Kiertotaloudesta

Kestävyyttä käytäntöön –kurssi lähti käyntiin valoisissa merkeissä. Koko viikon ollaan saatu nauttia ihanasta auringonpaisteesta. Kaksi ensimmäistä viikkoa alkavat olla takana, haasteet annettu ja kurssilaisten aivosolut käyvät kuumina. Seitsemän seikkailijaa lähtee ratkomaan haastettaan reippain mielin. Saimme yhteistyökumppaniksemme YTP ry:n (Ympäristöteollisuus ja –palvelut). YTP on ympäristöliiketoimintaan keskittyvien yritysten edunvalvontajärjestö, joka ajaa luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. YTP:n asiantuntija ja yhteyshenkilömme Katja Moliis esitteli meille haasteen kurssin toisella tapaamiskerralla. Haasteemme ei ole liioin pieni tai helppo, mutta sitäkin mielenkiintoisempi: Miten Suomen kierrätysaste saataisiin nousuun kiertotalouden edellyttämällä tavalla?

IMG_9995

Kiertotalous – mitä ja miksi?

Suomessa on yli viisi miljoonaa asukasta, joista kukin tuottaa noin 500 kiloa yhdyskuntajätettä vuosittain. Tämä tekee yli 2,5 miljardia kiloa jätettä vuodessa. Yhdyskuntajäte on kuitenkin vain kolme prosenttia Suomen kokonaisjätekertymästä. Suurin jätteentuottajasektori on kaivostoiminta ja louhinta.

Suomi on jätteenkierrättäjänä Euroopan mittakaavassa korkeintaan keskiverto. Vuonna 2004 Suomi kierrätti yhdyskuntajätteestä vain noin 34%, ja vuoteen 2012 mennessä luku oli laskenut prosentilla. Olemme kaukana EU:n ensi vuoden (2016) tavoitteesta kierrättää yhdyskuntajätteestä vähintään 50% (vertailun vuoksi mainittakoon, että naapurimaamme Ruotsi oli vuoden 2012 tilastoissa jo lähes saavuttanut tämän tavoitteen).

Jäte luokitellaan ”käytöstä poistetuksi aineeksi tai esineeksi”. Käytöstä poistaminen ei kerro mitään jätteen käyttöarvosta tai siinä olevien raaka-aineiden kierrätysarvosta. Nämä saattavat hyvinkin olla – ja useimmiten ovatkin – materiassa vielä tallella. EU arvioi, että parantamalla nykyisten käytössä olevien materiaalien hyödyntämistehokkuutta voisimme luoda Euroopassa yli kaksi miljoonaa työpaikkaa ja säästää jopa 600 miljardia euroa. Samalla tulemme vähentäneeksi muun muassa kasvihuonekaasupäästöjä – puhumattakaan ympäristöhyödyistä, jotka koituvat jätemäärien vähentämisestä. Kun jo käytössä olevat materiaalit hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti vähenee samalla tarve ottaa uusia luonnonvaroja käyttöön. Kyseessä ei ole mikään pikkujuttu – kiertotaloudesta voidaan hyötyä monella tasolla.

Kiertotalous on vastalause nykyiselle lineaariselle talousmallille. Nykymalli toimii käytännössä seuraavasti; valmistamme tuotteen, käytämme sitä aikamme ja heitämme sen roskiin. Prosessissa häviää tuotteeseen investoitu raha – samalla jätemäärä kasvaa. Kiertotalous näkee jätteessä arvon; kiertotaloudessa pyritään minimoimaan jätteen synty ja maksimoimaan jo käytössä olevien materiaalien arvo. Kiertotalouden ideaalina on suljettu materiaalikierto. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kerran käyttöönotettu materiaali pyrittäisiin palauttamaan aina uudelleen mieluiten samanarvoiseen käyttöön. Sitran arvion mukaan kiertotalouden potentiaalinen arvo Suomelle on 1,5 – 2,5 miljardia euroa.

Näyttökuva 2015-3-19 kello 17.44.12

Pelkkä kierrätysasteen yksisilmäinen nostaminen ei ole pitkällä tähtäimellä kestävää. Tavoitellaksemme nollajätetasoa meidän tulisi tehdä muutoksia koko systeemiin – tuotetun materiaalin pitäisi alun perin olla laadultaan hyvin uudelleenkäytettävää ja kierrätettävää. Kysymys kuuluukin; mitä ovat ne tulevaisuuden rakennemuutokset, jotka vievät meitä kohti kiertotaloutta ja kestävämpää yhteiskuntaa?

P.S. Aiheesta enemmän kiinnostuneille ks. Kiertotalouden julkilausuma.

Lähteet

European Commission (2014), Communication from the commission to the European Parliament, the council, the European Economic and social committee and the committee of the regions – Towards a circular economy: A zero waste programme for Europe, Brussels, 25.9.2014.

EEA (2015), Waste – municipal solid waste generation and management, EEA Briefing, Published 18 Feb 2015, European Environment Agency, Copenhagen.

Sitra (2014), Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle, Sitran selvityksiä 84, Libris, Helsinki.

Tilastokeskus