Peltoviljelytöissä palaa polttoainetta useissa eri työvaiheissa. Esimerkkitiloilta kerättyjen polttoaineenkulutustietojen perusteella laskettiin kunkin tilan kasvinviljelyssä hehtaarille käyttämä polttoainemäärä. Laskelma tehtiin yksinkertaisesti jakamalla kasvinviljelyyn käytetty polttoainemäärä tilan peltoalalla vuosina 2013 ja 2014. Kulutukseen ei laskettu mukaan karjanhoitoon tai kuivaukseen käytettyä polttoainetta. Kuivauksen tarve voi vaihdella huomattavasti ja ruokintaan ja lannanpoiston tarvitsema polttoainemäärä riippuu käytetyistä menetelmistä.

Lukema sisältää muokkaukset, lannoituksen, kylvön, sadonkorjuun ja -kuljetuksen, sekä satunnaisen viljelyyn liittyvän ajon ja työskentelyn. Kulutukset voivat vaihdella huomattavasti mm. olosuhteista, käytetyistä menetelmistä ja viljelykasveista riippuen, joten pelkkien lukujen lisäksi tarvitaan hieman pohdintaa mitä omalla tilalla tapahtuu. Esimerkiksi sokerijuurikkaan korjuu kuluttaa polttoainetta huomattavasti enemmän kuin rypsin puinti. Aikaisemmin esitellyt vuodelta 2013 lasketut energiankulutukset tuotemäärää kohden ovat vertailukelpoisempia lukemia, mutta hehtaarikohtainen polttoaineenkulutus on hieman käytännönläheisempi ja helpommin lähestyttävä.

Tilan 1 lukemaan aiheuttaa epävarmuutta runsas urakoinnin käyttö, jonka tarkkaa kulutusta ei tiedetä. Polttoaineen kohdennus kasvinviljelyyn on tehty tilan energiasuunnitelman mukaisesti. Tilalla 2 on huomattavan paljon siirtoajoa suhteessa peltoalaan. Siirtoajoa kertyy runsaasti rehun ja lannan käsittelyssä. Sikatilojen suosima kevytmuokkaus pitää muokkauksen polttoainekulut maltillisina, mutta voi lisätä kasvinsuojelun tarvetta.