Kevään 2014 Studia Generalia -luentosarjalla tarkastellaan Eurooppaa: Mistä eurooppalainen ihminen tulee? Millainen on antiikin perintö Euroopalle? Voidaanko puhua eurooppalaisesta identiteetistä? Mihin Eurooppa on menossa?

Seuraavassa luentosarjan ohjelmaa suunnitelleet professori Jaakko Hämeen-Anttilan ja professori Markku Löytösen ajatuksia siitä, millaisista aineksista luentosarja on syntynyt.

Mikä on Eurooppa?

Taustaa aikamme ilmiöille
Eurooppa on tämän päivän puheenaiheista suosituimpia niin otsikoissa kuin kantapöydissäkin: puhutaan talouden kriisistä, EU:n horjumisesta ja lähestyvistä eurovaaleista. Näiden keskusteluiden yleissävy on sekä Jaakko Hämeen-Anttilan että Markku Löytosen mielestä turhan kielteinen. Aikamme kuumimpia aiheita ei voida – eikä haluta – luentosarjalla sivuuttaa, mutta niitä halutaan taustoittaa pidemmän aikavälin tarkasteluin.  Monet aikamme kriiseistä näyttäytyvätkin hyvin toisenlaisina, jos niitä katsotaan kymmenen vuoden sijaan esimerkiksi 500 vuoden aikajänteellä.

Esiin halutaan nostaa myös Euroopan myönteisempiä kehityskulkuja. Pitkällä aikavälillä katsottuna Eurooppa on ollut aina vakaa, vauras ja kehittynyt verrattuna moniin muihin maapallon kolkkiin. Muun muassa länsimainen oikeuskäsitys, demokratia ja kansalaisyhteiskunta ovat nimenomaan eurooppalaisia aikaansaannoksia.

Tämän päivän Eurooppa ja eurooppalaisuus ovatkin monisyinen summa menneiden vuosikymmenten ja -satojen kehitystä. ”Kulttuuristen muutosten kaaret ovat pitkiä, eivätkä niiden monet merkitykset näy kovin lyhyellä aikavälillä”, professorit summaavat.

Monta Eurooppaa
Luentosarjalla halutaan tarkastella myös Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta. Eurooppa on kautta historiansa ollut vuorovaikutuksessa sitä ympäröivien kulttuurien kanssa. Niin läntiset, itäiset kuin afrikkalaisetkin vaikutteet ovat aikojen saatossa muokanneet tapoja, maailmankatsomusta, arkea ja juhlaa sen eri osissa. Professori Hämeen-Anttila kuvaakin Eurooppaa ”Välimeren alueen palapeliksi”. Tähän monimuotoisuuteen liittyy myös ajatus johonkin kuulumisesta ja kotikulttuurin tärkeydestä ihmiselle. 

Yleissivistystä lukioon!
Lukioiden tuntijaosta keskustellaan parhaillaan kiivaasti. Oppilaiden valinnanvapautta ollaan lisäämässä, ja reaaliaineiden – muun muassa historian ja maantieteen opetus saattaa vähentyä tuntuvasti. Professorit ovat yksimielisiä siitä, että ajatus on lyhytnäköisyydessään kestämätön. Historianopetus sekä taustoittaa nykyaikaa että opettaa kriittisen ajattelun taitoja. Nuorten ja aikuisten on välttämätöntä tuntea niin omaa kuin muidenkin historiaa – myös tulevaisuudessa. Historia ja maantiede kulkevat puolestaan käsi kädessä, sillä  ”Elämä tapahtuu aina ajassa ja paikassa”, kiteyttää professori Löytönen.

Jaakko Hämeen-Anttila on Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori. Markku Löytönen on Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen professori. Molemmat ovat Studia Generalia -tieteellisen ohjausryhmän jäseniä ja tunnettuja tieteen popularisoijia.

Studia Generalia -yleisöluentosarja Eurooppa alkaa torstaina 6.2.2014.
Luentoja voi seurata myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen.
Järjestää: Helsingin yliopiston Avoin yliopisto.
Tervetuloa!
Luentosarjan ohjelma