Draget – muinainen telatie

Pohdittaessa merilinnoituksen ja saaristolaivaston tukikohdan  paikkaa 1700-luvun alun puolustussuunnitelmissa yhtenä vaihtoehtona esitettiin myös Tvärminne läntisellä Uudellamaalla Hankoniemen tuntumassa. Ehdotus saattaa tuntua erikoiselta ja  syrjäiseltä, mutta laivastoaseman paikkana Tvärminne oli itse asiassa hyvinkin perusteltu.

Tvärminne sijaitsee itä-länsi-suuntaisen Barösundin sisävaylän varrella sekä toisaalta etelä-pohjois-suuntaisen Tammisaareen johtavan väylän tuntumassa. Tammisaaresta on lisäksi jokiyhteys Mustionjoen (Karjaanjoki) ja Lohjanjärven kautta  tärkeälle läntisen Uudenmaan ruukkialueelle ja edelleenVanjokea pitkin  metsärikkaille seuduille Karkkilan korkeudelle. Saaristolaivaston toimintakyvyn kannalta yhteys rautaruukkeihin ja puuvaroihin oli elintärkeää. Myös Jussarön rautamalmipitoinen kaivossaari (systemaattinen louhinta alkoi kuitenkin vasta 1817) voitaneen laskea laivastoaseman asevarustelun kannalta eduksi, tosin tästä rautapitoisesta saaresta oli se haitta, että se aiheutti magneettisia häiriöitä kompasseihin. Tvärminnellä olisi ollut myös Tammisaaren kaupunki tukenaan mutta tällä “keskiaikaisella” kaupungilla ei ollut samanlaista kasvupotentiaalia kuin Helsingillä. Lisäksi se oli melko kaukana.  Sahojakin läntisellä Uudellamaalla oli Siuntiossa ja Pohjan pitäjässä. Jo olemassaoleva infrastruktuuri, hankinta-alueet ja liikenneyhteydet siis puolsivat Tvärminneä laivastotukikohdaksi.

Tvärminne on myös suhteellisen lähellä avomeriväyliä, mutta tässä mielessä se oli kuitenkin aivan avomeren äärellä olevaa Viaporia huonompi vaihtoehto. Tvärminne tarjoaa myös suojaisen lahden, mutta sieltä avomerelle pääsy oli huonosti luovivilla 1700-luvun aluksilla soutuvoiman varassa, ja soutaminen estyi jo navakassakin tuulessa tai oli ainakin hyvin hankalaa. Yleisin tuuli Tvärminnen seudulla on kesäisin etelälounainen 5-12 ms merituuli eli siis länteen mennessä vastainen, ja Hangon itäinen selkä on tunnetusti kapea, kivinen ja hankasti navigoitava merialue huonosti toisistaan erottuvien matalien saarien, aika ajoin Gotlannista asti puskevan aallokon ja iltapäivän vasta-auringon takia. (Alueella on kymmeniä hylkyjä, mm. tunnettu Mulanin hylky). Hangon “itäistä” pitkin on vaikea edetä Hankoniemeä kohti, mutta itään päin matka sujuu Barösundin saaristoväylää pitkin helpommin. Suurin ongelma Tvärminnen kohdalla oli se, että se oli noin 40 merimailia (80 km) liikaa lännessä. Helsinki oli lähempänä itärajaa ja vihollista. Tvärminnen ja Hangon itäinen selkä oli erityisesti kaleereille paha paikka, mistä on soituksena mm. sotamaalari J. T. Schoultzin dramaattinen maalaus kaleeri Calmarista myrskyssä Tvärminnen luona. Varsinaiailla purjelaivoilla Hankoniemen sisemmille väylille ei ainakaan vastatuulessa tai sumussa ollut mitään asiaa.

Olen usein miettinyt, miten tällä kapealla väylällä, jossa turvamarginaalia kareihin on kapeimillaan muutama metri, aikoinaan on navigoitu. Tärkeä merkitys on ollut tietyille väyläosuuksille rajoittuneella ja paikallistuntemukseen perustuvalla luotsaustoiminnalla. Suomenlahden rannikolla oli jo 1500-luvulla talonopoikaislaivureiden luotsausorganisaatio, joka kuitenkin huomattavasti tehostui saaristolaivaston toiminnan alettua 1730-luvulla. Käytännössä navigointi on varmaankin tapahtunut myös siten, että laivan märssykorista on tähystetty väylää ja huudettu ohjeita perämiehelle. Ylhäältä mastosta edessä olevat vedenalaiset kivet on havaittu hyvällä ilmalla hyvin.

Vaikka Tvärminne oli tavallaan hankalassa paikassa, se oli siis silti väylien varrella. Lisäksi sen etuna oli eräs toinen liikenneyhteys, jonka avulla hankala matka Hankonimen toiselle puolelle voitiin tehdä. Tämä oli muinainen telatie (vetokangas), Draget, jota pitkin tietyn kokoiset alukset voitiin hinata Hankonimen yli. Ehrensvärd vieraili paikalla Diana-aluksellaan kesällä 1747. Paikalla oli hänen mukaansa vielä venäläisten hattujen sodan aikaisia telatien ja kaivantojen jäänteitä. Nimi Draget (dra, vetää) kuvaa paikan merkitystä liikenteellisesti ja strategisesti  tärkeänä paikkana. Alueella on käyty useita meritaisteluita, mm. Riilahdessa Dragetin länsipuolella 1714. Ei myöskään ole sattumaa, että paikalla oli toisen maailmansodan aikana venäläisten sotasatama Lappohjassa. Alueelle on myös varuskunta, Dragsvik, jota tosin nyt ollaan lakkauttamassa.

Mikko Huhtamies