University of Helsinki
Förra lördagen anordnade 1700-tals sällskapet ett seminarium om trädgårdskonst på Hertonäs gård. Trots att detta projekts medlemmar inte har speciellt gröna fingrar (möjligen med undantag av Juha-Matti, men det gällde visst äppelträd….), så var det ett absolut måste att delta. För där ute i Helsingfors östra förorter gömmer sig ett stycke historia som är nära knuten till Sveaborg på många vis. Continue reading “1700-tal på Hertonäs gård”
Hajamietteitä Viaporin antautumisesta
Viaporin antautuminen on Suomen sinänsä varsin selväpiirteisen historian harvoja suuria kysymysmerkkejä. Kuinka linnoitus, jota aikalaiset pitivät valloittamattomana, jossa oli riittävät varastot ja suuri varusväki, luovutettiin viholliselle melkein laukaustakaan ampumatta. Ja linnoituksen luovuttajana oli kaiken lisäksi mies, joka edellisessä sodassa oli niittänyt kuolemattomia laakereita. Mutta moni arvoituksellinen seikka saa luonnollisen selityksen asiaa lähemmin tarkasteltaessa. Tauno Kuosa, Jokamiehen Suomen historia (1950)
Viaporin historian tunnetuimpien tapahtumien vuosipäivät alkavat olla jälleen käsillä. Suomen sodan toisena viikkona, maaliskuun 3. päivänä 1808 (tarkalleen 203 vuotta eilisestä), venäläiset joukot miehittivät Helsingin kaupungin ja aloittivat Viaporin linnoituksen piirittämisen. Kaksi kuukautta kestänyt piiritys päättyi, kun komendantti C. O. Cronstedt luovutti linnoituksen viholliselle toukokuun alussa. Continue reading “Hajamietteitä Viaporin antautumisesta”
Aamun sanomalehtikatsaus
Runebergin päivän bloggauksessani kaksi viikkoa takaperin muistelin amiraali Carl Olof Cronstedtin jälkimainetta. Totesin tuolloin, että Vänrikki Stoolin tarinoiden kuva Cronstedtista maanpetturina elää yhä sitkeästi suomalaisessa historiakulttuurissa, tutkijoiden uudelleenarvioinneista huolimatta.
Tämän aamun Hufvudstadsbladet tarjoaa ystävällisesti väitteelleni lisää todistusaineistoa. Uutissivulla 3 käsitellään Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Håkan Juholtin tekemää ehdotusta ruotsalaisen ja suomalaisen sotilaskoulutuksen yhdistämisestä. Juttu ei ole pitkä, mutta toimittaja Sylvia Bjon on saanut siihen mahtumaan myös pienen historiallisen viittauksen: Continue reading “Aamun sanomalehtikatsaus”
Päivänsankari: runoilija J. L. Runeberg (1804–1877)
Tämän lauantain syntymäpäiväsankari Johan Ludvig Runeberg on suomalaisten historiakäsityksen suuria muokkaajia. Vänrikki Stoolin tarinat (1848–60) on vaikuttanut käsityksiin Suomen sodasta enemmän kuin kaikki aiheesta kirjoitetut historiantutkimukset yhteensä. Erityishuomion tässä blogissa ansaitsee kokoelman runo Viapori, jossa runoilija maalaa mustansävyiset kuvat kunniattomasti antautuneesta linnoituksesta ja sen maanpetoksellisesta komendantista. Continue reading “Päivänsankari: runoilija J. L. Runeberg (1804–1877)”