University of Helsinki
Suomen Väestötieteen Yhdistys ry järjestää 41. väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaarin 3.-4.11.2016 Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Seminaariin ilmoittautuminen on päättynyt.
LASTENSAANTI
Ohjelma
Torstai 3.11.
| 8.45 | Lähtö Helsingistä (Rautatientori, Mikonkadun tilausajopysäkki) |
| 11.00 | Saapuminen Tvärminnen eläintieteelliselle asemalle |
| 11.20 | Seminaarin avaus (Marika Jalovaara, Turun yliopisto) |
| 11.30 | Samuli Helle: Luonnonvalinta esiteollisissa suomalaispopulaatioissa |
| 12.15 | Lounas |
| 13.00 | Marika Jalovaara: Koulutus, sukupuoli ja kohorttihedelmällisyys Pohjoismaissa |
| 13:45 | Aleksi Karhula: Onko syntyvien lasten sukupuolijakautuma (SLS) vakio? Makrotason muutokset tuloissa korreloivat SLS:n kanssa OECD-maissa |
| 14:30 | Heli Turunen ja Marianne Johnson: FOLK-valmisaineistot FIONA-etäkäyttöjärjestelmässä |
| 14.45 | Kahvi |
| 15.15 | Venla Berg: Suvun merkitys perheellistymisessä |
| 16.00 | Vaula Tuomaala: Perhesuhteet avioliiton ulkopuolella – helsinkiläisten äitien näkökulma |
| 16.45 | Päivällinen |
| 17.30 | Riikka Shemeikka: Hedelmällisyys Namibiassa |
| 18.30 | Sauna |
| 20.30 | Illanvietto |
Perjantai 4.11.
| 8.00 | Aamiainen |
| 9.00 | Minna Säävälä: Marriage market transformation: a case study on marriage practices in urban India |
| 9.40 | Sangita Kulathinal: Understanding marriage market behaviour in India: Conditional likelihood approach to the analysis of retrospective marriage history data |
| 10.25 | Tauko |
| 10.40 | Aino-Maija Aalto: Taloudellisten kannustimen vaikutus syntymien ajoitukseen |
| 11.20 | Anneli Miettinen: Työmarkkinakiinnittyminen ja lapsensaanti |
| 12.00 | Lounas |
| 13.00 | Reija Klemetti: Vanhemmaksi yhä vanhempana |
| 14.00 | Lähtö paluumatkalle |
| 16.00 | Paluu Helsinkiin |
Puhujat:
Aino-Maija Aalto, tohtorikoulutettava, Kansantaloustieteen laitos, Uppsalan Yliopisto
Venla Berg, PsM, tutkija, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
Samuli Helle, FT, dosentti, Ekologian osasto, Biologian laitos, Turun yliopisto
Marika Jalovaara, dosentti, akatemiatutkija, Turun Yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos
Marianne Johnson, yliaktuaari, Tilastokeskus
Aleksi Karhula, VTM, tohtorikoulutettava, Turun Yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos
Reija Klemetti, dosentti, tutkimuspäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL
Sangita Kulathinal, docent, Department of Mathematics and Statistics, University of Helsinki
Anneli Miettinen, VTM, tutkija, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto
Riikka Shemeikka, VTT, FM, tutkimuksesta vastaava johtaja, Kuntoutussäätiö
Minna Säävälä, dosentti, Monikulttuurisuusasioiden päällikkö, Väestöliitto
Vaula Tuomaala, VTM, nuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto
Heli Turunen, suunnittelija, Tilastokeskus
Helsingistä lähtevien kuljetus lähtee Rautatientorilta, Mikonkadun tilausajopysäkiltä torstaina 3.11. klo 8.45. Paluukuljetus Tvärminnestä lähtee perjantaina 4.11. klo 14.00, ja takaisin Helsinkiin saavutaan n. klo 16. Bussi pysähtyy tarvittaessa sekä meno- että paluumatkalla Espoossa Suomenojan pysäkillä ja Karjaalla juna-asemalla. Jos tulet kyytiin muualta kuin Helsingistä, ilmoitathan tästä etukäteen.
Seminaarin majoituksen, ruokailut ja bussikuljetuksen (meno-paluu) sisältävä osallistumismaksu on 180€ yhdistyksen jäsenille ja 220€ muille osallistujille. Jos osallistut seminaariin, mutta et bussikuljetukseen, voit vähentää osallistumismaksusta 15€ per suunta (meno/paluu). Haluatko liittyä yhdistyksen jäseneksi?
Osallistumismaksu pyydetään suorittamaan 1.11. mennessä Suomen Väestötieteen Yhdistyksen tilille: Nordea Pankki, IBAN: FI69 1031 5001 5323 81. Viestikenttään merkitään ”Tvärminne + nimi”. Laskun osallistumismaksusta saa tarvittaessa sihteeriltä.
Lisätietoja yhdistyksen sihteeriltä (Hanna Rinne) sähköpostitse svy-sihteeri(at)helsinki.fi tai puhelimitse 044 781 3104.
Alustusten abstraktit:
Luonnonvalinta esiteollisissa suomalaispopulaatioissa
Samuli Helle, FT, dosentti, Ekologian osasto, Biologian laitos, Turun yliopisto
Varsinkin historiallisista kirkonkirjoista kerättyjä väestöaineistoja on hyödynnetty ihmisen evoluutiobiologisessa tutkimuksessa. Nämä tutkimukset perustuvat usein elinkiertoteorian ennusteiden tutkimiseen: siihen, miten luonnonvalinta on muokannut eri elinkiertopiirteitä yksilöiden elinaikana suhteessa ympäristön vaihteluun maksimoidakseen yksilöiden biologisen kelpoisuuden populaatiossa.
Koulutus, sukupuoli ja kohorttihedelmällisyys Pohjoismaissa
Marika Jalovaara, dosentti, akatemiatutkija, Turun Yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos
Esittelen tuloksia tutkimuksesta, jossa vertaillaan kohorttihedelmällisyyttä ja lapsettomuutta koulutusasteen ja sukupuolen mukaan eri Pohjoismaissa vuosina 19401967/1972 syntyneissä kohorteissa harmonisoidun rekisteriaineiston avulla. Kaiken kaikkiaan miesten ja naisten hedelmällisyyserot ovat samanlaistuneet: esimerkiksi miehillä koulutuksen ja lapsettomuuden yhteys on voimakas, negatiivinen ja samanlainen kohortista toiseen, kun taas naisilla lapsettomuuden yhteys koulutukseen on kaikissa Pohjoismaissa kääntynyt positiivisesta negatiiviseksi. Samaan aikaan on havaittavissa kasvavaa sosiaalista eriarvoisuutta, jossa vähiten koulutettujen marginalisoituva näyttää kohtaavan yhä enemmän vaikeuksia perheellistymisessä. Lapsettomuus on yleisintä Suomessa, eikä sen kasvu ole taittunut kuten muissa Pohjoismaissa. Esim. 1965-67 Suomessa syntyneistä enintään perusasteen tutkinnon suorittaneista miehistä selvästi yli kolmannes oli 45-vuotiaana lapseton.
Onko syntyvien lasten sukupuolijakautuma (SLS) vakio? Makrotason muutokset tuloissa korreloivat SLS:n kanssa OECD-maissa
Aleksi Karhula Tohtorikoulutettava, VTM, Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto
Ihmislapsia syntyy keskimäärin noin 107 poikaa 100 tyttöä kohden. Tutkimuksissa on saatu viitteitä SLS:n vaihtelusta katastrofien ja sosioekonomisen tilanteen mukaan. Makrotason laajat tutkimukset aiheesta ovat kuitenkin vähäisiä. Osoitamme tutkimuksessamme, että käytettävissä olevien tulojen muutoksen ja seuraavan vuoden SLS:n välillä on yhteys OECD-maissa. Yhteys on mahdollisesti epälineaarinen ja erityisen vahva Virossa. Lisätutkimusta tarvittaisiin tulosten vahvistamiseksi.
Suvun merkitys perheellistymisessä
Venla Berg, PsM, tutkija, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
Koulutuksen ja sosioekonomisen aseman on havaittu länsimaissa olevan yhteydessä lastensaantiin niin, että vähemmän koulutetut aloittavat lastenhankkimisen aiemmin. Varhaisen lastensaannin vaikutuksen henkilön myöhempään elämään on toisaalta ajateltu olevan lähinnä negatiivinen, niin suhteessa saavutettuun koulutukseen, ansiotasoon kuin terveyteenkin. Tutkimuksessamme tarkastelemme sitä, mitä hyötyä varhaisesta lastensaannista voi olla alhaisesta sosioekonomisesta taustasta tulevalle henkilölle. Keskitymme erityisesti sukulaisilta saatavissa olevaan apuun.
Perhesuhteet avioliiton ulkopuolella – helsinkiläisten äitien näkökulma
Vaula Tuomaala, VTM, nuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto
Kaikista suomalaislapsista noin 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella ja heistä joka kymmenes äidille, jolla ei ole asuinkumppania. Millaisiin perhesuhteiden muodostelmiin syntyvät aviottomien äitien lapset Helsingissä? Tarkastelen tätä Helsingissä kerätyn rekisteri- ja lomakeaineiston valossa. Kuvaan avioliiton ulkopuolella elävien äitien taustoja sekä heidän käsityksiään syntyneen lapsen perhesuhteista. Kerron myös alustavia havaintoja tutkimushaastatteluista, joissa kartoitan äitien reittejä vanhemmuuteen. Tutkimus on osa Koneen Säätiön rahoittamaa Avioliittoperheen tuolla puolen -hanketta (2015–2017), jota varten on kerätty äitejä koskevaa rekisteritietoa sekä lomakeaineistoa Helsingin kaupungin perheoikeudellisten asioiden yksikön kanssa.
Hedelmällisyys Namibiassa
Riikka Shemeikka, VTT, FM, tutkimuksesta vastaava johtaja, Kuntoutussäätiö
Kirkonkirja-aineistojen ansiosta meillä on harvinainen mahdollisuus tarkastella hedelmällisyyden kehitystä pitkällä aikavälillä Afrikassa. Entisen Ambomaan alueelta on tietoja hedelmällisyydestä 1930-luvulta 2010-luvulle. Tämän jakson aikana hedelmällisyyden taso on vaihdellut: kokonaishedelmällisyysluku laski 1930-1940-luvuilla, alkoi 1950-luvulla nousta, oli suhteellisen tasainen 1960-1970-luvuilla ja alkoi taas laskea 1980-luvun alussa. Viimeisimpien tietojen perusteella päättyi 2000-luvun alkupuolella ja hedelmällisyys on saattanut jopa nousta. Hedelmällisyyden tason vaihtelun taustalla on monia tekijöitä, jotka heijastelevat Namibian historiaa ja siihen vaikuttaneita yhteiskunnallisia ja epidemiologisia tekijöitä. Varhaisen hedelmällisyyden laskun taustalla olivat Etelä-Afrikan siirtomaavallan aikainen rotuerottelupolitiikka ja työvoiman kontrolloitu hyödyntäminen siirtotyön avulla. Hedelmällisyyden nousu oli todennäköisesti yhteydessä muun muassa parantuneeseen seksuaaliterveyteen. Hedelmällisyyden lasku 1980-luvulta alkaen oli yhteydessä niihin kehityskulkuihin, jotka usein nähdään väestöllisen muuntumisen taustalla, kuten naisten koulutustason nousuun ja modernien ehkäisyvälineiden saatavuuden ja käytön lisääntymiseen. Myös alueen vakava HIV-epidemia vaikutti hedelmällisyyden tasoon 1990-luvulta alkaen. Viimeaikaisen hedelmällisyyden laskun päättymisen ja mahdollisen nousun syytä ei vielä tiedetä, mutta yhtenä tekijänä saattaa olla HIV-epidemian pahimman vaiheen ohittaminen ja HIV-tartunnan saaneiden lisääntynyt antiretroviraalihoito.
Marriage market transformation: A case study on marriage practices in urban India
Minna Säävälä, dosentti, Monikulttuurisuusasioiden päällikkö, Väestöliitto
Marriage is ubiquitous in India; at age 45, only a few percent of Indians have never married. As sex ratios at birth have been imbalanced in Northwestern and Western parts of the country since two-three decades, demographers expect marriage markets to be affected by the declining numbers of marriageable women. In this paper I will examine the situation in the light of an ongoing research project on marriage market transformations in India. Data derives from a survey of 50 recent marriages and focus group discussions in a slum in the city of Nashik in Maharashtra. The paper will examine how macro level demographic limiting factors and unintended consequences relate to micro level experienced realities and cultural models of the life cycle.
Understanding marriage market behaviour in India: Conditional likelihood approach to the analysis of retrospective marriage history data
Sangita Kulathinal, docent, Department of Mathematics and Statistics, University of Helsinki
The motivation for the present work comes from three National Family Health Surveys (NFHS) conducted during 1992-93 (NFHS-1), 1998-99 (NFHS-2), and 2005-06 (NFHS-3). These surveys applied a multi-state sampling design that was different in urban and rural areas, with sampling weights aimed at national representativeness. The NFHS-1 and -2 included ever married women in the age group of 13-49 and 15-49 years, respectively. The NFHS-3 included women aged 15-49 years and men aged 15-54 years. These surveys were cross-sectional surveys conducted at three calendar times. Individuals with an event (marriage in the present context) and the event times are identified based on self-reported information. The surveys can be described as based on retrospective designs with two sampling schemes. I will describe a behaviour-based structural model for women is developed in two parts: i) a marriage incidence model based on the age at the first marriage given her characteristics, and ii) a model describing her husband’s characteristics given her own. To analyse the data from three surveys, the sampling pattern has to be taken into account. I will develop a likelihood-based approach to implementing the proposed model for the data from these surveys.
Taloudellisten kannustimen vaikutus syntymien ajoitukseen
Aino-Maija Aalto, tohtorikoulutettava, Kansantaloustieteen laitos, Uppsalan Yliopisto
Tutkimuksessa tarkistellaan vuoden 2005 lakimuutosta vanhempainpäivärahan määräytymisperusteissa Suomessa. Muutos sai aikaan taloudellisen kannustimen osalle vanhemmista saada lapset vähintään kolmen vuoden sisällä. Näiden vanhempien kohdalla mediaani taloudellinen kannustin kyseiseen syntymäväliin on kokonaisuudessaan noin 7 500 euroa. Käytän “difference-in-differences” menetelmää tutkiakseni lakimuutoksen vaikutusta syntymävälien pituuteen ja tätä kautta välillisesti syntyvyyteen. Tutkimusaineisto koostuu laajasta rekisteriaineistosta, joka sisältää lasten tarkat syntymäajat ja kattavan määrän taustamuuttujia vanhemmista.
Työmarkkinakiinnittyminen ja lapsensaanti
Anneli Miettinen, tutkija, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto
Tarkastelen esityksessäni työmarkkinakiinnittymisen yhteyttä ensimmäisen lapsen saantiin Suomessa vuosina 1990-2009 miehillä ja naisilla. Taloudellisen taantuman ja työttömyyden vaikutukset heijastuvat nuorten aikuisten perheellistymiskäyttäytymiseen, mutta yhteys vaihtelee eri väestöryhmien välillä eikä työttömyys kaikissa tapauksissa vähennä lastensaantia. Pohdin myös sitä, missä määrin heikon työmarkkina-aseman ja pienituloisuuden vaikutukset lastensaantiin ovat päällekkäisiä.
Vanhemmaksi yhä vanhempana – väestö- vai kansanterveystieteellinen ongelmako?
Reija Klemetti, dosentti, tutkimuspäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL
Ensisynnyttäjien iän nousua on pystytty Suomessa seuraamaan hyvinkin tarkasti vuodesta 1987, syntyneiden lasten rekisterin perustamisen jälkeen. Ensisynnyttäjien iän nousuun on monia syitä ja sillä on seurauksia hedelmällisyyteen, syntyvyyteen, perhekokoon, palvelujen käyttöön sekä synnyttäjän ja syntyvän lapsen terveyteen. Sen sijaan ensimmäistä kertaa isäksi tulevien ikää ei pystytä automaattisesti seuraamaan rekistereiden avulla. Isäksi tulemisen iästä ja iän merkityksestä onkin vasta hyvin vähän tutkimusta. Käsittelen esityksessäni suomalaisen tutkimus- ja tilastotiedon avulla niitä tekijöitä, jotka liittyvät siihen, että vanhemmaksi tullaan Suomessa yhä vanhempana.