13.10. Ihmeelliset hoidot

Ihmeelliset hoidot. Kuva: HY/Linda TammistoIHMEELLISET HOIDOT
Torstaina 13.10.2016 klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin

Lääketieteellisen tutkimuksen tulokset koskettavat meistä jokaista suoraan tai läheistemme kautta. Studia Generaliassa puhutaan 13.10. syöpä- ja munuaistutkimuksen uusimmista askelista.

Professori Satu Mustjoki. Kuva HY/Linda TammistoSuomen Syöpäinstituutin tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston kliinisen kemian ja hematologian professorin Satu Mustjoen johtama tutkimusryhmä Meilahden kampuksella tutkii T-soluisia leukemioita ja niihin liittyviä autoimmuunitauteja sekä syövän immunologiaa.

Syöpätutkimuksessa keskitytään tällä hetkellä molekylaarisesti kohdennettujen hoitojen kehittämiseen sekä syövän voittamiseen immunologisten hoitojen avulla. Viime vuosina on opittu tunnistamaan tapoja, joilla syöpäpotilaiden puolustusjärjestelmän soluja pystytään aktivoimaan, niin että ne käyvät syöpäsolujen kimppuun. Nyt nämä lääkkeet ovat tietyissä syövissä (mm. melanooma) jo potilaiden hoidossa käytössä. Vaikka hoidot ovat teholtaan parempia kuin edeltäjänsä, kaikki potilaat eivät näistä kuitenkaan hyödy ja onkin tärkeä ymmärtää, kenelle potilailla nämä hoidot sopivat. Lisäksi samalla voidaan oppia ymmärtämään, miten saada myös toisten potilaiden syöpäkasvaimia reagoimaan näille uusille immunologisille hoidoille.

Johtava ylilääkäri Petri Bono. Kuva: HY/Linda TammistoDosentti, vs. johtava ylilääkäri, HYKS Petri Bono (virkavapaalla Syöpäkeskuksen johtajan tehtävästä, jota tehnyt 1/2010 alkaen) tutkii uusia syöpähoitoja kliinisellä puolella kiinteiden kasvaimien (erityisesti virtsaelinten syövät) hoidossa.

Bono tekee yhteistyötä Meilahden kampuksen tutkijoiden kanssa hoitovastetta ennakoivien tekijöiden löytämiseksi sekä molekylaarisesti kohdennetuille että uusille immunologisille hoidoille.  Hän työskentelee myös useiden varhaisen vaiheen kliinisten lääketutkimusten päätutkijana Suomessa.

Professori Hannu Sariola.Kuva: HY/Ari AaltoKehitysbiologian professori Hannu Sariola tutkii sikiöaikaisten kudosten vuorovaikutusten mekanismeja Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja niissä ilmenneiden häiriöiden seurauksia lastenpatologian ylilääkärinä HUSLABissa. Hänen tutkimuskohteenaan on ollut 80-luvulta alkaen sikiön munuainen, joka on klassinen kudosvuorovaikutuksen malli.

– Kokeilla olemme tähän asti pystyneet selittämään, miten munuainen muodostuu normaalisti ja missä pettää, kun lapsi syntyy munuaisen kehityshäiriöiden kanssa, Sariola kertoo.  – Nyt yritämme käyttää tätä tietoa hyväksi munuaisen toiminnan loppuessa.

Sen sijaan että potilaalle siirretään munuainen, se yritetään kasvattaa hänelle. Nyt kokeita tehdään vielä hiirillä, mutta toivottavasti kudosten kasvatushoidosta tulee tulevaisuudessa käypää kliinistä hoitoa.

 

Katso myös:
Professori Tero Kivelä: Näön rajat rikkoutuvat (Studia Generalia Aistit, syksy 2014)

STUDIA GENERALIA ON TIEDETTÄ KAIKILLE.

SEN JÄRJESTÄÄ HELSINGIN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO.

TERVETULOA!