Pirjo Valokorpi ja Mikko Mäntyneva, Hämeen ammattikorkeakoulu, YAMK-koulutus
Tutkintotavoitteista aikuiskoulutusta uudistettaessa lähtökohtana on ollut rakentaa se entistä enemmän työstä oppimiseen perustuvaksi ja aikuisopiskelijan omaa vastuuta lisääväksi. Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän tutkinnon (YAMK-koulutuksen) toteutustapa muutettiin luentopainotteisesta opetuksesta kohti käänteistä oppimista (flipped classroom). Opiskelijat kasvattavat osaamistaan ja pääsevät oppimistavoitteisiin pienissä tiimeissä työskennellen.
Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat työskentelevät opintojensa aikana täysaikaisesti omissa työyhteisöissään.
Työelämätaidot- sekä Organisational development -moduuleissa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija syventää työyhteisö- ja viestintätaitojaan ja kykenee johtamaan sekä kehittämään työyhteisöä moninaisissa toimintaympäristöissä. Moduulin oppimistehtävissä opiskelijat analysoivat ja kehittävät omaa ja oman työyhteisönsä toimintaa.
Moduulin tavoitteet on kuvattu opiskelijan osaamisena.
Opiskelija
- osaa kehittää ja rakentaa yhteisöllistä toimintaa
- osaa tunnistaa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ymmärtää niiden vaikutukset työyhteisötaitoihin
- osaa viestiä vastuullisesti moninaisessa työyhteisössä (fyysinen tai verkkoympäristö)
- osaa viestiä työyhteisön vuorovaikutustilanteissa tarkoituksenmukaista viestintätapaa käyttämällä
- osaa analysoida ja arvioida työyhteisön vuorovaikutustilanteita ja osaa toimia yhteisöllisen ymmärryksen luomiseksi.
Pilotti-moduulin kulku
Syksyllä 2014 aloittaneista ylemmän tutkinnon opiskelijaryhmistä valittiin kaksi ryhmää pilottiin: ensimmäinen ryhmä on Liiketalouden kehittäminen -koulutuksen suomenkielinen verkkoryhmä ja toinen englanninkielinen monimuotoisesti Business Management and Entrepreneurship -koulutuksessa opiskeleva ryhmä.
Oppimista on haluttu muuttaa oppijaa enemmän aktivoivaksi. Tähän on haettu ratkaisua soveltamalla ohjelmistokehityksestä tuttuja ketteriä menetelmiä ja käänteisen luokkahuoneen menetelmää. Molemmissa ryhmissä opiskelijat työskentelevät 4 – 5 opiskelijan tiimeissä. Verkkoryhmässä tiimit kohtaavat kolmen tiimin yhteisessä kahden tunnin verkkoistunnossa kerran kuukaudessa. Kaikki monimuotoryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa koko päiväksi yhteen. Yhteisten kohtaamisten välillä tiimit työskentelevät itsenäisesti hyödyntäen verkon tarjoamia palveluja. Samalla opiskelijat hallinnoivat ja seuraavat omaa kulloiseenkin oppimisteeman määriteltyä oppimisprojektiaan sekä pystyvät kehittämään tiiminsä toimintaa tehokkaammaksi reflektoimalla sitä säännöllisin väliajoin.
Oppimisprojektit käsittelevät työelämän ja työyhteisön ilmiöitä, joita analysoidaan, havainnoidaan ja kehitetään.
Opiskelijat hyödyntävät opiskeluissaan laajasti erilaisia verkkopalveluita. Pilvipalveluna tarjottava projektisivusto mahdollistaa verkkoryhmän opiskelijatiimille selkeän työnjaon ja aikataulun määrittämisen. Keskinäisiin viikoittaisiin tiimipalavereihin he voivat käyttää reaaliaikaista verkkokonferenssijärjestelmää. Oppimistehtävänsä opiskelijat tekevät oppimisteemasta riippuen joko yhteistoiminnallisesti verkossa tai yksilötehtävinä. Verkon pilvipalveluita käytetään läpinäkyvästi siten, että ohjaaja voi seurata oppimisprosessia koko koulutuksen ajan.
Monimuotoryhmä voi itse valita mitä verkon palveluita he tiimissään käyttävät. Näissä tapahtuva toiminta ei ole läpinäkyvää opettajille, joten prosessin seuraaminen ei ole kokonaisuudessaan mahdollista.
Työyhteisötaidot-moduuli, jonka laajuus on 15 op, koostuu kolmesta 5 opintopisteen teemasta. Nämä teemat ovat työelämän tulevaisuus ja työyhteisötaidot, osaamisen kehittäminen verkkoympäristössä sekä työyhteisön viestintä ja vuorovaikutus. Vastaavasti englanniksi toteutettu Organisational development -moduuli jakautuu kolmeen teemaan, jotka ovat Human resource development, Competence development in a network environment ja Organisational communication. Jokaisella teemalla on päävastuullinen opettaja. Opettajatrio suunnittelee, toteuttaa ja kehittää yhdessä koko moduulia ja antaa palautetta opiskelijatiimien osaamisen edistymisestä.
Oppimisen arviointimenetelmät ja –kriteerit
Moduulin jokaisessa teemassa osaaminen arvioidaan numeerisesti asteikolla 1-5.
Palaute ja arviointi perustuvat opiskelijatiimien toimintaan, yhteisten ja yksilöllisten tuotosten (kirjalliset raportit / videot / eri menetelmin toteutetut keskustelut kohtaamisissa) osoittamaan osaamiseen.
Moduulissa arvioidaan moduulin osaamistavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin perustana käytetään Hämeen ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkinnoille laadittua yleistä arviointikriteeristöä, jossa on kuvattu osaamisen tasot.
Johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia
HAMKissa ylemmän amk-tutkinnon sekä Liiketoiminnan kehittäminen että Business Management and Entrepreneurship -koulutuksissa siirryttiin syksyllä 2014 moduulimuotoisiin toteutuksiin. Esitys perustuu sekä ensimmäisen moduulin syksyllä 2014 aloittaneiden opiskelijaryhmien kokemuksiin että moduulit toteuttaneen opettajatrion havaintoihin.
Keskeisiä kehittämisen kehälle sijoitettavia asioita ovat opiskelijatiimien toiminta ja tulokset molemmissa toteutuksissa, käänteisen luokkahuoneen ajatusmaailman soveltaminen tutkintotavoitteisiin korkeakouluopintoihin, kokonaan verkossa toimiva toteutus ja verkkoa sekä lähitapaamista yhdistävä toteutus opettajatrion näkökulmasta.
Välipalautteesta päätellen käänteisesti ja ketterästi toimiva verkkototeutus on koettu tehokkaammaksi ja innostavammaksi kuin aikaisemmin käytetty luentopainotteinen toteutus. Moduulin aikana olemme opiskelijapalautteen mukaisesti lisänneet molempiin toteutuksiin opettajan palautteen ja läsnäolon määrää. Palautteesta ja kehittämisehdotuksista tarkemmin esityksessä.
Ketterien menetelmien ja käänteisen luokkahuoneen menetelmien tiimityöhön soveltaminen sisältyy valtakunnalliseen YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi -hankkeeseen, jossa mm. pilotoidaan ja konseptoidaan oppimisen kohtaamispaikkoja.