Viapori-blogi hiljenee…

Viapori-blogi siirtyy nyt horrostamaan. Minun ja muiden projektin tutkijoiden työ jatkuu myös vuonna 2014, mutta blogi hiljenee, sillä joudumme keskittymään toden teolla kirjoittamaan väitöskirjojamme ja muita lopputuotteitamme valmiiksi.

Blogiin ilmestynee vielä silloin tällöin väliaikaistiedotteita tekemisistämme, sekä uutisia ja puffeja mielenkiintoisista tapahtumista. Mutta säännöllinen kirjoittelu loppuu nyt.

Kiitos kaikille lukijoillemme viimeisen kolmen vuoden ajalta, ja hyvää uutta vuotta 2014!

Helsinki-Seuran ja kesäyliopiston luentosarja 2013:Helsingin kasvu rannoilta metsiin ja pelloille

Huomasin että syksy on tullut, kun Helsinki-Seuran luentosarja käynnistyy taas. Paikka on toki vaihtunut, luennot pidetään nyt Haaga-Heliaammattikorkeakoululla Vallilassa, osoitteessa Hattulantie 2. Ainakin ensimmäinen luento liittyy iloksemme 1700-lukuun….

Luentoaikataulu tiistaisin klo 17.30: Continue reading “Helsinki-Seuran ja kesäyliopiston luentosarja 2013:Helsingin kasvu rannoilta metsiin ja pelloille”

Open House på Långörn

Open House Helsinki 2013 erbjuder även i år möjlighet att besöka platser med Sveaborgsanknytning. På programmet står så väl fredag 13.9. som lördag 14.9. kl 12 Långörn, http://www.openhousehelsinki.fi/. Åtminstone för mig är Långörn helt okänt territorium, trots att resten av Sveaborg blivit väl trampat vid det här laget. Med tanke på att Långörn byggts om och till rejält på 1920-talet och även senare kan det bli en lite skrämmande upplevelse…. Hur mycket finns det kvar att se från 1700-talet då fångarna arbetade på ön?

Kostianvirta, osa 2b: Sotahistoriallinen seminaari

Sotahistoriallisen Kostianvirta-seminaarin toisella puoliajalla oli paikallishistorian vuoro. Everstiluutnantti, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen professori Aki-Mauri Huhtinen tarkasteli Kostianvirran taistelun kulkua ja merkitystä strategisesta näkökulmasta. Sotilaallisen lyhyesti voidaan todeta ruotsalaisten asema seuraavasti.

− venäläisten viisinkertainen ylivoima (3 400 vs. 15 000)
− ruotsalaisten joukkojen huono ryhmittely
+ venäläisten joukkojen puutteellinen koulutus
+ ruotsalaisten hyvä puolustusasema Continue reading “Kostianvirta, osa 2b: Sotahistoriallinen seminaari”

Kostianvirta, osa 2a: Sotahistoriallinen seminaari

Aiemmin on jo kerrottu Kostianvirran taistelun (1713) peruspiirteet, keskittykäämme nyt tämän tapahtuman yksityiskohtiin asiantuntijoiden johdolla. Pälkäneen Kostia-tapahtuman yhteydessä järjestettiin perjantaina 26.7. Sotahistoriallinen seminaari. Tilaisuus pidettiin Nuijantalossa, Suomalainen Nuija –puolueen vuonna 1907 rakennuttamassa kauniissa pytingissä, jossa toimi sisällissodan aikana ensin punaisten paikallinen esikunta ja vallankumousoikeuden istuntopaikka, sitten suojeluskunta ja Lotta-järjestö. Continue reading “Kostianvirta, osa 2a: Sotahistoriallinen seminaari”

1700-luvun seksiä Yleisradiossa

1700-luvun historian käsitteleminen valtakunnanmediassa on aina hauskaa, mutta klömmeiltä ei yleensä vältytä. Yle haastatteli mennäviikolla Turun yliopiston Suomen historian professoria Kirsi Vainio-Korhosta ja otsikoi haastattelunsa aika iltapäivälehtimäisesti:

Seksi piristi elämää sallivalla 1700-luvulla

Vainio-Korhonen nostaa haastattelussa hyvin esiin ilmiön, jota itse kutsun (paremman termin puutteessa) 1800-luvun kiroukseksi. Kaikki vanhempien aikojen historioitsijat tuntenevat sen. Continue reading “1700-luvun seksiä Yleisradiossa”

Kostianvirta, osa 1: Faktalaatikko

Kuten viime viikolla mainostettiin, Pälkäneellä vietettiin kuluneena viikonloppuna Kostianvirran taistelun 300-vuotisjuhlaa – sääsyistä näin kesällä eikä autenttisesti lokakuussa. Projektimme epävirallinen delegaatio (Ansku ja minä) oli paikalla ja raportoi teille parin seuraavan päivän kuluessa juhlan pääkohdat.

Tulevissa bloggauksissa puhutaan paljon Kostianvirran taistelusta, jota myös yhtenä Suuren Pohjan sodan tärkeimmistä yhteenotoista pidetään. Lienee syytä aluksi kerrata sen pääkohdat. Juttu menee jotensakin näin: Continue reading “Kostianvirta, osa 1: Faktalaatikko”

Puffi: Kostianvirran taistelun 300-vuotisjuhla

Isonvihan ystävien kokoontumisajot ensi viikonloppuna Pälkäneellä!

Yksi Suuren Pohjan sodan ratkaisutaisteluista, Kostianvirran taistelu, käytiin lokakuussa 1713 Pälkäneellä. Taistelun 300-vuotisjuhlaa vietetään pitäjässä koko vuoden ajan, mutta suurimmat juhlat ovat ensi viikonloppuna. Luvassa mm. Sotahistoriallinen seminaari aiheesta, historian elävöittämistä ratsukuvaelmin sekä 1700-luvun markkinat.

Jos näihin juhliin ei pääse, on myöhemmin syksylläkin vielä luentoja ja näyttelyitä sekä pääjuhlallisuudet varsinaisena taistelupäivänä 6.10.

Lästips för lata sommardagar?

Om någon saknar sommarläsning i hängmattan så har projektets medlemmar just fått utgivna två nya artiklar. Mikko Huhtamies artikel om de svenska officerarnas spionageresa till Italien finns att läsa på (på italienska!) i senaste numret av Marina Militare. De som inte behärskar italienska kan nöja sig med vår artikel om Tersmeden och hans affärer i Historiallinen Aikakausikirja 2/2013. Om ni trots allt föredrar något mer lättläst under semestern så har ni min fulla förståelse….

Puffi: Viaporin taiteilijaupseerit radiossa

Yleisradion kulttuuritoimittaja Seppo Heiskanen otti minuun yhteyttä pari viikkoa sitten. Hän oli lukenut upseerien taidekoulutuksesta 1700-luvun Viaporissa, halusi tehdä aiheesta jutun Radio 1:n Kultakuume-kulttuurimakasiiniin ja etsi haastateltavaa. Erinäisten mutkien kautta häntä oli kehotettu kysymään Viapori-projektin tutkijoilta. Varsinaista taidehistorian eksperttiä meidän joukossamme ei ole, joten tehtävä lankesi minulle.

Haastattelu lähetettiin viime maanantain Kultakuumeessa. Se on kuunneltavissa Ylen Areenassa, jos aihe kiinnostaa. Löpinäni alkaa noin 31 minuutin kohdalta.

Viikon vainaja -sarjan rustaaminen osoittautui taas hyödylliseksi, sillä sain napattua sieltä hyvän esimerkkitapauksen. Hän oli Anders Kocke, pienporvarin poika, Armeijan Laivaston upseeri ja Helsingin uudelleenrakennuskomitean arkkitehti. Kocke liittyi laivastoon 16-vuotiaana vapaaehtoisena eikä koskaan saanut mitään muodollista ammattikoulutusta upseerinkoulutuksen lisäksi. Armeijasta erottuaan hän elätti itsensä piirtämällä asemakaavoja, suunnittelemalla rakennuksia ja maalaamalla tauluja – kouriintuntuva todiste siitä, miten laaja-alainen tuon ajan upseerinkoulutus oli.