University of Helsinki
Tässä blogissa on jo parisen kertaa viitattu amiraali Carl Tersmedeniin ja hänen päiväkirjaansa. Tersmeden oli 1750-60-luvuilla upseerina Viaporissa ja omisti Albergan (Leppävaaran) kartanon, jonne hän rakennutti barokkityylisen kartanonpuiston kivipengermineen ja puistolampineen. Puistot olivat 1700-luvun loppupuolella muodissa rousseaulaisen “takaisin luontoon” -ajattelun hengessä, ja Helsingissä niitä rakensivat kartanonomistajien lisäksi myös rikkaat porvarit. Tersmedenin puisto oli kuitenkin kaikkein hienoin ja kuuluisin, ei vähiten niiden puutarhajuhlien vuoksi joita hän järjesti (kts. bloggaus Tersmedenin juhannusjuhlista). Teimme kesäretken Leppävaaraan ottaaksemme selvää siitä, mitä Tersmedenin ajan kartanoidyllistä on jäljellä.
Leppävaaraa on parin viime vuosikymmenen aikana uudisrakennettu niin rajusti, että sen historiasta kartano- ja huvilayhdyskuntana ei ole enää paljonkaan jäljellä. Espoon kaupunki on kuitenkin hyödyntänyt mallikelpoisesti alueen historiaa. Kauppakeskus Sellossa on Viaporintori, ja ympäristössä on runsaasti muita 1700-lukuun viittaavia kadunnimiä (kts. blogikirjoitus Viapori-aiheisista kadunnimistä). Alueelle on myös siroteltu Leppävaaran historiasta kertovia infotauluja. Albergan kartanon portinpielessä olevassa taulussa komeilee itse amiraali Tersmeden. Hänen tyylikäs rokokoohahmonsa muodostaa melkoisen kontrastin ympäröiviin lasisiin toimistorakennuksiin…
http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut/Albergankartanoninfokyltti.jpg
Kyltti ohjaa Albergan kartanon nykyiseen päärakennukseen, 1870-luvulla rakennettuun “Sokerilinnaan”. Se on aivan toisessa paikassa kuin Tersmedenin aikainen päärakennus, joka sijaitsi puolisen kilometriä idempänä, nykyisen Kehä I:n toisella puolella. Samalla paikalla on nyt massiivinen Leppävaaran ammattikoulu. Kehä I:n ja ammattikoulun välissä on pieni Kersantinpuisto, josta utelias tonkija löytää yllättäviä jäänteitä vanhasta kartanonpuistosta.
Tersmedenin päiväkirjojen julkaistussa – ja lyhennellyssä – versiossa on kyllä puutarhajuhlakuvauksia, mutta itse puistoa tai sen rakentamista ei kuvailla lainkaan. Kartanonpuiston hahmottamisessa korvaamatonta apua antaa Kirsti Gallen-Kallela, taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan tytär. Hän asui lapsuudessaan Albergan kartanossa, jonka omisti Akseli Gallen-Kallelan vaimon Mary Slöörin suku. Kirsti Gallen-Kallela piirsi myöhemmin lapsuuden muistikuviinsa perustuvan kartan kartanoalueesta, ja teoksessaan Isäni Akseli Gallen-Kallela hän kuvaili värikkäästi Albergaa:
Tersmedenin ajoista oli jäljellä vielä puisto berberis-pensaiden muodostamine lehtimajoineen ja istuinpaikkoineen. Keskellä kulki käytävä, joka laskeutui terassilta toiselle. Ympärillä oli villiintynyt, laajalle levinnyt kirsikkametsä. Alimpien portaiden molemmin puolin kasvoi valtavia lehmuksia. (…) Mahtoi olla komeata Tersmedenin aikoihin, kun ei vielä kuusiaitaa eikä riihtä ollut, kääntyä valjakkoineen maantieltä tähän pengermittäin rakennettuun puistoon ja nousta kiviportaita lehtimajojen lävitse avaralle pihamaalle, jonka takaosassa seisoi päärakennus.
Kirsti Gallen-Kallelan kartassa mittasuhteet heittävät aika tavalla, mutta eipä puoli vuosisataa vanhojen lapsuudenmuistojen perusteella piirreltyltä kartalta kovin tarkkoja mittasuhteita voi odottaakaan. Kun vielä Leppävaaran vanha rakennuskanta ja tiestö on lähes tyystin kadonnut, on Tersmedenin puiston sijoittaminen modernille kartalle aika hankalaa. Päivän ohjelma sisälsikin paljon arvailua ja eri ikäisten karttojen kanssa pelailua.
http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut/Albergankartanonkivijalka.jpg
Tämä kivirakennelma, joka on melkein peittynyt puunjuurien alle, lienee yksi Tersmedenin terasseista. Sen itäpuolella, jossa nyt hohtaa ammattikoulun valkoinen seinä, oli kartanon pihamaa ja itse kartanorakennus.
http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut/Albergankartanonbarokkipuutarha.jpg
Tässä kuvassa näemme Helsingin hienoimman 1700-luvun barokkipuiston nykytilassaan. Kuvan keskellä, siinä missä on metsikön keskelle työntyvä pitkä aukko, oli luultavasti Kirsti Gallen-Kallelan mainitsema terassilta toiselle laskeutuva käytävä.
Tunkeutumalla Kersantinpuiston villiintyneen kasvillisuuden sekaan (nokkosia! hyttysiä! suosittelen saappaita ja anorakkia) löytää lisää mielenkiintoisia jälkiä. Puiston reunoilla kasvaa ikivanhoja sireeneitä, ja maastossa on selviä pengerryksen jälkiä. Ja aivan kehätien puoleiselta reunalta löytyy vielä lisää kivirakennelmia, tällä kertaa paljon massiivisempia (reunalla istuva Sampsa Hatakka tarjoaa mittakaavan):
http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut/Albergankartanonkiviterassi.jpg
Pusikon tonkijat riemastuvat tästä löydöstä. Kirsti Gallen-Kallelan kartan perusteella kyseessä on Tersmedenin puiston etummainen kiviterassi, siis kivityötä Viaporin rakennuskaudelta – ja luultavasti myös Viaporin rakennusmiesten käsialaa. Silmäys 1940-luvun peruskarttaan laskee kuitenkin intoa: tällä paikalla on ollut rakennus jota Gallen-Kallelan kartassa ei näy, joten kyseessä saattaa olla vain suhteellisen moderni kivijalka. Äsh.
Harmillisen hankalaa on tutustuminen tähän historialliseen puistoon. Alue ansaitsisi ainakin oman infotaulunsa, jossa selostettaisiin Albergan kartanon 1700-luvun historia ja kerrottaisiin, mikä kiviraunio on jäänne mistäkin. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan muutosehdotus Leppävaaran asemakaavaan vuodelta 2009 näyttääkin tässä suhteessa lupaavalta. Se sisältää m.m. seuraavaa:
Kehä I:n itäpuolelle muodostetaan uusi Vanha-Albergan puutarha niminen puistoalue (VP/sm). Alueella sijaitsevat muinaismuistolailla rauhoitetut Tersmedenin aikaisen 1700-luvun Vanhan-Albergan kartanon jäännökset ja osa kartanon muotopuutarhaa sekä osa Suurhuopalahden keskiaikaisen kylän alueesta. Puisto merkitään kokonaisuudessaan alueeksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueeseen kohdistuviin toimenpiteisiin on hankittava museoviranomaisen lupa.
Ainakin Tersmedenin puutarhan jäänteet siis säilyvät.
Lähteitä ja kirjallisuutta
Sitaatti teoksesta Kirsti Gallen-Kallela: Isäni Akseli Gallen-Kallela. II osa: Elämää isän mukana (WSOY 1965), s. 267-268
Kirsti Gallen-Kallelan kartta Albergan kartanosta on julkaistu teoksessa Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Espoon kaupunginmuseo 1991)
Asuin Tapiolassa 13 vuotta eikä tullut koskaan mieleen tutustua, kiitos virtuaaliretkestä!
Olisi kiva, jos tällaisista kohteista löytyisi Museoviraston rekisteriportaalistakin hyvät tiedot. Sieltä selviää, että Kersantinpuisto on rauhoitusluokkaa 1.
Rakenteista on melko geneeristä tietoa, joka ei tarjoa uutta tietoa tekstiisi verrattuna:
“Leppävaarantien (Kehä I) ja Espoon ammattikoulun välisellä alueella sijaitsee Albergan kartanon vanha paikka ja 1750-luvulla rakennetun puiston kivisiä, monumentaalisia puutarhaterasseja. Kartanon 1720-30-luvuilla rakennettu päärakennus on sijainnut ylimmän terassin päällä ja sen paikalla on tehty kaivauksia 2000-luvun alussa. Puutarhan alapuolella, Kehä I:n reunassa on 2-3 kosteikkoa, jotka ovat ruutanalammikoiden jäännöksiä. ” (Muinaisjäännösrekisteri)
“Albergan vanhan kartanon puisto (mj.rek.nro. 1000 00 6454) sijoittuu Kehä I:n itäpuolelle Leppävaaraan. Nykyisellään kohteessa on nähtävissä mm. puutarhan kylmämuurattuja kiviterasseja ja puiston vesirakenteiden (karppilammikot niitä mahdollisesti yhdistävine vesireitteineen) jäännöksiä.
Puisto käsittää terassien muodostaman muotopuutarhan ja niitä ympäröivän maisemapuiston erilaisine rakenteineen. Kohteessa on arvokas 1700-luvun puiston jäänne, jonka keskeiset osat ovat säilyneet hyvin. Samantapaisia 1700-luvun kohteita on Suomessa säilynyt vain muutamia.
Vanhan Albergan puisto on peräisin 1700-luvun puolivälin tienoolta, jolloin Carl Tersmeden osti Albergan säterin ja rakennutti puutarhan kartanon yhteyteen. Carl Tersmedenin kodista muodostui yksi Viaporin upseeriston tapaamispaikkoja ja Albergassa vietettiin vilkasta seurapiirielämää, josta on olemassa myös kirjallisia kuvauksia. Vuonna 1765 Tersmedenin perhe muutti Ruotsiin ja kartano siirtyi pian von Zansen-suvulle; vuonna 1855 kartano myytiin Fedor Kiseleffille.
Kartanon päärakennus oli 1700-luvulla vanhan Albergan muotopuutarhan yhteydessä. Vuonna 1803 rakennettiin uusi päärakennus muotopuutarhan kaakkoispuolelle ja viimeistään tässä vaiheessa maisemapuisto laajeni muotopuutarhan ympärillä. 1870-luvun alussa rakennettiin nykyinen päärakennus omine puutarhoineen Kehä I:n länsipuolelle.” (Hoitorekisteri)
Jälkimmäisenä kirjallisuusviitteenä Espoon kaupunginmuseon Albergaa käsittelevä julkaisus vuodelta 1997 sarjassa Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia 4
.
Mielenkiintoista: “Kartanon 1720-30-luvuilla rakennettu päärakennus on sijainnut ylimmän terassin päällä, ja sen paikalla on tehty kaivauksia 2000-luvun alussa.”
Vietin aika kauan aikaa viivottimen, Kirsti Gallen-Kallelan kartan ja vanhojen peruskarttojen parissa, kun yritin selvittää missä kohtaa Tersmedenin aikainen kartanorakennus on sijainnut. Päädyin siihen lopputulokseen, että se on jäänyt 1950-luvulla rakennetun ammattikoulun alle. Mutta tuo Museoviraston teksti antaisi ymmärtää, että se on ollut ylimmän terassin päällä, eli blogin toisessa valokuvassa näkyvä kivirakennelma voisi olla sen perustus.
Pitää selvittää, saisiko tuon 2000-luvun alussa tehdyn kaivauksen raportin jostakin…
Kirsti Gallen-Kallelan karttaluonnoksessa on useita virheitä, eikä sitä kannata tällaiseen paikantamiseen käyttää. Vuoden 1775 Suurhuopalahden kartassa on päärakennus hyvin selkeästi merkitty, ja 2000-luvun alun kaivauksissa löytyikin rakennuksen perustukset oletetulta paikalta. Koulurakennus olisi varmasti ulotettu sen päälle, ellei päärakennuksen paikkaa olisi määritelty. Kaivausraportit löytyvät Museovirastolta, mutta meilläkin on niistä kopioita.
Selvennykseksi edelliseen: N.s. “Vanha Alberga”, eli järjestyksessä kolmas Albergan kartanon päärakennuksista, jonka majuri von Zansen rakennutti 1800-luvun alussa, oli vielä pystyssä Kirsti Gallen-Kallelan aikana, ja se onkin jäänyt ammattikoulun alle, toisin kuin Tersmedenin aikainen päärakennus, jota purettiin 1803.
Eli tuo kuvassa näkyvä “ylin terassi” heti ammattikoulun länsipuolella on Tersmedenin aikaisen kartanorakennuksen raunio? Loistavaa. Nyt kartanonpuisto hahmottuu järkevästi.
Pitää etsiä kaivausraportti seuraavan kerran kun Museoviraston kirjastossa käyn. Paikka ansaitsisi kyllä samanlaisen historia-infotaulun kuin Sokerilinnan portinpielessä. Ovatkohan ne Leppävaara-seuran aikaansaannosta?