Kata Hyvärinen, kouluttaja, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
Tuija Hildén, kouluttaja, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
Koulutus valmistaa ammattitutkintoon, asioimistulkiksi, mutta käyttämämme menetelmät ovat varsin yleistettäviä kaikkeen kielen oppimiseen! Asioimistulkki on kielen, viestinnän ja (vähintään) kahden kulttuurin ammattilainen. Opiskeltavina teemoina ovat asioimistulkkauksen neljä pääaihealuetta: sosiaaliala, terveysala, maahantulo sekä poliisi- ja oikeusala. Oppimisen aiheita ovat A- ja B -kielet (toisen on oltava suomi), tulkkaustekniikat, eettiset perusteet, juridiikka, sanastot jne. Koulutus kestää tavallisesti vuoden ja alkuvaiheessa opitaan erilaisten verkkovälineiden käyttöä (moodle, skype, tokbox, wavePad, avoimet wikit, connect pro), koska kuukaudessa on 4 lähi- ja 16 etäoppimispäivää. Tutkinnon suorittamiseen, ja oppimisprosessiin, kuuluvat simulaatiot, joissa harjoitellaan tulkkaustaitoja, sanastonhallintaa, tulkin roolia, eettisiä kysymyksiä jne. Simuloiminen on olennainen osa oppimista, koska oikeisiin tilanteisiin, esimerkiksi lääkärin vastaanotolle, ei eettisten seikkojen vuoksi voi mennä harjoittelemaan. Oppimisen lähtökohtana on haastaa opiskelijat selviytymään haastavista työelämän tilanteista, joten jokaisen kokonaisuuden oppiminen lähtee tutkivan oppimisen näkökulmasta ja oppijan henkilökohtaisesta tavoitteesta. Taitojen karttuminen dokumentoituu oppijan valitsemaan muotoon; tuloksena on tutkinnossa oltava myös näyttökansio eli osaamisen osoittamiskansio.
Vuoden koulutus on jaettu neljään moduulin tulkkausalan aihepiirien mukaan. Kussakin moduulissa on eteneviä kokonaisuuksia (esimerkiksi sanastojen rakentamista, kielitaidon syventämistä, etiikkaan ja juridiikkaan perehtymistä) ja kyseiseen moduuliin valittuja aiheita (yhteiskuntatieto, A-kieli, monimuotoisuus suomalaisessa yhteiskunnassa). Koko koulutuksen ajan opiskelijat tutustuvat ja harjoittelevat erilaisien sosiaalisen median välineiden käyttöä, harjoittelevat tulkkaamista ja tulkkaustekniikoita. Koulutukseen kuuluu myös työssäoppimista henkilökohtaisen suunnitelman mukaan.
Oppimista arvioidaan monin tavoin. Koulutuksessa painotetaan vertaisarviointia sekä oman työn ja ammattitaidon realistista reflektointia. Jokaisen moduulin päätteeksi oppijat vertaavat asettamiaan tavoitteita saavutettuihin tuloksiin ja laativat jatkosuunnitelman. Toisen työkielen (ei-suomi) väliarvioinnissa on useinkin luotettava opiskelijoiden vertaisarviointiin, sillä kouluttajat eivät osaa kaikki tulkattavia kieliä. Kokonaisuuden arviointia varten oppijat keräävät omia oppimisen kansioita, jotka yhä useammin ovat verkkoversioita. Varsinainen osaamisen arvioiminen toteutuu tutkinnon suorittamisessa. Tutkinnon eri osat arvioidaan eri tavoin: 1. Tulkin toimintavalmiudet arvioidaan dokumentoidun näyttömateriaalin (case-esimerkkejä, videoita, äänityksiä, pohdintoja jne.) perusteella. 2. Työkielten hallinta arvioidaan pääosin kirjallisten tehtävien pohjalta ja 3. Tulkkaustaito simuloitujen tilanteiden perusteella.
Oikealla tiellä ollaan! Oppiminen on mielekästä, mielenkiintoista ja haastavaa. Vaativaan ammattiin valmistautumisen tulee olla riittävän haasteellista. Monimuotoisen ja selkeän oppimisympäristön rakentaminen ei ole yksinkertaista ja vaatii opettajilta ennakkoluulottomuutta, kokeilunhalua ja näkökulman kääntämistä monessa asiassa. Toisaalta työ palkitsee, mutta haastaa edelleen entistä selkeämpään ja motivoivampaan prosessinhallintaan. Käytännön työssä meidän on edelleenkin kehitettävä sulautuvia menetelmiä, sillä asioimistulkin työn eri osa-alueita ei voi oppia (vain) työssä ja oppijat ovat erikielisiä ja asuvat eri puolilla Suomea.
