FM Venla Bernelius luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 7.3.2013. Tilaisuuden teema: Oikeus oppia.

Mahdollisuuksien tasa-arvo eriytyvien naapurustojen ja koulujen metropolissa

Helsingin seudulla on käynnissä historiallinen murros. Kaupunki kasvaa voimakkaasti ja samanaikaisesti yhteiskunnalliset erot syvenevät erityisesti taloudellisella ja etnisellä ulottuvuudella. Ennen 1990-luvun lamaa seudun kehitys kulki kohti pieneneviä alueellisia eroja, mutta lama ja seurannut nousukausi käänsivät erot kasvuun. Kehityskulut heijastuvat kaupunkinaapurustoihin lisääntyvinä sosiaalisina ja etnisinä jakoina: metropoli on jäsentymässä uudella tavalla. (ks. esim. Vaattovaara & Kortteinen 2012; Helsingin… 2013)

Alueiden eriytymisen rinnalla peruskoulujen ja oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet läpi 2000-luvun (Kuusela 2010). Merkit koulujen eriytymisestä ovat yllättäneet kansallisesti, sillä suomalaisen koululaitoksen PISA-tulokset ovat saaneet maailmanlaajuista huomiota nimenomaan pienten osaamiserojen vuoksi. Korkeita ja tasalaatuisia tuloksia on pidetty laajalti suomalaisena menestystarinana ja osoituksena hyvin toteutuvasta mahdollisuuksien tasa-arvosta. Kansallisten arviointien mukaan koulujen väliset osaamiserot ovat kuitenkin Helsingissä jo tasolla, joka on verrattavissa sosiaalisesti ja alueellisesti huomattavasti Suomea eriytyneempiin maihin (Kuusela 2010; Bernelius 2011).

Koulujen alueellinen tutkimus kytkee naapurustoissa ja kouluissa havaitut eriytymistrendit toisiinsa. Koulut eivät toimi maantieteellisestä taustastaan irrallisina saarekkeina, vaan niiden yhteys sijaintialueensa sosiaaliseen rakenteeseen on voimakas. Tutkimukseni osoittaa, että koulujen riippuvuus alueista on niin selvä, että peruskoulujen oppimistulosten suuntaa on mahdollista ennustaa sijaintialueen väestön piirteiden avulla, vaikka itse oppilaiden tai opettajien ominaisuuksista ei olisi tietoa. Riippuvuus pohjautuu oppilaiden sosiaalisen taustan – eli esimerkiksi alueellistuneiden aikuisväestön koulutuserojen – ja heidän keskimääräisten oppimistulostensa väliseen yhteyteen.

Näyttääkin siltä, että suomalainen koulutusjärjestelmä on laadukkaista kouluista ja kauttaaltaan tasokkaasta opetuksesta huolimatta kykenemätön nykyisellään torjumaan alueellisen eriytymisen vaikutusta koulujen toimintaedellytyksiin. Tutkimukseni osoittaa lisäksi, että oppilaiden kouluvalinnat omasta lähikoulusta pois eriyttävät koulujen tuloksia entisestään. Koulujen oppilaspohjan ja osaamisen erot ovat korostuneempia kuin naapurustojen väliset erot. Voimakas eriytyminen voi vaikuttaa oppimisen edellytyksiin torjutuimmissa koulussa esimerkiksi rauhattoman luokkaympäristön ja erityistuen tarpeiden korostumisen kautta.

Suomalaisen koulun tasa-arvoiset tulokset ovat nojanneet yhteiskunnalliseen ja alueelliseen tasaisuuteen. Eriyttävät kehityskulut herättävät nyt kysymyksen siitä, miten oppilaiden mahdollisuuksien tasa-arvoa on mahdollista tukea uudessa tilanteessa. Kuinka lisätään lähikoulujen houkuttelevuutta, ja miten varmistetaan kaikille yhtäläinen oikeus oppia omasta perhetaustasta tai asuinalueesta riippumatta?

Bernelius, V. (2011). Osoitteenmukaisia oppimistuloksia? Kaupunkikoulujen eriytymisen vaikutus peruskoululaisten oppimistuloksiin Helsingissä. Yhteiskuntapolitiikka 76: 5, 479–493. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102966/bernelius.pdf?sequence=1

Helsingin tila ja kehitys 2013 (2013). Helsingin kaupungin tietokeskus. 210 s. http://www.hel.fi/static/helsinki/valtuustoseminaari2013/Tila_ja_kehitys2013.pdf

Kuusela, J. (2010). Teoksessa Rimpelä, M. & V. Bernelius (toim.), ks. alla.

Rimpelä, M. & V. Bernelius (2010; toim.). Peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla: MetrOP-tutkimus 2010–2013. Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen laitoksen Tutkimuksia B 1. 93 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17076/MetrOP-raportti_1_verkkoversio.pdf

Vaattovaara, M. & M. Kortteinen (2012). Segregaatiosta ja sen inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Talous & yhteiskunta 40: 3, 60–66.  http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012.pdf