Oma maa mansikka – mutta voiko myös muu maa olla?

Avoimen yliopiston Studia Generalia – luentosarja Suomi – myytit ja todellisuus jatkui 2.3. aiheella ”Muu maa mustikka?” Professorit Hanna Snellman, Antti Karisto ja Inga Jasinskaja-Lahti kertoivat yleisölle aiheesta kukin omasta tieteenalastaan käsin.

 

Hautapaikka merkitsee

Kansatieteilijä Hanna Snellman on perehtynyt tutkimuksessaan suomalaissiirtolaisten muuttoaaltoon Ruotsiin vuodesta 1969 1970-luvun puoliväliin, jolloin erityisesti Pohjois-Suomessa tyhjeni kokonaisia kyliä, kun pellot pantiin pakettiin ja lähdettiin länsinaapuriin paremman elämän toivossa. Ruotsiin lähti tuolloin yli puoli miljoonaa suomalaista, joista puolet jäi sinne maahanmuuttajina.

– Kemijärvellä, josta olen itse kotoisin, tunnisti ruotsinsuomalaisen kesälomalaisen paitsi autosta myös hollannikkaiden kopinasta, Snellman kertoi.

Suomalaiset lähtivät Ruotsiin töihin tehtaisiin ja telakoille, ja he saivat myös mahdollisuuden koulutukseen. Myös rakkaus oli suuri siirtolaisuuden syy.

Snellman on tutkinut Nordiska museet – museon arkistoja, josta löytyi tietoja suomalaisten syistä Ruotsiin jäämiseen ja Suomeen paluuseen.

– Minne haluat tulla haudatuksi, näytti olevan merkityksellisin kysymys. Se on myös paras integraation mittari kaikille maahanmuuttajaryhmille.

Hautapaikan lisäksi integraatioasteesta kertoivat kielitaito, työpaikka ja koulutus sekä perhe.

Toivo on talvella koetuksella

Sosiaaligerontologian professori Antti Karisto kertoi suomalaiseläkeläisten talvielämästä Espanjan Aurinkorannikolla.  Karisto on haastatellut paikan päällä suomalaisia, lukenut heidän päiväkirjojaan ja havainnoinut. Omien sanojensa mukaan hän ”tunkeutui” ihmisten elämään.

Suurin syy muuttoon oli Suomen kylmä talvi ja halu leppoistaa elämää pitkän työuran jälkeen. Eläkeläiset halusivat parempaa elämänlaatua. Myös terveydelliset syyt, psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi, nousivat esiin.

– Espanjalainen filosofi Ortega y Gasset on sanonut andalusialaisen elämän olevan vegetatiivista, Karisto nauratti yleisöä. – Ihminen on kuin kasvi, joka kukoistaa auringossa.  Ajatus puoltaa ilmastopakolaisuutta.

Monen mielestä espanjalainen elämä on rennompaa, aiemmin elämä oli vain työntekoa.

Kariston mukaan on kuitenkin iso askel muuttaa eläkkeellä uuteen maahan, vaikkakin vain talvikaudeksi. Ja vaikka ruoka ja eläminen ovat edullisempia, ei ole ihme että kaivataan lihapullia ja karjalanpiirakoita tai kaurapuuroa. Espanjalaisten äänekkyys ja huomenna-mentaliteetti saattavat tökkiä. Opittu ajattelutapa on erilainen kuin espanjalaisilla.

Aurinkorannikolla suomenkielinen radioasema kertoo uutisia kotimaasta ja säätiedotuksessa muistaa mainita keskitalven lämpötilaerot vaikkapa Oulun ja Malagan välillä.

Kumpikaan maa ei voita 5-0.

Inkerinsuomalaiset ovat vieraita kahdessa maassa

Sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahti on tutkimusryhmässään perehtynyt inkerinsuomalaisten paluumuuttoon. Hän on seurannut heitä vuosina 2008–2014 kahdessa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa hankkeessa, joissa paluumuuttajien motiiveja tutkittiin jo ennen muuttoa ja heidän kotoutumistaan muuton jälkeen muutaman vuoden ajan.

Inkerinsuomalaisten paluumuuton alkuvaiheessa jonot olivat pitkiä, odottaminen saattoi kestää vuosia. Muuttajilla oli aikaa miettiä syitä muuttoon.

Syitä paluumuuttoon oli useita: eteneminen elämässä, lapsille hyvä koulutus, elintaso, paluu sukujuurille ja suomalaiseen kulttuuriin olivat suuria vetovoimatekijöitä. Taloudellinen ja yhteiskunnallinen epävarmuus Venäjällä lisäsivät halua muuttoon.

Suomeen tuli korkeasti koulutettuja ihmisiä, joista 86 % oli opiskellut suomea. Kieli ja maa eivät olleet vieraita.

Kotoutumistutkimus paljasti, että 45 % inkerinsuomalaisista oli työttömänä. Silti arkielämä sujui. Kontaktit ja asenteet suomalaisiin olivat positiivisia mutta hyvin harvalla oli suomalaisia ystäviä.  Inkerinsuomalaiset tunsivat itsensä inkerinsuomalaisiksi ja venäläisiksi suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi mutta eivät suomalaisiksi.

– Venäjällä inkerinsuomalaista pidetään suomalaisena, täällä ryssänä, Jasinskaja-Lahti sanoi.

– Kuinka tullaan suomalaiseksi vai tullaanko?

Puhutaan uudesta suomalaisuudesta tai huomisen suomalaisista. Kuitenkin maahanmuuttajat ovat täällä nyt, tänään.

Katso luennot verkkovideotallenteena
Luentosarjan Suomi – myytit ja todellisuus koko ohjelma