University of Helsinki
Espoon kirkonkylässä on itse kirkon lisäksi myös toinen nähtävyys joka kantaa mukanaan muistoja Viaporista: Espoon terveyslähteen (Esbo surbrunn) jäänteet.
1700-luvulla ryhdyttiin mainostamaan rautapitoisten kivennäisvesien terveydellisiä vaikutuksia. Espoon kirkon itäpuolella sijaitseva luonnonlähde sai vuonna 1751 laillistetun ja valvotun terveyslähteen aseman. Siitä muodostui Helsingin ja Viaporin seurapiirien suosima levähdyspaikka, jonne saavuttiin ottamaan kylpyjä ja juomaan terveysvettä. Lähteen intendentteinä toimivat helsinkiläiset lääkärit Carl Fredrik Zandt ja Paul Bånge. Espoon terveyslähde mainitaan jopa Eric Tuneldin kuuluisassa Ruotsin maantiedettä esittelevässä teoksessa Geographie (1794), jossa kuvaillaan sen vedennostokoneistoa ja mainitaan sen tuottavan yli neljäsataa kannua raikasta vettä päivässä.
Lähteen loiston päivät loppuivat nopeasti Ruotsin ajan päätyttyä, mutta se oli vähäisessä käytössä aina 1800-luvun lopulle asti. Nykyisin paikalla on puistikko, jossa pitäisi olla näkyvillä lähteen jäänteet. (Pääasiassa tämän kohteen takia meillä on auton takakontissa kumisaappaat. Olemme viisastuneet sitten Albergan kartanonpuiston.)
http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut/Kuninkaantie9Kaivomestari.jpg
Pysäköimme Kaivomestari-nimisen rakennuksen parkkipaikalle, siinä toimivat Keski-Espoon uimahalli ja Kuninkaantien lukio. Jälleen hienoa historiatietoista nimeämispolitiikkaa Espoon kaupungilta. (Rakennuksen vasemmassa alakulmassa lukee “Kaivomestari – Brunnsmästaren” ja oikeassa yläkulmassa “Kuninkaantien lukio”. Yritin saada molemmat tekstit samaan kuvaan, mutta lopputulos epäonnistui surkeasti, kumpikaan niistä ei näy.) Puistikko, joka on aivan Kaivomestarin kyljessä, on huomattavasti paremmassa kunnossa kuin Albergan vanha kartanonpuisto. Siistejä hiekkakäytäviä ja puistonpenkkejä. Saappaat osoittautuvat tarpeettomiksi.
Maanmittari Carl Hagström laati vuonna 1774 yksityiskohtaisen kartan terveyslähteen alueesta. Lähteen ylle rakennetulle Kaivohuoneelle johti kaksi puukujaa, toinen lännestä Espoon kirkolta ja toinen pohjoisesta Lövkullan rusthollilta. Terveyslähteellä virkistynyttä herrasväkeä majoitettiin lähiseudun taloissa, mm. Lövkullassa.
http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut/Kuninkaantie10Espoonterveyslhteenpuisto.jpg
Tämä puistokäytävä kulkee suunnilleen vanhan pohjoisen puukujan linjalla. Se osoittaa suoraan kohti vastapäisellä mäellä olevaa Lövkullan taloa, joka on nykyään hyvään espoolaiseen tapaan golfklubi.
Mutta missä on itse lähde? Puiston perusteellisen nuohoamisen tuloksena löytyy pieni lähteensilmä, josta pulppuaa kirkasta, kylmää vettä. Se on erittäin rautapitoista, siitä kertoo lähteen kivien ruosteenruskea väri. Maistaa emme uskalla, vaikka lähteen veden kerrotaan parantaneen Viaporin rakennustöissä sairastuneita sotilaita.
http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut/Kuninkaantie11Espoonterveyslhde.jpg
Lähteensilmä on kovin vaatimattomalla paikalla erään puistokäytävän varressa. Emme nähneet paikalla sen historiasta kertovaa infotaulua, samanlaista kuin Leppävaarassa. Sellaisen se kyllä ansaitsisi.
Saappaat takaisin autoon, ja matka jatkuu. Kello alkaa olla jo lähellä puoltapäivää ja meillä on nälkä, aamiainen on syöty aikaisin. Bembölen kahvitupa on onneksi lyhyen pyrähdyksen päässä Kuninkaantietä eteenpäin. Bembölen kahvituvasta ja Glimsin kotiseutumuseosta lisää huomenna.
Kiitos taas kerran. Minun piti terveyslähdettä kesällä etsiä, mutta tyydyin kerrostaloalueen keskellä pienessä puistossa olevan kyltin kuvaamiseen.
Blogissani olen kertonut mitä lähteestä sanottiin vuonna 1762 painetussa kirjassa (http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2011/02/suomen-maantiedosta-1762.html ), vuonna 1808 julkaistussa kirjassa (http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2010/10/suomi-vuonna-1808.html ) sekä esitellyt muutaman sanomalehtiuutisen 1700-luvulta (http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2010/06/kun-espoo-oli-turistikohde.html )
Kiitos itsellesi, Kaisa. Olet taas kerran kävelevä referenssikirjasto.
Nuo viimeisen linkin takana olevat lehtijutut ovat erityisen mielenkiintoisia. Varsinkin tuo lista lähteellä kesän 1782 aikana käyneistä vieraista, tunnistan kaikki siinä mainitut helsinkiläisporvarit. Kauppiaat Samuel Törner Danielsonin ja Carl Magnus Sunnin sekä pormestari Johan Kuhlbergin muistin ulkoa. “Nahkuri Dahlmanin vaimo” piti luntata, hän löytyi vuoden 1785 henkikirjasta: “garfware Isaac Dahlmans enka, fattig”
PS: Nuo aikalaiskuvaukset lähteestä näyttävät keskittyvän sen hienon pumppukoneiston ihasteluun. Pitää vinkata tästä projektimme innovaatioekspertille Mikko Huhtamiehelle, joka on tutkinut mm. Viaporin telakkapumppuja. (Kuka lie suunnitellut terveyslähteen pumppulaitteiston? Viaporin insinöörit?)