Viikon vainaja: everstiluutnantti Carl Johan Nordenstam

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Vanhan kirkkopuiston vainajia käsiteltäessä pyöritään koko ajan ammattikolmikon porvari-virkamies-upseeri ympärillä. Viime kerralla käsiteltiin porvari ja sitä ennen virkamies, joten otetaan nyt tasapainon vuoksi vuoroon upseeri. Tämä on ehkä koko puiston helppolukuisin hautakivi, ja muistini mukaan myös ainoa jossa mainitaan Viapori:

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/CarlJohanNordenstam_zps95cac296.jpg

Här hvila öfverste-löjtnanten Carl Johan Nordenstam, född i Stockholm 1754 och död härstädes den 6. September 1823, och hans hustru Maria Charlotta Standertsköld, född på Vannantaka gård i Tavastland den 22. Secember 1776 och död på Sveaborg den 6. Juli 1807.

[Tässä lepää everstiluutnantti Carl Johan Nordenstam, syntynyt Tukholmassa 1754 ja kuollut tässä kaupungissa 6. syyskuuta 1823, sekä hänen vaimonsa Maria Charlotta Standertsköld, syntynyt Vannantakan kartanossa Hämeessä 22. syyskuuta 1776 ja kuollut Viaporissa 6. heinäkuuta 1807.]

Pienen tietohaun perusteella Carl Johan Nordenstam näyttää olevan tunnettu lähinnä kuuluisan poikansa isänä. Johan Mauritz Nordenstam oli Venäjän armeijan kenraalimajuri, Uudenmaan läänin kuvernööri, Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston sijaiskansleri, Helsinki-Hämeenlinna-rautatien johtokunnan puheenjohtaja, senaatin talousosaston varapuheenjohtaja, vt. kenraalikuvernööri ja vuoden 1863 valtiopäivien maamarsalkka, eli lähes kaikkea mitä korkea virkamies Suomen suuriruhtinaskunnassa saattoi olla.

Gustaf Elgenstiernan Svenska adelns ättartavlor tarjoaa kuitenkin perustiedot myös isä-Nordenstamin elämästä. Hän oli upseerinuralle lähtenyt toisen polven aatelismies, virka-ansioistaan aateloidun maaherra Carl Fredrik Nordenstamin (ent. Swart) poika, ja siten sosiaalisesti aika tyypillinen 1700-luvun säätyläinen. 1780-luvun alusta alkaen Nordenstam palveli Viaporissa, missä hän kohosi rykmentinkomentajaksi. Yleensä värvätyt rykmentit kantoivat aina kulloisenkin komentajansa nimeä, joten jos kyseessä olisi ollut tavallinen rykmentti, se olisi todennäköisesti nimetty Nordenstamin rykmentiksi. Kyseessä oli kuitenkin Leskikuningattaren Henkirykmentti, joka oli saanut nimensä kuningatar Loviisa Ulrikan kunniaksi eikä vaihdellut sitä kuin paitaa. Joten Nordenstam ei koskaan saanut nimikkorykmenttiä…

Entä vaimo Maria Charlotta? Hän oli Viaporin upseerin, Armeijan Laivaston majurin Henrik Johan Standertskjöldin tytär, ja toisen polven aatelinen kuten miehensäkin. Ennen kuin isä-Standertsköld oli sekaantunut Kustaa III:n vallankaappaukseen ja saanut siitä kiitokseksi aatelisarvon, hän oli ollut Justander, varsinaissuomalaisen pappissuvun jälkeläinen. Aatelisarvoon noustuaan hän alkoi ostella Janakkalasta maatiloja, joista hän muodosti Vanantaan kartanon.

Hautakivessä Maria Charlotta Standertsköldin syntymäpaikaksi ilmoitetaan Vanantaka, mutta Elgenstiernan mukaan hän olisi syntynyt Viaporissa. Jos uskomme jälkimmäistä tietoa, Maria Charlotta oli paljasjalkainen viaporilainen joka syntyi Viaporissa, meni naimisiin Viaporissa ja kuoli Viaporissa. Hiskin mukaan hän menehtyi keuhkotautiin kolmenkymmenen vuoden iässä.