Markku Kivinen: Eurooppa ja Venäjä

Professori Markku Kivinen. Kuva: Linda TammistoProfessori Markku Kivinen luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 20.2.2014. Tilaisuuden teemana on Itä ja länsi.

Professori Markku Kivinen on sosiologi ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja. Kivinen johtaa myös Suomen Akatemian Venäjän tutkimuksen huippuyksikköä, jonka teema on Venäjän modernisaatio. Kivisellä on myös kaunokirjallista tuotantoa (mm. Betonijumalia, Teos 2009).

Studia Generalia -luennossaan professori Kivinen tarkastelee Venäjän ja Euroopan suhdetta sekä historian että nykytilanteen kannalta. Venäjä on osa Eurooppaa ja viimeiset kolmesataa vuotta se on ollut Pohjois-Euroopan vahvin suurvalta. Toisaalta Venäjä on monesta näkökulmasta ollut myös Euroopan ”toinen” – kulttuurisesti, poliittisesti ja taloudellisesti.

Venäjän kulttuurin taustalla vaikuttaa ortodoksinen perinne, jonka juuret ovat Bysantissa. Venäjällä ei koskaan ollut varsinaista renessanssia, ei uskonpuhdistusta eikä valistusta. Venäläisen sivistyneistön keskuudessa eurooppalaiset suuntaukset kamppailivat erilaisten panslavististen tai slavofiilisten suuntausten kanssa.  Itsevaltiuden kausi katkesi vasta Helmikuun vallankumoukseen vuonna 1917. Kylmän sodan vuosina Neuvostoliitto oli toisenlainen yhteiskuntajärjestelmä niin taloudellisesti, poliittisesti kuin ideologisestikin.

Luennon varsinainen kysymys on, mitä tämä kaikki merkitsee tänään? Venäjä on kasvava markkinatalous, jonka varallisuus perustuu ennen kaikkea energiavaroihin. Onko tämä uhka vai mahdollisuus Euroopan Unionille? Mitä Venäjä ajaa takaa rakentaessaan omaa Euraasian Unioniaan?

Aleksanteri-instituutti on Helsingin yliopiston alainen, valtakunnallinen ja monitieteinen itäisen Euroopan ja Venäjän tutkimuskeskus.