Hetken päästä vasta tajuaa, kuinka pelottava kohtaaminen oli — tai viettelevä. Ja jollei ihan hetken päästä niin ehkä illalla, kun teekuppiin tuijottaessa alkaa itkettää, tai neljää vuosikymmentä myöhemmin sairaalapedin rauhassa, infarktin lyötyä aksentin eläkepäivien rytmiin.
Ihon alla tapahtuu joka tapauksessa sekunnin kymmenyksissä. Lue loppuun
Nautiskelua ruuhkassa. Ruuhkasta. Eikä siihen edes tarvita Varanasin tai Pariisin vierasta väenpaljoutta, väriä ja hajuja. Harmaatihkuisella radanvarren pyörätiellä Pasilassa vasta nauttiikin, kun ihmiset ovat sellaisenakin aamuna jaksaneet kaivaa pyörät kellarista. Melkein jono ja ohittaakseen pitää odottaa kunnon suoraa! Parasta.
Paitsi että vielä parempaa oli tänään matematiikkaluennolla Tieteen päivillä: lukuteoriaa, äänen avaruudessa etenemisen fysiikkaa ja neuronit todennäköisyyspäättelyn välineinä. Lue loppuun