Sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma ja Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaine toteuttivat sukupuolentutkimus pääaineenaan valmistuneita maistereita ja tohtoreita koskevan valtakunnallisen työelämäselvityksen syksyllä 2014.

Selvityksen kohderyhmänä ovat sukupuolentutkimus pääaineenaan vuosina 2005–2014 suomalaisista yliopistoista valmistuneet maisterit, tohtorit ja lisensiaatit. Aineistonkeruu tapahtui loka–marraskuussa 2014 ja selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena.

Selvityksen tavoitteena on kerätä tietoa sukupuolentutkimus pääaineenaan valmistuneiden työllistymisestä, työelämäkokemuksista ja käsityksistä oppiaineen antamista työelämävalmiuksista. Työllistymistä tarkastellaan poikkileikkaavasti valmistumisen hetkellä ja kyselyhetkellä. Tavoitteena on myös kartoittaa ongelmakohtia. Näiden tietojen pohjalta annetaan näkökulmia oppiaineen kehittämiseksi etenkin työelämänäkökulmasta.

Suuri osa maistereista ja tohtoreista on tyytyväisiä opintoihinsa. Maisterit valmistuvat keskimäärin kahdessa ja tohtorit kuudessa vuodessa. Lähes kaikki tekivät töitä opintojensa aikana ja heistä noin puolet oli tehnyt opintojen aikana oman alan töitä. Sekä maisterit että tohtorit ovat työllistyneet hyvin. Työttömyysaste oli vastaamishetkellä 7,7 %. Vastaushetkellä maistereista oli työssä 65 % ja tohtoreista jopa 93 %. Maistereilla korkeakouluharjoittelun suorittaminen opintojen aikana vaikutti valmistumisenjälkeiseen työllistymiseen. Myös oman alan työkokemuksen hankkimisella opintojen aikana oli positiivinen vaikutus työllistymiseen valmistumisen jälkeen.

Työllistymisen laatua arvioitiin kysymyksillä työn ja koulutuksen vastaavuudesta sekä työn mielekkyydestä. Tohtorit ovat työllistyneet melko kapealle alalle yliopistoihin tutkimus-, opetus- ja hallintotehtäviin. Maistereilla tyypilliset työtehtävät liittyivät järjestö-, projekti-, hanke- ja koulutustehtäviin. Erityisesti maistereilla ongelmana näyttäisi olevan naisvaltaisille aloille tyypilliset määräaikaiset ja osa-aikatyöt. Tohtoreiden asema työelämässä näyttäisi tämän selvityksen perusteella lähes kaikin puolin paremmalta kuin maistereiden: tohtorit olivat muun muassa huomattavasti tyytyväisempiä tulotasoonsa ja kokivat työnsä mielekkäämmäksi kuin maisterit. Vaikka tohtorit ovat työllistyneet hyvin yliopistolle, moni heistä toi esille, että työllistyminen nimenomaan yliopistolle ei jatko-opintojen aikaan näyttänyt realistiselta.

Sukupuolentutkimuksesta valmistuneet maisterit ja tohtorit kokivat sukupuolentutkimuksen opintojen kehittäneen erityisesti kriittistä ajattelua, tutkimus- ja ammattietiikan tajua, alan teoreettista osaamista, analyyttisiä ja systemaattisia ajattelun taitoja sekä valmiuksia hankkia lisätietoja ja -taitoja. Kuitenkaan suurimmalle osalle ei ollut opintojen myötä kehittynyt kovin selkeää kuvaa oman alan työmarkkinoista. Oppiaineyksiköille näyttäisi muodostuvan tässä yksi kehittämisen paikka. Työelämäopinnoissa tähän kannattaa kiinnittää huomiota, sillä monilla valmistuneilla mielikuvat työelämäopinnoista olivat hyvin hajanaiset eivätkä esimerkiksi maistereilla työelämäkurssit ole auttaneet työllistymisessä.

On syytä huomioida, että sukupuolentutkimuksesta on voinut valmistua maisteriksi ja tohtoriksi vasta suhteellisen vähän aikaa. Oppiainetta tulee tehdä nykyistä tunnetummaksi työmarkkinoilla ja opiskelijoiden on voitava suunnitella opintoja niin, että tulevaan työelämään liittyvät tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Vastaajia pyydettiin lähettämään terveisiä sukupuolentutkimuksen oppiaineelle. Keskeisin viesti oli, että työelämästä tulisi puhua enemmän ja opiskelijoille tulisi tarjota käytännönläheisempiä kursseja, joissa huomioitaisiin esimerkiksi tasa-arvotyössä vaadittavia taitoja, kuten sukupuolivaikutusten arviointia.

 

Lue koko selvitys täältä: (tulossa)