Kotieläintuotannon energiankulutuksia

Aikaisemmassa kirjoituksessa oli esiteltynä kasvintuotannon suoran energian kulutuksia. Osalla esimerkkitiloista on myös eläimiä ja päätavoitteena on kasvinviljelyn sijaan tuottaa maitoa tai lihaa. Tiloilta saatujen tietojen ja tarvittaessa muutaman taulukkoarvon perusteella laskettiin kunkin tilan suora energiankulutus tuotekiloa kohden. Eli kuinka paljon polttoaineita ja sähköä tilalla käytettiin yhden lihakilon, tai maitolitran tuottamiseen vuonna 2013.

Laskelmissa huomioitiin eläintuotannossa käytetyt kotoiset rehut ja niiden tuotanto, eläinsuojissa käytetty sähkö ja polttoaine, sekä niiden lämmitykseen käytetty energia. Myös eläinten ruokintaan ostetut viljat huomioitiin ja niiden kulutus laskettiin taulukkoarvoilla. Ostettuja kivennäisiä ja täysrehuja ei huomioitu laskelmissa, koska niiden valmistukseen ei kulu energiaa tiloilla.

Maitotiloilla lihan tuotantoon on kohdennettu 3 % sähköstä ja 13 % muusta energiasta. Maitotila b kasvattaa itse myös sonnivasikat, joten tälle tilalle lihan tuotantoon on kohdennettu 6 % sähköstä ja 74 % muusta energiasta. Tästä voi aiheutua virhettä tuloksiin, mutta tuotantosuuntien erittely mittaamalla ei ollut mahdollista. Nautatilalla tuotetaan naudanlihaa, sikatiloilla a ja b sianlihaa ja emakkosikalan tuotteet ovat porsas -sarakkeen alla. Tietojen keräysmenetelmistä johtuen lukujen 100 % todenmukaisuutta ei voi luvata. Arvot kertovat kuitenkin paljon siitä missä mennään ja tarkentuvat hankkeen edetessä.

Oheisessa taulukossa tuotantoon kuluva energia on jaoteltu sähköön, lämpöön, eläintuotannossa käytettyyn polttoaineeseen ja rehuihin. Polttoaine eläintuotantoon sisältää polttoaineella valmistetut rehut ja niiden jaon (esim. apevaunut), sekä kuivituksen ja lannanpoiston. Rehuihin sisältyy kotoiset rehut ja ostetut jalostamattomat viljat ja niiden viljely, mutta ei täysrehuja. Maidon ja eläinten kuljetuksia tilalle, meijeriin tai teurastamolle ei ole huomioitu.

 

Suoran energian kulutus eläintuotannossa
kWh/lihakilo (kpl) Maito a Maito b Nauta Sika a Sika b Porsas
Sähkö eläintuotantoon 0,23 0,68 0,34 0,39 0,54 (25,7)
Lämpö 1,67 2,85 0,94 0,40 (39,3)
Polttoaine eläintuotantoon 0,80 0,94 (0,6)
Rehut 1,59 1,85 1,85 0,33 0,32 (10,5*)
Yhteensä 4,28 5,37 3,13 1,66 1,26 (76,1)
kWh/maitolitra Maito a Maito b
Sähkö eläintuotantoon 0,13 0,37
Lämpö 0,20 0,28
Polttoaine eläintuotantoon 0,10
Rehut 0,19 0,18
Yhteensä 0,61 0,83

*Porsastuotannon osalta on laskettu vain jalostamattomat viljat. Laskennassa käytettiin taulukkoarvoja, koska tila ei tuottanut omia rehuja. Ruokintaan sisältyi lisäksi huomattava määrä muita ostorehuja.

Taulukossa havaittaviin kulutuseroihin vaikuttavat suuresti tilojen toimintatavat. Maitotilan b sähkönkulutus on a:ta huomattavasti suurempi. Eroa toiseen maitotilaan selittää ainakin osittain sähkön käyttö ruokintaan, käyttöveden lämmitys kesällä ja siirtohäviöt, koneellinen ilmanvaihto, sekä navetasta erillään oleva sähkölämmitteinen toimisto. Tilalla a näihin käytettiin polttoainetta ja haketta.

Nautatilalla on kylmät pihatot, joten lämmittämiseen ei kulu energiaa, mutta muiden osalla on hajontaa jonkin verran. Porsaiden tuotannossa lämpöä tarvitaan reilusti. Lämpö onkin yksi vaikeimmin arvioitavista muuttujista tässä tapauksessa. Taulukkoarvoilla lasketut puun lämpöarvot saattavat poiketa todellisuudesta paljonkin. Lisäksi arvoon vaikuttavat todellinen käyttömäärä, lämpöhäviöt ja tavoitellut lämpötilat. Kulutuslukemat näyttävät hieman tasaisemmilta, kun niitä tarkastellaan ilman lämpöä.

Polttoainetta kului appeen valmistukseen ja jakoon maitotilalla a ja nautatilalla. Nautatilalla polttoainetta kului myös lannanpoistoon ja kuivitukseen. Maitotilalla lypsylehmien lanta poistettiin sähköllä. Emakkosikalassa polttoainetta kului pieni määrä lannan siirtelyyn.

Rehujen osalta arvot olivat hyvin samansuuntaisia tuotantosuunnittain. Kaikki sikatilat käyttivät tuoresäilöttyä ohraa. Viljelymenetelmät olivat samantyylisiä. Maitotila a käytti tarkkuussilppuriketjua ja pyöröpaalausta rehunkorjuussa, maito b kaksoissilppuria ja nautatila noukinvaunua ja pyöröpaalausta. Maitotila a käytti rehunkorjuussa urakointia, joten kulutusta jouduttiin laskemaan taulukkoarvoilla ja laskurilla. Näin ollen kulutus on vain arvio.

Rehuissa käytetyn suoran energian määrään vaikuttaa myös kotoisten ja ostorehujen määrät, sekä täysrehujen käyttö. Jos täysrehuja on suhteessa paljon, suoraa energiaa kuluu rehujen tuotantoon vähemmän. Tämän vuoksi rehujen kulutuksen tarkastelu vain suoraa energiaa tuijottaen voi olla harhaanjohtavaa. Kun huomioidaan myös epäsuora energia, nähdään kuinka paljon tuotanto on kokonaisuudessaan vaatinut energiaa. Mutta tästä sitten myöhemmin lisää.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *