Virtuaalipromenaadi Sveaborgsvägenillä

Google Maps on hieno palvelu, jota voi käyttää muuhunkin kuin osoitteiden etsimiseen tai vieraiden ohjaamiseen kesämökille. Esimerkiksi nimistön leviämisen tutkimiseen. Montako Viaporin mukaan nimettyä katua tai muuta paikkaa maailmassa on? Katsotaanpa.

Aloitetaan hakusanalla Viapori. Aivan Hartolan ja Joutsan kuntien rajalla on Viaporinkangas-niminen metsäinen alue, jossa risteilee sen nimisiä teitä kuin Viaporintie, Viaporinkankaantie ja Viaporinniementie. Yksi pitäjä etelämpänä, Asikkalassa, on niin ikään Viapori-niminen paikka keskellä metsää. Ja siitä yksi pitäjä itään, Heinolassa, on Continue reading “Virtuaalipromenaadi Sveaborgsvägenillä”

Visiitti Viaborgstorgetille

Eilinen ostosmatka Espooseen kulki myös kauppakeskus Sellon ohitse Leppävaarassa. Siitä muistui mieleeni eräs vanha juttu, jota olen ihmetellyt jo monena vuonna aina Sellossa asioidessani, ja kaivoin viime vuonna otetun valokuvan arkistosta.

Kuten olen ennenkin maininnut, Leppävaaran nimistössä on hyödynnetty kiitettävästi alueen 1700-luvun historiaa. On Tersmedeninpolku ja Zanseninpolku Albergan kartanon omistajien mukaan Continue reading “Visiitti Viaborgstorgetille”

Kuun vaiheet, laivanrakennus ja F. H. af Chapman

Suomessa metästyöt on perinteisesti tehty talvella, jolloin muut maataloustyöt ovat tauonneet ja jolloin tukkien kuljettaminen jäätä tai talviteitä pitkin on ollut helpompaa. Kaatoajankohtaan ovat ainakin muualla Euroopassa vaikuttaneet myös ikivanhat astrologiset käsitykset. Esimerkiksi otan laivanrakennuksen uuden ajan alun eurooppalaisessa merimahdissa, Espanjassa. Continue reading “Kuun vaiheet, laivanrakennus ja F. H. af Chapman”

Viaporin antautuminen 3.5.1808

Viaporin luovuttamisesta venäläisille tulee kuluneeksi tänään 204 vuotta. Ruotsin vahvin linnoitus antautui 3.5.1808 suhteellisen lyhyen piirityksen jälkeen pienehkölle piiritysarmeijalle. Syytä tähän ei tiedetä vieläkään tarkasti. Antautumispäätöksen on katsottu johtuneen muun muassa ruudin vähyydestä, poliittisesta juonittelusta, lahjonnasta, venäläisten taitavasta psykologisesta sodankäynnistä ja puolustustahdon murtumisesta. On hyvin mahdollista, että mitään yksittäistä syytä ei ole edes olemassa, vaan antautuminen johtui monien edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Continue reading “Viaporin antautuminen 3.5.1808”

Suomenlinna soi

Olimme viikonloppuna maalla, hillosimme omenoita ja kuuntelimme toisella korvalla lauantai-illan toivekonserttia radiosta. Kuuntelija Kotkasta toivoi Uuno Klamin Suomenlinna-alkusoittoa. Höristin korviani, sillä en ole tiennyt että on olemassa Suomenlinna-aiheisia klassisia sävellyksiä, vaikka Suomenlinna-aiheisia lauluja tunnen monia ja olen niitä tässäkin blogissa esitellyt. Continue reading “Suomenlinna soi”

Viapori laulaa

Pääsiäisestä toipuessa ja vappuun valmistautuessa ei mieli ole altis kovin vakaville tieteellisille ponnisteluille. Kevät houkuttelee laulamaan, joten innostuin kaivamaan esiin Viapori-aiheisia lauluja. Niitä on vähän, mutta sentään joitakin.

On synkkä mulle aina tuo muisto Viaporin,
kun surman suuhun syöksi mun rakkaan kultani.
Kuink’ raaka oli luontosi, kuink’ kylmä sun syömmesi,
kun hennoit neidolta riistää kalleimman kaikista. Continue reading “Viapori laulaa”

Dagens födelsebarn: Anders de Bruce (1723-1787)

När befästningsarbetet på Broberget i Helsingfors inleddes vid första tillfälle våren 1748, innehades överinseendet av en ung adjutant med skotska rötter, Anders de Bruce (f. 19.4.1723). Följande år skulle han befordras till löjtnant och fyra år senare naturaliseras som svensk adelsman. Därefter vandrade han sakta men säkert uppåt på en karriärstege som under många år var knuten till fästningsbygget i Helsingfors och på Sveaborg. I motsats till många andra officerare deltog han inte Pommerska kriget p.g.a. sin tjänstgöring vid de finska fästningarna och när han 1777 övertog posten som landshövding i Nylands och Tavastehus län hade han avancerat till överstelöjtnant i armén. Continue reading “Dagens födelsebarn: Anders de Bruce (1723-1787)”