Hehtaarikohtaisia polttoaineen kulutuksia

Peltoviljelytöissä palaa polttoainetta useissa eri työvaiheissa. Esimerkkitiloilta kerättyjen polttoaineenkulutustietojen perusteella laskettiin kunkin tilan kasvinviljelyssä hehtaarille käyttämä polttoainemäärä. Laskelma tehtiin yksinkertaisesti jakamalla kasvinviljelyyn käytetty polttoainemäärä tilan peltoalalla vuosina 2013 ja 2014. Kulutukseen ei laskettu mukaan karjanhoitoon tai kuivaukseen käytettyä polttoainetta. Kuivauksen tarve voi vaihdella huomattavasti ja ruokintaan ja lannanpoiston tarvitsema polttoainemäärä riippuu käytetyistä menetelmistä.

Continue reading

Tilojen ravinnetaseita ja -tehokkuuksia

Ravinnetaselaskelmilla voidaan tarkastella maatalouden ravinteiden käyttöä. Laskelman matematiikka on yksinkertaista. Ravinnepanosten ja tuotoksen ravinteiden erotus on ravinnetase. Ravinnetaseita on erilaisia riippuen laskentaan sisällytettävistä asioista. Näitä ovat esimerkiksi porttitase, peltotase, karjantase ja lantatase. Samoista lähtötiedoista voidaan laskea myös ravinteiden käytön hyötysuhde, eli kuinka monta prosenttia käytetyistä ravinteista siirtyy tuotteisiin. Taseet ja hyötysuhteet voivat kertoa paljonkin ja olla avuksi, tai sitten ei mitään ja johtaa harhaan. Luvut tarvitsevat rinnalleen tulkintaa miksi lukema on mitä on. Lisäksi taseita tulisi seurata useana vuonna peräkkäin. Monesti ravinnetaseet lasketaan typelle (N), fosforille (P) ja kaliumille (K). Näin tehtiin myös esimerkkitiloille.

Continue reading

Epäsuoraa energiaa

Maatilojen energiankulutusta tutkiessa on hyvä huomioida myös niin sanottu epäsuora energia. Tämä energia ei yleensä ole niin kiinnostava viljelijän näkökulmasta, kuin suora energia. Tämä johtunee siitä, ettei viljelijä käytä tätä energiaa tilallansa, eikä suoranaisesti maksa siitä, kuten sähköstä tai polttoaineesta. Epäsuoran energian käyttö on siis hankalampaa hahmottaa.Se on energiaa, jota on tarvittu tilalla käytettävien tuotteiden ja tarvikkeiden valmistukseen jossain muualla.

Continue reading

Valkolupiini-vehnä kokoviljasäilörehun korjuu

Hankkeeseen kuuluvaa ruokintakoetta varten perustettu valkolupiini-vehnämaa toipui kuin ihmeen kaupalla valkoposkihanhien tuhosta. Hanhet eivät olleet popsineet lupiinin kasvupistettä, joten se jatkoi kasvua. Satotaso jäi syönnösalueella kuitenkin huomattavasti alhaisemmaksi kuin mitä se oli niillä alueilla lohkoa jotka säilyivät tuholta. Syödyn alan rikkakasvien määrä oli myös huomattavasti korkeampi koska rikat eivät hanhille maistuneet ja pääsivät näin valtaamaan alaa.

Kasvustoa hyvin säilyneessä osassa lohkoa.

Kasvustoa hyvin säilyneessä osassa lohkoa.

Continue reading

Kotieläintuotannon energiankulutuksia

Aikaisemmassa kirjoituksessa oli esiteltynä kasvintuotannon suoran energian kulutuksia. Osalla esimerkkitiloista on myös eläimiä ja päätavoitteena on kasvinviljelyn sijaan tuottaa maitoa tai lihaa. Tiloilta saatujen tietojen ja tarvittaessa muutaman taulukkoarvon perusteella laskettiin kunkin tilan suora energiankulutus tuotekiloa kohden. Eli kuinka paljon polttoaineita ja sähköä tilalla käytettiin yhden lihakilon, tai maitolitran tuottamiseen vuonna 2013.

Continue reading