Kostianvirta, osa 2b: Sotahistoriallinen seminaari

Sotahistoriallisen Kostianvirta-seminaarin toisella puoliajalla oli paikallishistorian vuoro. Everstiluutnantti, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen professori Aki-Mauri Huhtinen tarkasteli Kostianvirran taistelun kulkua ja merkitystä strategisesta näkökulmasta. Sotilaallisen lyhyesti voidaan todeta ruotsalaisten asema seuraavasti.

− venäläisten viisinkertainen ylivoima (3 400 vs. 15 000)
− ruotsalaisten joukkojen huono ryhmittely
+ venäläisten joukkojen puutteellinen koulutus
+ ruotsalaisten hyvä puolustusasema Continue reading “Kostianvirta, osa 2b: Sotahistoriallinen seminaari”

Kostianvirta, osa 2a: Sotahistoriallinen seminaari

Aiemmin on jo kerrottu Kostianvirran taistelun (1713) peruspiirteet, keskittykäämme nyt tämän tapahtuman yksityiskohtiin asiantuntijoiden johdolla. Pälkäneen Kostia-tapahtuman yhteydessä järjestettiin perjantaina 26.7. Sotahistoriallinen seminaari. Tilaisuus pidettiin Nuijantalossa, Suomalainen Nuija –puolueen vuonna 1907 rakennuttamassa kauniissa pytingissä, jossa toimi sisällissodan aikana ensin punaisten paikallinen esikunta ja vallankumousoikeuden istuntopaikka, sitten suojeluskunta ja Lotta-järjestö. Continue reading “Kostianvirta, osa 2a: Sotahistoriallinen seminaari”

Luentomuistiinpanoja: Helsinkiläisten ravinto ja terveys 1600–1700-luvuilla Senaatintorin tutkimusten valossa

Suomenlinna-keskuksen perinteisellä luentosarjalla oli viime keskiviikkona 20.3. jälleen mielenkiintoinen luento ja tällä kertaa hieman erilaisesta näkökulmasta. FM, tohtorikoulutettava Kati Salo arkeologian oppiaineesta saapui kertomaan helsinkiläisten ravinnosta ja terveydestä 1600–1700-luvuilla perustuen viime syksynä tehtyihin kaivauksiin Senaatintorin putkirikon yhteydessä. Continue reading “Luentomuistiinpanoja: Helsinkiläisten ravinto ja terveys 1600–1700-luvuilla Senaatintorin tutkimusten valossa”

Viapori-projekti Tiedekulmassa – nyt videolla!

1700-luvun Helsinkiä ja Viaporia esiteltiin Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa 24.9. Kaksi tuon päivän esityksistä on nyt julkaistu Tiedekulman nettisivuilla, joten mattimyöhäisetkin pääsevät vielä teemapäivään mukaan ainakin virtuaalisesti. Olkaapa hyvä!

Helsingfors och Sveaborg på 1700-talet presenterades den 24.9. på Helsingfors universitets Tankehörnan. Nu kan ni se två av de presentationerna också i Tankehörnans webbsidan. Var so goda!

Juha-Matti Granqvist & Sofia Gustafsson: Sveaborg roar sig – kahvia, leivonnaisia, pelejä ja huvittelua linnoituskaupungissa (osittain suomeksi, delvis på svenska)

Jere Jäppinen: Musiikkia ja tanssia Viaporissa ja Helsingissä

 

Luento: Suomenlinna Helsingin historiassa

Helsingin historiamaratonissa 24.4.2012 pitämäni esitelmän “Suomenlinna Helsingin historiassa” teksti:

Esitelmäni käsittelee Viaporin  vaikutusta Helsingin historiaan ennen vuotta 1812. Sen perustana on poleeminen väite: “1747 on tärkein vuosiluku Helsingin historiassa”. Tämä on tietenkin hieman epähieno ja jonkin verran julkeakin väite näin vuoden 1812 juhlavuonna, mutta teesini on, että ilman vuonna 1747 tehtyä päätöstä Viaporin rakentamisesta ei Helsingistä olisi vuonna 1812 tehty Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkia. Continue reading “Luento: Suomenlinna Helsingin historiassa”

Luento 15.4.2011: Viapori varuskuntayhteisönä 1800-luvun alussa

Ruotsin vallan ajan loppuun mennessä Viaporiin oli muodostunut suuri väestökeskittymä. Linnoituksessa asui 4606 ihmistä vuonna 1805. Väkiluku oli suurempi kuin viereisessä Helsingin kaupungissa, jossa asui 4337 ihmistä. Hallinnollisesti väestö oli jaettu erilaisiin ryhmiin, joilla oli kullakin omat tehtävänsä linnoituksessa. Continue reading “Luento 15.4.2011: Viapori varuskuntayhteisönä 1800-luvun alussa”

Luento 8.4.2011: FT Jessica Parland-von Essen ja Viaporin kulttuuri

Viaporin vaikutus teki Helsingin seudusta 1700-luvun lopulla poikkeuksellisen aateliskulttuurin keskittymän. Aatelin edustajat elivät tavallisesti maaseudulla kartanoissaan ja virkataloissaan, ja valtakunnan ainoa kaupunki, jossa oli merkittävä aateliskeskittymä, oli perinteisesti ollut Tukholma kuningashoveineen ja keskushallintoineen. Helsinki-Viaporin “kaksoiskaupunki” veti puoleensa aatelista upseeristoa ja virkamiehistöä, ja samalla seudulle levisivät aateliskulttuurin eri muodot Ratkaiseva käännekohta oli varhaiskustavilainen aika, selvimmin 1780-luku. Continue reading “Luento 8.4.2011: FT Jessica Parland-von Essen ja Viaporin kulttuuri”

Föreläsning av Petri Talvitie 25.3.2011: Storskiftet – en omfördelning av resurserna?

Den medeltida byn innebar ett slags kollektivt ägande; var och en fick använda av de gemensamma resurserna i proportion till sin andel av byamålet, dvs. enligt sitt skattetal. De gemensamma resurserna var inte bara åkrar, utan också t.ex. betesmark, skog och vattenområden. Relationen mellan andel och skattetal var komplicerad, t.ex. vid nyröjning av åkermark kunde problem uppstå. Continue reading “Föreläsning av Petri Talvitie 25.3.2011: Storskiftet – en omfördelning av resurserna?”