Ruotsin prinsessa Estelle kastettiin tänään. Muistellaanpa sen kunniaksi hieman erästä kahden vuosisadan takaista kuninkaallista ristiäisjuhlaa.
Helsingin mahtavimmasta 1700-luvun kauppiaasta Johan Sederholmista puhuttaessa muistetaan aina mainita, että hän oli kruununprinssi Kustaa Aadolfin (myöhempi kuningas Kustaa IV Aadolf) kummi. Nykyaikaisten kummikäsitysten ei pidä antaa häiritä mielikuvaa – Sederholm ei seissyt kastemaljan ääressä ja pidellyt Kustaa Aadolfia sylissään. Read More
Viime viikon Alberga-bloggauksessa mainittiin Espoon kaupungin suunnitelmista muuttaa vanhan kartanon alue puistoksi. Netistä löytyi sitä varten tehty mukavan tarkka suunnitelma, jonka linkitämme nyt teidän iloksenne (puistosuunnitelma löytyy pdf-tiedostona sivun alalaidasta).
Suunnitelmassa näkyvät erittäin hyvin Tersmedenin-aikaiset terassirakennelmat ja niiden välissä kulkevat poluntapaiset. Jopa hedelmäpuita näytetään suunnitellun muotopuutarhan alueelle, ja lammikoistakin ainakin yhden pitäisi kuulua kunnostuksen ja polkusuunnitelman piiriin. Vanhan päärakennuksen paikka näyttäisi saavan ympärilleen hirsikehikon – se siis todellakin juuri ja juuri vältti joutumisen ammattikoulurakennuksen alle. Ja vaikka eväspöytäryhmien pidempiaikainen säilyvyys aiheuttaa hieman epäilyksiä, sopivat ne kyllä erinomaisesti tähän ympäristöön, jonka rakennuttajan väitetään tuoneen ruotsinkieleen sanan piknik.
Innostuneella mielenkiinnolla jäämme toivomaan ja odottamaan näiden suunnitelmien toteutumista!
Aamun Metro-lehdessä on kiinnostava pieni palanen historiatietoisuutta, kiitos Sofialle vinkkauksesta. Otsikon “Senaatintorille uusi panimoravintola” alla haastatellaan Rakuunaolut Oy:n toimitusjohtajaa Pekka Kääriäistä, joka on perustamassa panimoravintolaa Sofiankadulle. (Löytyy myös Hesarin Oma Kaupunki -sivuilta.) Jutun kuvateksti kertoo seuraavaa:
Panimoravintola sijoittuu Senaatintorin ja Pohjoisesplanadin väliseen torikortteliin. Rakuunaolut Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen pitää miljöötä historiallisena, sillä Etelärannassa sijaitsi jo 1700-luvulla Stora Bryggeri -panimo. Read More
Amiraali Carl Tersmedenistä on jo muodostunut jonkinlainen blogimme maskotti (jos joku ei vielä tunne häntä, tässä suppea elämäkerta). Viime kesänä teimme retken Leppävaaraan, jossa etsiskelimme Tersmedenin omistaman Albergan kartanon jäännöksiä. Tuloksista raportoin tässä blogissa 11. elokuuta. Nyt olemme vuoden vanhempia ja viisaampia, ja Tersmeden-tietoisuus on karttunut sen verran, että oli aika tehdä uusi Albergan-retki. Seuraavassa hieman kuvia ja tunnelmia. Read More
Viaporin luovuttamisesta venäläisille tulee kuluneeksi tänään 204 vuotta. Ruotsin vahvin linnoitus antautui 3.5.1808 suhteellisen lyhyen piirityksen jälkeen pienehkölle piiritysarmeijalle. Syytä tähän ei tiedetä vieläkään tarkasti. Antautumispäätöksen on katsottu johtuneen muun muassa ruudin vähyydestä, poliittisesta juonittelusta, lahjonnasta, venäläisten taitavasta psykologisesta sodankäynnistä ja puolustustahdon murtumisesta. On hyvin mahdollista, että mitään yksittäistä syytä ei ole edes olemassa, vaan antautuminen johtui monien edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Read More
Vapun kunniaksi teimme piipahduksen Ullanlinnaan. Etsimme sieltä kaupunginosalle nimensä antaneen Ulricasborgin linnoituksen jäännöksiä sekä muita 1700-luvun jälkiä.
Nykyisin nimellä Ullanlinnanmäki kutsutaan Kaivopuiston kalliota, helsinkiläisten perinteistä vapunviettopaikkaa. Alkuperäinen, historiallinen Ullanlinnanmäki oli kuitenkin nykyinen Tähtitorninvuori. Vuorelle ryhdyttiin 1750-luvulla rakentamaan pientä bastionilinnoitusta, joka sai nimen Ulricasborg kuningatar Ulrika Eleonoran mukaan. Read More
Helsingin historiamaratonissa 24.4.2012 pitämäni esitelmän “Suomenlinna Helsingin historiassa” teksti:
Esitelmäni käsittelee Viaporin vaikutusta Helsingin historiaan ennen vuotta 1812. Sen perustana on poleeminen väite: “1747 on tärkein vuosiluku Helsingin historiassa”. Tämä on tietenkin hieman epähieno ja jonkin verran julkeakin väite näin vuoden 1812 juhlavuonna, mutta teesini on, että ilman vuonna 1747 tehtyä päätöstä Viaporin rakentamisesta ei Helsingistä olisi vuonna 1812 tehty Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkia. Read More
Helsingin yliopisto Porthania, luentosali PII, Yliopistonkatu 3.
Historia tarjoaa eri-ikäisille kaupunkilaisille tärkeän välineen ymmärtää ja kehittää omaa identitettiään. Historia paitsi lisää ymmärrystä kaupunkien menneisyydestä, myös niiden nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.
Juhlistaakseen pääkaupungin 200-vuotista historiaa Helsingin yliopisto järjestää kaksipäiväisen luentosarjan, jossa 12 historian asiantuntijaa esittelee uusinta tutkimusta Helsingin historiasta. Read More
Sukuloin Anskun kanssa Pälkäneellä. Kahvittelun lomassa meillä oli aikaa myös etsiä 1700-luvun muistoja. Augustin Ehrensvärd ei tiettävästi koskaan käynyt täällä, mutta muita mielenkiintoisia miehiä kyllä löytyi.
Jos Pälkäneen kunta haluaisi historiallisen sloganin, se voisi perustelluin syin julistautua ”Isonvihan pitäjäksi”. Kaikki kunnan tärkeimmät historialliset muistot ja muistomerkit liittyvät Isoonvihaan. Read More
Tänään julkistettiin virallisesti Seppo Aallon teos Sotakaupunki – Helsingin Vanhankaupungin historia 1550 – 1639. Lämpimäiskappale kirjaa on tällä hetkellä työpöydälläni. Visuaalisesti hienoa ja viimeisteltyä työtä, mutta koska kamera jäi kotiin, joudutte tyytymään sanaani tai tiirailemaan kirjaa kustantaja Otavan verkkosivuilta.
Sotakaupunki on osa Helsingin kaupungin historiatoimikunnan hanketta kirjoittaa Helsingin vanhempi historia uusiksi. Read More
