Laarinpohja, luukku 18: Suomen tuntemattomimman rauhan muistomerkki

Suomen historian tärkeät rauhansopimukset vuosilukuineen ovat monilla, ja etenkin kansakoulun käyneellä ikäpolvella ulkomuistissa: Pähkinäsaari 1323, Täyssinä 1595, Stolbova 1617, Uusikaupunki 1721, Turku 1743, Hamina 1809, ja niin edelleen. Nämä rauhat muistetaan, koska niiden yhteydessä siirreltiin rajoja ja luovutettiin/valloitettiin alueita.

Sitten on myös sellaisia rauhoja, joita ei muista juuri kukaan, koska niiden yhteydessä ei tapahtunut rajansiirtoja eikä muutenkaan mitään erityistä. Kuka muistaa esimerkiksi Värälän rauhan 1790? Continue reading “Laarinpohja, luukku 18: Suomen tuntemattomimman rauhan muistomerkki”

Laarinpohja, luukku 17: 1700-luvun Porvoo joulun alla

Meille on jo muotoutunut pieneksi perinteeksi käydä joulun alla Porvoossa katsastamassa, mitä jouluista ja/tai 1700-lukuista sieltä löytyy. Ja löytyyhän sieltä, vaikka blogiin asti mitään ei olekaan päätynyt. Vanhassa Porvoossa on edelleen säilyneenä 1700-luvun rakennuksia ja siellä saa mainion kuvan siitä, miten matala ja sokkeloinen parin sadan vuoden takainen kaupunki todella oli – eikä rakennuksissa ole unohdettu myöskään säätyjakoa vaan sekä herrojen että vähävaraisten asumuksia on säilynyt. Ja punaiseksi Kustaa III:n vierailun kunniaksi maalatut ranta-aitat ovat muuten vain ihastuttavia. Continue reading “Laarinpohja, luukku 17: 1700-luvun Porvoo joulun alla”

Laarinpohja, luukku 5: Kallvikin makasiini

Viime kesänä vierailimme Espoon Kallvikissa etsimässä jälkiä 1700-luvun kruununmakasiinista. Niitä löytyi, otin kuvia, ja ehdin jo kirjoittaa aika pitkän tekstiluonnoksenkin aiheesta, mutta työ keskeytyi eikä koskaan päätynyt blogiin asti. Tässä nyt laarinpohjalta raapaistuna tuo keskentekoinen teksti ja kuva:

Espoonlahteen pistävä Kallvikin niemi on nykyisin uimapaikka, mutta sen historia kytkeytyy tiiviisti Viaporin rakennustöihin. “Jo 1700-luvulla sanottiin, että Kallvik oli aina ollut Espoonkartanon lastaus- ja laivanrakennuspaikka” kertoo Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema -selvitys. Continue reading “Laarinpohja, luukku 5: Kallvikin makasiini”

Laarinpohja, luukku 4: Tuomarinkylän kartanon muistolle

Tuomarinkylän kartanomuseo sulki ovensa kaksi viikkoa sitten. Helsingin kaupunginmuseo on muiden kaupungin virastojen tapaan pakollisella säästökuurilla, ja kartanon ylläpito katsottiin liian kalliiksi. Edellisinä vuosina kaupunginmuseo ehti samoista syistä jo lakkauttaa Koulumuseon ja luopua Voimalamuseosta.

1700-luvun tutkijalle tämä on suuri pettymys, sillä Tuomarinkylän kartano on yksi parhaita muistoja 1700-luvun Helsingistä, ja ylipäänsä Suomen oloissa varsin ainutlaatuinen kustavilainen kartanokokonaisuus. Continue reading “Laarinpohja, luukku 4: Tuomarinkylän kartanon muistolle”

Laarinpohja, luukku 3: Daniel Medelplanin mökki

Kirjoitin jo toista vuotta sitten tässä blogissa Daniel Medelplanista (1657-1737), joka kaiversi Isonvihan aikana “Pälkäneen puuaapisen” ja tiettävästi käytti aapiskukkoa ensimmäisenä Suomessa. Tuolloin esittelin valokuvin Medelplanin muistomerkin ja hänen oletetun hautapaikkansa. Pälkäneellä on kuitenkin näytteillä myös jotain paljon mielenkiintoisempaa: se mökki – tai ainakin paikka – jossa Medelplanin kerrotaan asuneen Isonvihan aikana ja nakertaneen aapisensa. Continue reading “Laarinpohja, luukku 3: Daniel Medelplanin mökki”

Sotamuseota nuuskimassa

Olen kirjoitellut tähän blogiin satunnaisesti arvioita 1700-luvun historiaa esittelevistä museoista Helsingissä. Ainakin Kansallismuseon perusnäyttely, Hakasalmen huvilan Made In Helsinki -näyttely, Sederholmin talon uusi lastenmuseo sekä Suomenlinna-museo ja Sotamuseon Maneesi on tultu esiteltyä. Nyt on vuorossa Sotamuseon perusnäyttely Kruununhaassa. Näyttely muutti viime talvena Maurinkadulta Liisankadulle ja samalla uudistui kokonaan.

Ruotsin vallan aika ei virallisesti kuulu Sotamuseon vastuualueeseen, joka alkaa 1870-luvusta ja Suomen autonomian ajan asevelvollisuusarmeijan perustamisesta. Vanhemman sotahistorian hoitaa Kansallismuseo. Tästä huolimatta Ruotsin ajalle oli vanhassa näyttelyssä annettu mukavasti tilaa, yksi isokokoinen huone. Katsotaan mikä tilanne on nyt. Continue reading “Sotamuseota nuuskimassa”

Kostianvirta, osa 1: Faktalaatikko

Kuten viime viikolla mainostettiin, Pälkäneellä vietettiin kuluneena viikonloppuna Kostianvirran taistelun 300-vuotisjuhlaa – sääsyistä näin kesällä eikä autenttisesti lokakuussa. Projektimme epävirallinen delegaatio (Ansku ja minä) oli paikalla ja raportoi teille parin seuraavan päivän kuluessa juhlan pääkohdat.

Tulevissa bloggauksissa puhutaan paljon Kostianvirran taistelusta, jota myös yhtenä Suuren Pohjan sodan tärkeimmistä yhteenotoista pidetään. Lienee syytä aluksi kerrata sen pääkohdat. Juttu menee jotensakin näin: Continue reading “Kostianvirta, osa 1: Faktalaatikko”

Kustaa III Iitissä liiterissä

Kesällä 2011 kirjoitin tässä blogissa Kustaa III:n leiripaikasta Iitissä. Kyseessä on Kustaan sodan (1788-90) aikainen merkittävä sotilasleiripaikka, jossa myös itse kuningas vieraili kahdesti.  Maantien reunassa on kyltti joka johtaa uteliaat pienen (ja erittäin vaikeasti löydettävän) muistokiven luo. Tarkempien tietojen hankkiminen leirin historiasta sekä kuninkaallisista vierailuista osoittautui erittäin vaikeaksi.

Nyt kompastuin sattumalta lisätietoon leiripaikasta. Ostin muutamalla eurolla Hakkapeliitta-lehden numeron 33/1938. Continue reading “Kustaa III Iitissä liiterissä”