Sotamuseota nuuskimassa

Olen kirjoitellut tähän blogiin satunnaisesti arvioita 1700-luvun historiaa esittelevistä museoista Helsingissä. Ainakin Kansallismuseon perusnäyttely, Hakasalmen huvilan Made In Helsinki -näyttely, Sederholmin talon uusi lastenmuseo sekä Suomenlinna-museo ja Sotamuseon Maneesi on tultu esiteltyä. Nyt on vuorossa Sotamuseon perusnäyttely Kruununhaassa. Näyttely muutti viime talvena Maurinkadulta Liisankadulle ja samalla uudistui kokonaan.

Ruotsin vallan aika ei virallisesti kuulu Sotamuseon vastuualueeseen, joka alkaa 1870-luvusta ja Suomen autonomian ajan asevelvollisuusarmeijan perustamisesta. Vanhemman sotahistorian hoitaa Kansallismuseo. Tästä huolimatta Ruotsin ajalle oli vanhassa näyttelyssä annettu mukavasti tilaa, yksi isokokoinen huone. Katsotaan mikä tilanne on nyt.

Ruotsin vallan ajalle on omistettu yksi pieni huone ja autonomian ajalle yksi käytävä, mikä on melkoinen pienennys vanhaan näyttelyyn verrattuna. Niitä seuraa yksi huone sisällissotaa, yksi huone suojeluskuntia, neljä huonetta talvisotaa sekä kaksi huonetta jatkosotaa ja Lapin sotaa. (Talvisodan yliedustus johtuu lähinnä siitä, että museo ei ole raaskinut purkaa pommisuojaa, konekiväärikorsua ja Raatteen tietä, jotka kuuluivat aiemmin samassa tilassa olleeseen talvisodan juhlanäytteluun. Kunnianhimoisesti rakennettuja ja tyylikkäitä lavastuksia, mutta tilaavieviä.) Toisessa päädyssä on sitten käytävän ja kolmen huoneen verran toisen maailmansodan jälkeistä aikaa.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/P9190848_zpsa84eb189.jpg

Viapori-tutkijalla ei ole varsinaista valittamista, sillä museo omistaa joukon pienoismalleja Saaristolaivaston aluksista ja on myös pannut ne näyttävästi esille. Heti eteisaulassa on isokokoinen pienoismalli Hämeenmaa-luokan saaristofregatti Odenista, joka palveli Kustaa III:n sodassa (1788-1790). Samassa vitriinissä on yksi Sotamuseon kokoelman helmistä: kapteeni Hans Axel Cronstedtin kunniamiekka vuodelta 1790.

Oden rakennettiin Viaporin telakalla vuonna 1764 Fredrik Henrik af Chapmanin piirustusten mukaan. Alus osallistui Ruotsinsalmen 1. meritaisteluun 24. elokuuta 1789 everstiluutnantti Måns von Rosensteinin ja kapteeni Hans Axel Cronstedtin komennossa, ja joutui viimeiseen saakka taisteltuaan antautumaan venäläisille. Sekä von Rosenstein että Cronstedt joutuivat venäläisten vangeiksi. Oden vallattiin takaisin Ruotsinsalmen 2. meritaistelussa vuonna 1790.

Hans Axel ”Carl Olofin veli” Cronstedt sai kunniamiekan tunnustukseksi kuningas Kustaa III:lta vapauduttuaan vankeudesta 1790. Sen väistimeen on kaiverrettu teksti ”Gifvit af Konungen till A. Cronstedt för visad manndom mot Rikes Fiender 1789 under Kriget mot Ryssland” (Kuninkaalta A. Cronstedtille miehuullisuudesta valtakunnan vihollisia kohtaan Venäjän sodan aikana).

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/P9190853_zps0b5d4a88.jpg

Ja tässä toinen hupaisa esine, joka ei tosin liity Ruotsin vallan aikaan, mutta sitäkin läheisemmin Viaporiin: Krimin sodan aikainen Congreve-raketti. Tämä raketti kuului alun perin sille englantilaiselle laivasto-osastolle, joka risteili Pohjanlahdella kesällä 1855. Samanlaisia raketteja satoi Viaporiin, kun Englannin laivasto pommitti sitä samana kesänä.

Congrave-raketit, jotka kehitti 1800-luvun alussa brittiläinen keksijä Sir William Congreve, kuuluvat Napoleonin sotien kuuluisimpiin aseisiin, ja olivat käytössä pitkälle vuosisadan loppupuolelle asti. Viaporin pommituksen lisäksi niitä käytettiin laajassa mittakaavassa muun muassa Britannian ja Yhdysvaltain välisessä Vuoden 1812 sodassa. Yhdysvaltain kansallislaulussa, joka sanoitettiin vuoden 1812 sodan aikana, puhutaan rakettien punaisessa valossa hulmuavasta tähtilipusta (“And the rockets’ red glare / The bombs bursting in air / Gave proof through the night / That our flag was still there”). Kyse lienee ollut juuri näistä kapineista.