Talviretkellä Tukholmassa

Joulun päättymisen kunniaksi pyörähdimme Anskun kanssa vanhassa pääkaupungissamme Tukholmassa. Ei paras vuodenaika risteilylle (Ahvenanmerellä pohjoistuulta 25 m/s, onneksi emme ole taipuvaisia merisairauteen), mutta päämatkakohteemme eli Moderna Museetin impressionistinäyttely oli auki viimeistä viikkoa. Siitä ei nyt sen enempää ettei mene blogiteeman vierestä. Toisessa vierailukohteessamme eli Ruotsin kansallisgalleriassa Nationalmuseumissa oli sen sijaan paljonkin 1700-lukuun ja Viaporiin liittyvää.

Nationalmuseumin aulafreskot on maalannut Carl Larsson, ja niissä on esitetty kohtauksia Ruotsin historiasta, myyttisestä muinaisuudesta kustavilaiseen aikaan asti.Tyyli on tyypillistä Larssonia: kirkkaat värit, vahvat ääriviivat, naiivin kepeä tunnelma. Ala-aulan vasemmalla seinällä on kolme 1700-luvun aihetta: kuningatar Loviisa Ulrika keskustelee kansleri Carl Gustaf Tessinin kanssa, Kustaa III ostelee antiikin veistoksia Italiassa, Bellman soittaa luuttua Sergelin ateljeessa.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Tukholma-SergeljaBellman.jpg

Näillä suurmiehillä ja -naisilla on luonnollisesti myös Viapori-kytköksensä. Loviisa Ulrikalla oli Viaporissa nimikkorykmentti, Kustaa III:lla nimikkosaari ja -salmi. Johan Tobias Sergel, joka tässä  muovailee Amoria ja Psykheä Bellmanin letkeän luutunnäppäilyn tahdissa, teki myös Ehrensvärdin hautamuistomerkin Suomenlinnan Linnanpihalla.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Tukholma-KustaaIIInkruunajaiset.jpg

Ylimmän kerroksen pääsali on omistettu 1700-luvun ruotsalaiselle taiteelle. Keskilattialla on Sergelin veistoksia, keskimmäisenä juuri se sama Amor ja Psykhe jota hän veistää Larssonin freskossa eteishallin puolella. Suuri maalaus sen takana on Nationalmuseumin vaikuttavin 1700-luvun mestariteos, Carl Gustav Pilon Gustaf III:s kröning i Storkyrkan.

Kustaa III palkkasi Pilon, Ruotsin taideakatemian esimiehen ja maan johtavan rokokoomaalarin, tekemään monumentaalimaalauksen kruunajaisistaan. Pilo aloitti maalauksen 1782, ja hänen kuollessaan yksitoista vuotta myöhemmin se oli yhä kesken. Maalauksen eri osat ovat eri vaiheissa, osa hahmoista on viimeistelty ja osa vasta luonnosasteella, oikeasta alakulmasta puuttuu vielä pohjamaalikin. Tämä keskeneräisyys kuitenkin vain lisää sen vaikuttavuutta. Kuningasta ympäröi kruunajaisvieraiden hämyisä joukko, josta tarkentuu siellä täällä näkyviin yksittäisiä hahmoja. Vaikutelma on hieno, melkein impressionistinen.

(Kuvaa voi ihailla Wikimedia Commonsissa, mutta se ei tee samaa vaikutusta kuin seinän kokoinen alkuperäisteos.)

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/Itse%20otetut%202012/Tukholma-Tersmedeninpivkirja.jpg

Päivän antikvaarinen löytö – tai ei nyt ihan löytö, koska sen saatavuus varmistettiin jo ennen lähtöä – oli amiraali Carl Tersmedenin päiväkirja Rönnelin antikvariaatissa Östermalmilla. Tersmedenin päiväkirja on täynnä suurenmoista 1700-luvun ajankuvaa (jota olen tässä blogissa jo monta kertaa siteerannut) ja sen saatavuus Helsingin kirjastoista on huono, joten tämä oli meille ammatillinen välttämättömyyshankinta.

Valikoimia päiväkirjaotteista julkaistiin vuosina 1912-1919 kuutena pehmeäkantisena niteenä, ja niistä liikkuu erinäköisiä koviin kansiin sidotettuja versioita. Tämä painos on sidotettu kolmeksi nahkaselkäiseksi niteeksi, ja exlibriksisten mukaan alkuperäinen omistaja (ja todennäköinen sidottaja) on ollut aatelisherra nimeltä Birger Nauckhoff.

Rönneliltä löytyi myös mielenkiintoinen pienempi nide jonka olemassaolosta emme ole ennen tienneet: Ann Margret Holmgrenin (synt. Tersmeden) toimittama Valda tidsbilder ur amiral Carl Tersmedens memoarer (1925). Kyseessä on siis valikoiman valikoima, kuusiosaisen sarjan pohjalta toimitettu yksiosainen kokoelma päiväkirjan parhaita paloja. Ostimme myös sen, koska se tarjoaa nopean yleiskatsauksen Tersmedenin eri elämänvaiheisiin. Se irtosi kansistaan heti kun pääsimme Suomen puolelle, mutta ei se paljon maksanutkaan.