23.3. Diginatiaiset ja sivistys-Suomi

Torstaina 26.3.2017 klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin

Kevään Studia Generalia -luentosarjan päätöstilaisuudessa kysytään, miltä näyttää Suomen tulevaisuus tiedon, oppimisen ja sivistyksen peileissä. Samalla käynnistyy Avoimen yliopiston 40-vuotisjuhlavuosi, jota vietetään aina ensi syksyyn saakka. Tervetuloa! Continue reading

16.3. Työtä ja toimeentuloa

Torstaina 16.3.2017 klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin

Miltä näyttää suomalaisen työn tilanne ja tulevaisuus? Millaista on aikamme työelämä nuorten aikuisten silmin? Entä mitä voikaan myötätunnolla saada aikaan? Studia Generaliassa puhutaan tällä viikolla työstä ja toimeentulosta.
Continue reading

9.3. Kertomalla rakennettu

Torstaina 9.3.2017 klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin

Professori Lotte Tarkka. Kuva Markku JavanainenProfessori Lotte Tarkka:
Kenen Kalevala? Tarinoita suomalaisuudesta

“Kalevala on omana kertomuksenaan myytti suomalaisuudesta, kertomus Suomen kansan muinaisuudesta, mutta myös Kalevalaan liittyvät nationalistiset diskurssit ovat luonteeltaan myyttisiä: usein kuullan sanottavan, että Suomea sellaisena kuin sen tunnemme, ei olisi syntynyt ilman Kalevalaa.”
Continue reading

2.3. Muu maa mustikka?

Torstaina 2.3.2017 klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin

Tällä viikolla kysymme: Miltä suomalaisuus näyttää etäämpänä elettynä? Säilyykö side Suomeen ja suomalaisuuteen, vaikka koti olisi toisaalla? Entä millaisena suomalaisuus näyttäytyy maahanmuuttajan silmin? Continue reading

16.2. Olen suomalainen

Torstaina 16.2.2017 klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin

Tällä viikolla Studia Generaliassa kysytään, mistä suomalaiset ovat peräisin ja kuka oikeastaan on suomalainen. Kysymyksiin haetaan vastauksia arkeologian, geenien ja kielentutkimuksen kautta.

Continue reading

9.2. Suomi – sata vai tuhat vuotta?

Torstaina 9.2.2017 klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin

Kevään Studia Generalia juhlii maamme itsenäisyyttä pureutumalla Suomeen, suomalaisuuteen ja näitä koskeviin myytteihin. Heti ensimmäisessä illassa päästään isojen aiheiden ääreen, kun professori emeritus Matti Klinge haastaa käsityksemme (vain) satavuotiaasta Suomesta.

“On kyllä oikeutettua viettää syntymä- ja kansallispäiviä. Mutta tällaiset päivät nostavat esiin vain jonkin aspektin murroskausien vaiheista ja seurauksista.”

Continue reading

Suomi – myytit ja todellisuus. Kevään Studia Generalia alkaa 9.2.!

Kuinka pitkä on Suomen historia?
Kuka oikeastaan on suomalainen?
Millaisin tarinoin suomalaisuutta on rakennettu?
Miltä Suomen tulevaisuus näyttää sivistyksen ja oppimisen peilissä?

Kevään 2017 Studia Generaliassa katsotaan Suomea ja suomalaisuutta tieteestä käsin ja myyttejäkin murtaen.

Aika ja paikka: 9.2.-23.3.2017 (ei 23.2.) torstaisin klo 17.00-19.00, Porthanian luentosali PI (Yliopistonkatu 3). Luentoja voi seurata myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen.

Kaikille avoin luentosarja on osa Helsingin yliopisto ja Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Sen järjestää Helsingin yliopiston Avoin yliopisto.

Tervetuloa!

Lisätietoa:
Luentosarjan ohjelma
Helsingin yliopisto ja Suomi 100
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto
Tilaa sähköpostiisi Studia Generalia -uutiskirje
Twitter: #studiageneralia, #suomi100, #myytitjatodellisuus

Studia Generalia tulee taas!

Tiede ratkaisee. Studia Generalia syksyllä 2016
Mitä on Big data?
Kukistuuko syöpä?
Mistä alkoi nyhtökauran tarina?
Miten koira palvelee ihmisen terveyttä?

Tiede ja sen tulokset ovat läsnä kaikkialla. Syksyn 2016 Studia Generaliassa Tiede ratkaisee puhutaan niistä ratkaisuista ja menetelmistä, joita tiede tarjoaa maailman, yhteiskunnan ja arkielämän moniin kysymyksiin. Kattauksen tarjoavat Helsingin yliopiston parhaat asiantuntijat ja kasvatit.

Aika ja paikka: 6.10.-10.11.2016 torstaisin klo 17.00-19.00, Porthanian luentosali PI (Yliopistonkatu 3). Luentoja voi seurata myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen.

Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton. Sen järjestää Helsingin yliopiston Avoin yliopisto.

Tervetuloa!

Lisätietoa:
Luentosarjan ohjelma
Tilaa sähköpostiisi Studia Generalia -uutiskirje
Twitter: #studiageneralia, #tiederatkaisee, @HYAvoin

10.3. Jaakko Hämeen-Anttilan ilta

Jaakko-Hameen-Anttila-kuva-HY-Ari-AaltoTorstaina 10.3.2016 klo 17.00-19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin
(ohjelma ja video mobiilioptimoituna)

Kevätkauden suuren suosion saanut Maailmankirjat sekaisin päättyy tällä viikolla professori Jaakko Hämeen-Anttilan jäähyväisluentoon Helsingin yliopistossa. Illan teemana on arabilaisen ja islamilaisen väestön leviäminen ja sopeutuminen paikallisiin kulttuureihin historian eri aikoina.

Hämeen-Anttila on kutsunut lavalle kanssaan  kaksi oppilastaan: tutkijat Ilkka Lindstedtin ja Mikko Viitamäen. Illan puheenjohtajana toimii tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen professori Pirjo Hiidenmaa.


ILKKA LINDSTEDT:
SUITSUKETTA JA MIRHAMIA

Tutkijatohtori Ilkka Lindstedt aloittaa illan johdattamalla yleisön esi-islamilaiseen Arabiaan (noin v. 400 eaa – 600 jaa), sekä islamin syntyvaiheisiin. Juuri ennen islamin syntyä Bysantti ja Persia kävivät veristä sotaa Syyriassa ja Pohjois-Arabiassa. Eteläisellä Arabian niemimaalla vääsivät kättä puolestaan Jemenin juutalainen Himyarin kuningaskunta ja Etiopian kristitty Aksumin kuningaskunta. Profeetta Muhammadin syntyessä (n.v.570) Lähi-itä oli ottanut vahvoja askelia kohti monoteistisia uskontoja, erityisesti juutalaisuutta ja kristinuskoa.

Islamin varhaisvaiheiden lisäksi Lindstedt käsittelee – ja problematisoi – puheenvuorossaan myös etnistä identiteettiä ja käsityksiämme Arabian niemimaasta: “Arabian halki kulki antiikissa ja myöhäisantiikissa tärkeitä kauppareittejä, jota pitkin kulki sellaisia luksustavaroita kuin suitsuketta, mirhamia ja kultaa. Ihmisten mielissä Arabia on äärimmäisen eksoottinen ja toisaalta syrjäinen paikka, mutta kumpikaan näistä käsityksistä ei varsinaisesti pidä paikkansa.”

Ilkka Lindstedt työskentelee Helsingin yliopiston maailman kulttuurien laitokselta. Hän tutkii esi-islamilaista Arabiaa, islamin varhaishistoriaa ja arabialaista historiankirjoitusta. Tällä hetkellä hän on kiinnostunut erityisesti arabialaisista piirtokirjoituksista.


JAAKKO HÄMEEN-ANTTILAN JÄÄHYVÄISLUENTO:

TIEDETTÄ JA VALLOITUSSOTIA

Jaakko Hämeen-Anttila tarkastelee jäähyväisluennossaan 600-luvulla alkaneitten arabivalloitusten vaikutusta valloitetuilla alueilla sekä sitä, miten arabit omaksuivat alueen vanhemman, kreikkalaistaustaisen kulttuurin omakseen.

“Ajatus kulttuurien konfliktista nousee aina ajoittain esille ja on tärkeää kumota väärinkäsityksiä: arabialais-islamilaisen ja länsimaisen kulttuurin juuret ovat pitkälti samat.”

Jaakko Hämeen-Anttila on kansainvälisesti tunnettu arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori. Hän jättää kuluvan lukuvuoden päätteeksi tehtävänsä Helsingin yliopistossa ja siirtyy professorin tehtävään Edinburghin yliopistoon Skotlantiin. Jaakko Hämeen-Anttila on alansa arvostettu asiantuntija, tieteen kiitetty yleistajuistaja, yhteiskunnallinen keskustelija ja Studia Generalia –luentosarjojen pitkäaikainen taustavaikuttaja.

”Tiede opettaa ihmisille kriittistä ajattelua ja tarjoaa aineksia maailmankuvan muodostamiselle. Tieteen tulosten tuominen laajemmin suomalaisen yhteiskunnan käyttöön luentojen, esiintymisten ja kirjoitusten välityksellä on suomalaisen yhteiskunnan rakentamista.”

Huomaa myös:
375 humanistia: Jaakko Hämeen-Anttila
Jaakko Hämeen-Anttila: Ikä ja arvostus Lähi-idän kulttuureissa (Studia Generalia 2011)

 

MIKKO VIITAMÄKI:
MUSLIMIT JA INTIAN KULTTUURI

Illan päätteeksi kuullaan islamista Intiassa. Tutkijatohtori Mikko Viitamäki tarkastelee puheenvuorossaan sitä, millaisessa poliittisessa ympäristössä alueelle on muodostunut sekä muslimeja, hinduja että sikhejä yhdistävä kulttuuri.

“Aikana, jona muslimeista ollaan rakentamassa länsimaisen yhteiskunnan pelättyä toista, on hedelmällistä nostaa historiasta esiin esimerkkejä siitä, miten muslimit ovat eläneet ja harjoittaneet uskontoaan osana ympäristöä, jossa he ovat olleet vähemmistönä.”

Mikko Viitamäki toimii Etelä-Aasian tutkimuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän opettaa hindiä ja urdua sekä alueen kulttuuriin liittyviä kursseja. Hänen erityisalojaan ovat urdunkielinen kirjallisuus sekä suufilaisuus Intiassa. Tutkimuksessaan hän keskittyy  tekstin ja performanssin suhteen tutkimiseen Intian islamilaisessa kulttuurissa.

 

KYSYIMME ILKKA LINDSTEDTILTÄ JA MIKKO VIITAMÄELTÄ:
MILLAINEN OPETTAJA JAAKKO HÄMEEN-ANTTILA ON OLLUT?
MIKÄ ON TÄRKEIN HÄNELTÄ SAAMASI OPPI?

” Jaakko on ollut erinomainen opettaja, jonka luennoilla ja seminaareissa on tullut selväksi, että sellaiset rajoja rakentavat käsitteet kuin itä tai länsi ovat ennen kaikkea mielikuvituksemme tuotteita. Jaakon opetuksessa on ollut vahvana teemana esimerkiksi se, että arabiankielistä kirjallisuutta pitää käsitellä samoin keinoin ja lähestymistavoin kuin esimerkiksi eurooppalaista kirjallisuutta: arabiankielinen kirjallisuus ei ole esimerkiksi mystistä tai eksoottista. Jaakko on painottanut luennoillaan ja kirjoissaan sitä, kuinka Välimeri on yksi yhteinen kulttuurialue, jolla ideat ja innovaatiot ovat kulkeneet vapaasti.” (Ilkka Lindstedt)

“Jaakko on ollut kannustava opettaja. Hän ei ole koskaan pyrkinyt sanelemaan tutkimuksen sisältöä ja on ollut aina avoin keskustelemaan myös eriävistä mielipiteistä. Hän on uskonut vahvasti oppilaisiinsa ja näiden työhön. Tärkein oppi lienee ollut se, että humanistinen tutkimus on yhteiskunnan kannalta äärimmäisen tärkeää, vaikka se ei esim. päättäjien mielestä sitä olisikaan.” (Mikko Viitamäki)

 

STUDIA GENERALIA ON TIEDETTÄ KAIKILLE.
SEN JÄRJESTÄÄ HELSINGIN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO
TERVETULOA YLIOPISTOLLE JA VERKKOON!

 

3.3. Tarttuuko se?

connection

 

TARTTUUKO SE?
Torstaina 3.3.2016 klo 17.00-19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin
(ohjelma ja video mobiilioptimoituna)

 

JUSSI HUTTUNEN:
MITEN TAUDIT LEVIÄVÄT, KUKOISTAVAT JA KUOLEVAT?

Luemme lähes päivittäin uutisia siitä, miten Zika-virus leviää tai miltä Ebolan tilanne näyttää. Onko vaarallisia tartuntatauteja enemmän kuin ennen? Mistä ne johtuvat? Kuinka huolissaan tulisi olla?

Sisätautilääkäri, Kansanterveyslaitoksen (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) entinen pääjohtaja Jussi Huttunen tarkastelee luennossaan tarttuvien tautien ja kroonisten sairauksien  yleisyydessä tapahtuneita muutoksia, niiden vaikutuksia ihmiskunnan historiaan ja sitä, miten taudit tarttuvat väestöstä toiseen.

 

KRISTA LAGUS:
SOSIAALISEN MEDIAN TARTTUVAT TUNTEET

“Puhe on tekoja, ja me levitämme oman mielemme ja tunneilmastomme sisältöjä ympäröiville ihmisille puhumalla ja kirjoittamalla. Lisäymmärrys tunnepitoisesta puheesta ja siitä miten se vuorovaikutuksessa vaikuttaa, auttaa meitä löytämään viisaita tapoja olla niin tunteiden kuin tunnepuheenkin kanssa.”

Krista Lagus tarkastelee esityksessään niitä tapoja, joilla suurista tekstiaineistoista tutkitaan ihmisten tunteita sekä niiden tarttumista ja leviämistä. Minkälaisilla tavoilla ihmiset ilmaisevat myötätuntoa, entä vihaa? Onko tunnepuheen tarttumista tutkittu ihmiskokeilla? Olisiko mahdollista kehittää tunnesanastoon perustuva “huolimittari” keskustelufoorumeille?  Vihan tunteista puhuminen ja vihainen puhuminen ovat eri asioita. Miten nämä voidaan erottaa toisistaan, ja mitä havaintoja kummastakin on?

Informaatiotekniikan tohtori Krista Lagus työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella. Hän tutkii sitä, millaisina ihmisten mielenliikkeet näyttäytyvät suurissa tekstiaineistoissa ja erityisesti ihmisten välisissä keskusteluissa.

Katso myös:
Citizen Mindscapes: Suomi24 -keskustelut avattiin yhteiskunnalliseen tutkimuskäyttöön
Dosentti Laura Visapää: Empatia, yhteisymmärrys ja kieli (Studia Generalia syksy 2015)

 

MINNA HUOTILAINEN:
TARTTUUKO STRESSI?

Stressi – ja ylipäätään ihmisen erilaiset, hetkelliset fysiologiset tilat – vaikuttavat mielen toimintaan: muistamiseen, oppimiseen ja keskittymiskykyyn. Stressi voi myös tarttua ihmiseltä toiselle. Kogniotieteen dosentti Minna Huotilainen puhuu Studia Generalia -luennossaan stressistä ja sen leviämisestä erityisesti työssä ja työyhteisöissä.

“Elämme maailmassa, jossa huokoisuus on kadonnut. Tyhjyyteen tuijottelun ja tekemättömyyden hetkiä ei työelämässä enää ole. Tästä johtuen oman ja työyhteisön stressin sääteleminen on muuttunut aiempaa tärkeämmäksi työelämätaidoksi. Otamme tuottamattomuusloikkia, kun vahvistamme stressin otetta huonoilla käytännöillä suomalaisilla työpaikoilla.”

Minna Huotilainen tutkii Helsingin yliopistossa ihmisen tiedonkäsittelyä, oppimista, tarkkaavaisuutta ja muistia aivotutkimuksen menetelmin.

 

STUDIA GENERALIA ON TIEDETTÄ KAIKILLE.
SEN JÄRJESTÄÄ HELSINGIN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO
TERVETULOA YLIOPISTOLLE JA VERKKOON!