Professori Antti Arjava luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 13.2.2014. Tilaisuuden teemana Perintö.

Antti Arjava on Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies ja Helsingin yliopiston klassillisen filologian dosentti. Hänen tärkein tutkimusaiheensa on ollut roomalaisen naisen asema ja roomalainen perheoikeus erityisesti antiikin loppuvaiheissa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Antti Arjavalle professorin arvonimen joulukuussa 2013.

Luennossaan professori Antti Arjava tarkastelee antiikin perintöä Euroopassa: miten antiikin kulttuuri on vaikuttanut myöhempien eurooppalaisten elämään?

Antiikin ja keskiajan taite 600-luvulla on Euroopan tähänastisen historian dramaattisin epäjatkuvuuskohta. Sen yli säilyivät vain harvat asiat ja ilmiöt. Useimmat tuntemamme antiikin piirteet löydettiinkin uudestaan vasta myöhemmin, renessanssin aikana tai sen jälkeen. Joskus antiikkinen esikuva oli ratkaiseva uuden asian omaksumisessa, ja joskus taas kyseinen ilmiö olisi kehittynyt sitä ilmankin. Antiikkia ihannoiden sille saatettiin kuitenkin antaa sopiva, antiikista peräisin oleva nimi tai ulkoasu.

1900-luvulle tultaessa antiikin ihannoinnista siirryttiin sen kritisointiin. Antiikki ehti sisältää monenlaista elämää: se tarjoaa jokaiselle jotakin, etsipä hyvää tai pahaa. ”Kun myöhemmät eurooppalaiset ovat tähdänneet katseensa antiikkiin, he ovat useimmiten tavalla tai toisella nähneetkin kuvassa itsensä.”

Klassillinen filologia = Antiikin kieliä (latina ja muinaiskreikka) ja kulttuureja tutkiva tieteenala.