Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 24: kapteeni Carl Tersmeden

Aikalaiskuvausten joulukalenteri ei toki olisi täydellinen ilman vanhaa tuttuamme kapteeni Tersmedeniä, Albergan kartanon omistajaa ja Viaporin upseeria 1750-luvulta, jonka päiväkirjasta on irronnut aikaisemminkin bloggausaiheita.

Tersmedenin alkuperäinen päiväkirja käsittää kaikkiaan 14 osaa, joista neljässä hän viettää aikaa Helsingissä, Espoossa ja Viaporissa; kuusiosaisessa painetussa versiossa hänen Suomen-aikansa taas löytyy – kovin lyhennettynä – osasta IV. Vaikka Tersmeden onkin monien asioiden tarkka muistiinkirjoittaja, paikkojen tai ihmisten kuvailua hänellä ei kovin usein esiinny joitakin sivulauseita lukuun ottamatta.

Tersmeden kuulee Tukholmassa 1750-luvun vaihteessa ollessaan siirrostaan Suomeen, ja tässä kohdin päiväkirjasta löytyy hieman perustietoa Viaporista ja Helsingistä:

Jag beskref Sweaborg bestod af flera Hollmar, ¼ mihl från Staden, där nu redan Caserner och Baraquer provisionelt skole vara bygde at logera Officerare och manskap.

Vaikka saarille, ¼ mailin päähän kaupungista, siis oli jo rakennettu kasarmeja ja parakkeja miehille ja upseereille, Tersmeden itse sai 4 huonetta ja keittiö –tyylisen asunnon Ullanlinnan kallioilla (suunnilleen nykyisen Saksalaisen kirkon takapihalla) olevassa upseerikasarmissa, ja tämä paikka luonnollisesti kiinnosti häntä miehistökasarmeja enemmän:

Ehrensvärd haslerade sedan at mit nya Palais på Ulrichasborg so vida, att en sal, kök och 3 kammare stå färdiga; at jag vid min ankomst nästa åhr skal kunna flytta in, och bo rätt artigt. ”Skaffa Er nu en vacker hushållerska, ty annars blir det svårt om födan!”

Ruokailuolojen järjestäminen tuntui olevan niin Ehrensvärdin kuin Tersmedeninkin mielissä, sillä Helsingistä ei ilmeisesti löytynyt majataloa, josta herrasmies olisi voinut saada päivittäiset ateriat. Oman taloudenhoitajattaren hankkiminen oli siis varteenotettava vaihtoehto; jopa niin, että muutama upseeritoveri olisi yhdessä voinut muodostaa talouden, jolle palkattaisiin yhteinen taloudenhoitajatar. Tersmeden kertoo tulevasta asemapaikastaan kuninkaalle seuraavaa:

Jag beskref uti på Sveaborg är ännu ej bygt för flera än Baraquer för Soldaterna, en Cassern för Handtvärkare och några få Officerade, men vij tillika med Öfversten bo dess uti Helsingfors, och hållit våra små hushållningen emedan ännu intet värdshus ännu är i Staden inrättadt.

Sedälleen valtaneuvos Cedercreutzille Tersmeden valottaa asiaa vielä hieman tarkemmin puhuen myös Viaporin linnoituksen ruokailutilanteesta, jota Ehrensvärd on koettanut parantaa houkuttelemalla ravintoloitsijoita saarille. Vapaaehtoisia ei kuitenkaan epävarman toimitilatilanteen vuoksi ole löytynyt:

Ehrensvärd sielf har sagt mig, at denne Artikel är en af de brydsammeste då 50 à 60 unga Officerade vid fästningsbyggnade emploijerade, ej kunna för pengar få [mat?]! Och omögligheten få tid, fara till Staden middagen om någon där ville åtaga sig spisgiäster, ty det skulle medtaga halvan dag, han har låtit här efterhöra någon Tracteur flytta dit men ingen vill åka på sig utan at vara säker, få egit huus, med tilräcklig kök[?] och rum.

Helsinki ja Viapori esiintyvät siis Tersmedenillä 1750-luvun vaihteessa lähinnä paikkoina, joista on vaikea saada ruokaa – seikka, joka hyvää ruokaa arvostavalle kapteenille on varmasti ollut huolestuttava. Myöhemmin päiväkirjassa puhutaan kyllä usein niin kaupungista kuin linnoituksestakin työ-, vierailu- ja tavaranhankintapaikkana, mutta mitään muukalaisten matkakertomusten kaltaisia maalailevia kuvauksia ei silloinkaan löydy.

[Sitaatit: Carl Tersmeden: Lefnads Historia, Vol. VIII, s. 618-620, 826.]

Hyvää joulua kaikille blogin lukijoille! Ensi vuonna palataan asiaan.