Torstaina 9.3.2017 klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin
Professori Lotte Tarkka:
Kenen Kalevala? Tarinoita suomalaisuudesta
“Kalevala on omana kertomuksenaan myytti suomalaisuudesta, kertomus Suomen kansan muinaisuudesta, mutta myös Kalevalaan liittyvät nationalistiset diskurssit ovat luonteeltaan myyttisiä: usein kuullan sanottavan, että Suomea sellaisena kuin sen tunnemme, ei olisi syntynyt ilman Kalevalaa.”
Kalevala on monisyinen eepos, jota tulee tarkastella useassa kontekstissa. Se kertoo jotain kulttuurista, jossa Lönnrotin käyttämät lähderunot elivät; se heijastaa Lönnrotin taiteilijuutta ja hänen toimintaympäristönsä aatemaailmaa ja poliittisia pyrkimyksiä. Lisäksi se on nimetty kansalliseepokseksi, eli kansalliseksi symboliksi: sen on oletettu linkittyvän suomalaisen kulttuurin ja suomalaisuuden syvärakenteisiin. Kalevala on myös osa maailmankirjallisuutta ja yleismaailmasta kulttuuriperintöä. Kun pohditaan sitä, kenen Kalevala on, tulee jokainen näistä tasoista ottaa huomioon.
Studia Generalia -luennossaan professori Lotte Tarkka käsittelee Kalevalan omistajuutta eli niitä perusteita, joilla Kalevalan on esitetty kuuluvan jollekin ihmisryhmälle eräänlaisena kulttuurisena ja ideologisena resurssina. Omistajuus hahmottuu eri tavoin, kun tarkastellaan kalevalaisten runojen alkuperää, runonlaulajien kulttuuria, Lönnrotin toimintaa, kansakuntapuhetta ja maailmanperintöä.
Lotte Tarkka työskentelee folkloristiikan professorina Helsingin yliopistossa. Hänen erityisalaansa on suomalaisen kansanrunouden ja mytologian tutkimus.
Suosittelemme myös:
375 humanistia: Lotte Tarkka
Tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma:
Pienen kansan suuri historia. Menneisyys suomalaisuuden palveluksessa
“Käsitykset menneisyydestä ovat keskeinen osa suomalaista identiteettiä. Suomalaisessa nationalismissa historiankirjoituksella ja historiakulttuurilla on ollut alusta alkaen poikkeuksellisen vahva rooli.”
Suomalaisen nationalismin historiakeskeisyys ei kuitenkaan selity sillä, että menneisyys jotenkin itsestään selvästi toimisi suomalaisen kansakunnan yhteisenä muistivarantona tai modernin suomalaisuuden rakennusaineena. Päinvastoin, historiaan liittyvien tietojen hataruus tai tulkinnanvaraisuus on alusta alkaen ollut ongelma, jonka kanssa on jouduttu kamppailemaan.
Tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma tarkastelee luennossaan suomalaisen historiankirjoituksen ja historiakäsitysten kytköksiä nationalismin kehitykseen 1800-luvulta alkaen. Keskeinen tehtävä on selvittää, miten ja miksi Suomen kansasta ja sille ominaisesta kulttuurista tuli historian esityksissä toimija, subjekti, joka saattoi itsenäisenä toteuttaa historiallista tehtäväänsä. Tätä kautta tulee ymmärrettäväksi suomalaisessa historiakulttuurissa edelleen vahvana näkyvä kehityskertomus, jossa Suomi ja suomalaisuus ovat selvinneet vaikeuksista voittoon, oman ainutlaatuisuutensa ja kansanluonteensa erityspiirteet säilyttäen.
Vanhempi suomalainen historiantutkimus tulkitsi kansakunnan menneitä vaiheita loogisena kehityksenä kohti valtiollista itsenäisyyttä. Samalla hellittiin käsitystä ”muinaisitsenäisyydestä”, joka oli keskeytynyt Suomen jouduttua Ruotsin ja myöhemmin Venäjän osaksi. Suomalaiseen historiakulttuuriin on kuulunut myös käsitys talonpoikaisesta kansasta historian subjektina, joka on aikojen halki kantanut ja säilyttänyt suomalaista kulttuuria ja sen erityispiirteitä kohti nykyaikaa. Tämän kaltaiset käsitykset siitä, että kansakunnalla on historiallinen tehtävä tulla itsenäiseksi, tai että sen tulee vaalia syvintä olemustaan ulkoisilta vaaroilta ja haitallisilta vaikutteilta, ovat Euroopassa tyypillisiä nationalistisen historiankerronnan piirteitä.
Juhana Aunesluoma on Eurooppatutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen erityisalaansa on Euroopan poliittisen historian ja EU:n tutkimus. Juhana Aunesluoma on myös Studia Generalia -tieteellisen ohjausryhmän jäsen.
Suosittelemme myös:
Juhana Aunesluoma: Tutkimusjohtajan blogi
Nationalismin monet kasvot (Studia Generalia Muuttuvat maailmankuvat)
Pilvi Torsti: Suomalaiset ja historia. Gaudeamus 2012
STUDIA GENERALIA ON TIEDETTÄ KAIKILLE.
SEN JÄRJESTÄÄ HELSINGIN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO.
TERVETULOA!