Kohti trialogista ja sulautuvaa oppimista: Yhteisöllinen, pitkäkestoinen työskentely, työelämäkontaktit ja opiskelijoiden oma vastuu menetelminä
Liisa Ilomäki, Minna Lakkala, Liisa Myyry, Jukka Lehtonen ja Johanna Mäenpää Helsingin yliopisto
Kuvaus kahdesta opintojaksosta: Introduction to Research Methods ja Projektikurssi. Kurssien yhtenä tavoitteena oli kehittää opiskelijoiden nykyaikaisessa tietotyössä vaadittavaa osaamista soveltaen trialogisen oppimisenlähestymistapaa. Sillä tarkoitetaan sellaista yhteisöllisen oppimisen muotoa, jossa yksilöoppimisen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen lisäksi korostuu konkreettisten tuotosten tavoitteellinen yhdessä kehittäminen (Paavola ym., 2011). Molempien kurssien tavoitteet sopivat trialogisen oppimisen ajatuksiin, sillä niissä pyrittiin tukemaan opiskelijoiden yhteisöllistä oppimista ja tiedonluomista. Valtiotieteellisen tiedekunnan tutkimusmenetelmäkurssilla tavoitteena oli perehtyä siihen, mitä pro gradu -työ vaatii ja miten kirjoitetaan tutkimussuunnitelma: asetetaan tutkimuskysymykset, suunnitellaan empiirinen tutkimusasetelma, operationalisoidaan käsitteitä ja valitaan tutkimuskysymyksiä parhaiten palvelevat menetelmät. Tavoitteena oli myös oppia arvioimaan tutkimusasetelmia sekä antamaan rakentavaa palautetta tutkimussuunnitelmista. Erityisenä tavoitteena oli antaa kansainväliseen vaihtoon tuleville maisterivaiheen opiskelijoille tutkimuksen tekemisen perustiedot tiiviisti ja näin tasoittaa opiskelijoiden epätasaista tutkimusosaamista. Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunnan biotieteiden laitoksella toteutetun projektikurssin tavoitteena oli tukea maisterivaiheen opiskelijoiden työelämätaitoja, erityisesti projektien toteuttamisen taitoja: suunnitella, hallinnoida ja raportoida projekti sekä toteuttaa se ulkopuolisten asiakkaiden kanssa.
Molemmilla kursseilla opiskelijat työskentelivät koko kurssin ajan ryhminä, jotka muodostettiin ensimmäisellä tapaamiskerralla. Opiskelijat valitsivat laajahkon teeman ja muotoilivat tarkemman työsuunnitelmansa annetun laajan teeman pohjalta. Molemmilla kursseilla opiskelijaryhmällä oli päävastuu työn suunnittelusta ja toteutuksesta, ja opettaja tai ohjaajat auttoivat tarvittaessa. Menetelmäkurssilla opiskelijat toteuttivat kuvitteellisen tutkimussuunnitelman. Kurssitapaamisissa opettaja luennoi eri tutkimussuunnitelman teemoista noin puolet ajasta ja toisen puolen ajasta opiskelijat sekä esittelivät työprosessia että käyttivät aikaa ryhmätyöhön. Ryhmien esitykset perustuivat heidän omaan työskentelyynsä sovitusta tutkimussuunnitelman teemasta. Kurssitapaamisten lisäksi opiskelijat työskentelivät virtuaalisesti Moodlessa sekä tapasivat tarvittaessa. Viimeisellä kerralla toteutettiin posteriesitys, johon jokainen ryhmä oli valmistellut oman tutkimussuunnitelmansa, jonka he esittelivät. Opettajan antama tutkimussuunnitelman runko muodosti opiskelijoille työskentelyä jäsentäneen kehikon. Lisäksi opettaja ohjasi käyttämään sekä virtuaalisia tutkimuspalveluja että Moodleen koottuja lisäaineistoja. Projektityökurssilla opiskelijat toteuttivat asiakasprojektin. Opiskelijoilla oli alkuvaiheessa erillinen koulutus projektityön tekemiseen, ja tällä saadut mallit jäsensivät työskentelyä. Ryhmillä oli sovittu ohjaajat, joiden apua ryhmät tosin tarvitsivat varsin vähän. Työskentelyä tuki myös sovittu käytäntö, jonka mukaan ryhmän puheenjohtaja ja sihteeri vaihtuivat kahden viikon välein. Kaikille yhteisiä tapaamisia oli alussa, keskivaiheessa ja lopuksi, joten ryhmät työskentelivät varsin itsenäisesti, ja esimerkiksi asiakkaan tapaamiset olivat ryhmien vastuulla. Virtuaalisena ympäristönä oli wiki, mutta ryhmät käyttivät myös muita sovelluksia omassa virtuaalisessa työssään (mm. GoogleDocsia). Lopputapaamisessa ryhmät esittelivät työnsä ja saivat niistä palautetta muilta kurssilaisilta, ohjaajilta ja asiakkaiden edustajilta.
Menetelmäkurssilla arvioitiin sekä ryhmätyö että osallistujien yksilöllinen loppureflektio. Arvioinnissa ryhmätyöllä oli suurempi painotus. Yksilöreflektiossa tarkasteltiin myös omaa ja muiden työskentelyä ryhmätehtävässä. Arviointi toteutettiin asteikolla 1-5 ja arviointikriteerit esiteltiin kurssin alussa. Projektityökurssilla kukin opiskelijaryhmä sai projektista arvosanan 1-5. Lisäksi yksittäisen opiskelijan oma aktiivisuus vaikutti hänen lopulliseen kurssiarvosanaansa. Myös opiskelijoiden kurssista saama opintopistemäärä vaihteli hankkeeseen käytetyn ajan mukaan. Projektiryhmät miettivät jo projektin alkuvaiheessa, millaista arvosanaa ja opintopistemäärää he tavoittelevat sekä yksilöinä että ryhmänä ja ryhmän ja yksilön arvosana ja opintopistemäärä eivät siis olleet samoja. Loppuhaastatteluissa kävi ilmi, että opiskelijat osasivat hyvin arvioida sitä, miten kukin oli osallistunut ryhmän työskentelyyn.
Molemmat kurssit olivat osana tutkimushankkeessa Promoting Working Life Competences in Higher Education (https://blogs.helsinki.fi/prowo-project/). Tutkimusaineistoa koottiin sekä opiskelijoilta että opettajilta. Opettajat osallistuivat kurssien suunnitteluvaiheessa työpajoihin, joilla keskityttiin trialogisen oppimisen periaatteiden soveltamiseen. Periaatteiden mukaisesti kursseilla tuettiin opiskelijoiden pitkäjänteistä ja vastuullista yhteisöllistä työskentelyä todellisten ilmiöiden ja ongelmien parissa, oppiainerajojen ylitystä ja työelämäyhteyksien luomista sekä verkkoteknologian hyödyntämistä erilaisia oppimisympäristöjä sulauttamalla. Molempien kurssien opiskelijoiden loppupalautteissa sekä ryhmähaastatteluissa opiskelijat pitivät työskentelyä sekä antoisana että sopivalla tavalla vaativana. Haastatteluissa ja opiskelijoiden loppuesityksissä näkyi innostunut omistautuminen työskentelylle: hankkeista oli tullut opiskelijoille merkityksellisiä ja kiinnostavia, ja lähes kaikki opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä kokemukseen. Opettajien palautteissa keskusteltiin mm. siitä, että kurssin aikainen työmäärä oli vähäisempää kuin oli odotettu, mikä todennäköisesti perustui hyvään ennakkovalmisteluun ja siihen, että opiskelijoilla oli käytössä työskentelyä jäsentäneet teknisetmallit (tutkimussuunnitelmarunko, projektityömallit) ja asiakkaiden apua saatavilla. Molemmat kurssit olivat keskeisiltä periaatteiltaan onnistuneita, ja kehittämiskohteet ovat varsin pieniä (esim. tutkimussuunnitelmakurssilla olisi hyvä saada ulkopuolisia arvioijia posterisessioon ja projektityökurssilla olisi hyvä olla yksi hankkeen eri osapuolten yhteistapaaminen lisää). Menetelmäkurssilla osa opiskelijoista vierasti aluksi virtuaalista työskentelyä, samaten ryhmätyötä, mikä ilmeisesti liittyi heidän erilaiseen oppimiskulttuuriinsa. Muutoin kurssien monimuotoisuus ja virtuaalinen työskentely oli opiskelijoille loppupalautteiden perusteella luonteva tapa työskennellä.