Georg Haggrén, Mankbyn keskiaikainen kylätontti
Keskiajan tutkimus on perinteisesti ollut historiantutkijoiden maaperää. Arkeologit keskittyivät Suomessa pitkään esihistorialliseen aikaan. Viime aikoina tilanne on muuttunut: arkeologit ovat niin meillä kuin muuallakin Euroopassa yhä enemmän alkaneet tutkia myös historiallista aikaa. Samalla keskiajan arki ja todellisuus on alkanut hahmottua ja konkretisoitua aivan uudella tavalla.
Helsingin yliopiston arkeologit ovat vuodesta 2002 tutkineet läntisen Uudenmaan keskiaikaista asutusta. Tältä vanhan Raaseporin läänin alueelta on paikallistettu yli 900 keskiaikaista kylätonttia. Suurin osa niistä on yhä asuttuna, mutta vuosisatojen kuluessa moni kylä ja tontti on menettänyt asukkaansa. Näin on käynyt myös Espoon Mankbyn kylälle, jonka kaivausten etenemisestä tässä blogissa seurataan.
Kahdeksan talon Mankby autioitui 1500-luvun puolivälissä ja jopa kylän paikka unohtui vuosisatojen kuluessa. Se löytyi uudelleen vasta keväällä 2004, kun alueella tehtiin intensiivinen arkeologinen inventointi. Aivan Kehä III:n tuntumassa olevasta tiheän metsän peittämästä rinteestä löytyi yllättäen 17 rakennuksen jäänteet. Maastosta erottui lisäksi useita muinaisia tieuria ja erilaisia terasseja ja kuopanteita. Arkeologin silmissä kohde oli kuin pieni Pompeji! Kivikirkkojen ja pikkulinnojen veroinen ehjä kokonaisuus 450 vuoden takaa!
Vuoden 2004 jälkeen Mankbyn olisi helposti jäänyt jatkamaan Ruususen untaan ellei Espoon kaupunki olisi alkanut valmistella 550-vuotisjuhliaan. Espoon Kaupunginmuseo valitsi juhlavuoden 2008 päänäyttelynsä teemaksi keskiaikaisen kylän. ”Kylä –keskiaikaa Itämeren rannalla” –näyttelyyn liittyen museo päätti tilata Helsingin yliopistolta Mankbyssä tehtävät arkeologiset tutkimukset. Ne aloitettiin jo hyvissä ajoin keväällä 2007, jolloin tiheän metsän peittämää aluetta raivattiin, raivattiin ja raivattiin, minkä jälkeen sitä voitiin kartoittaa ja vähän kaivaakin.
Touko-kesäkuussa 2008 Mankbyssä järjestettiin isot arkeologiset kaivaukset. Niissä keskityttiin kahteen rakennukseen ja tutkijoiden mielenkiinnon herättäneeseen kuopanteeseen. Tutkimustulokset olivat erinomaisia, ja kaivausten yhteydessä harrastajille järjestetty kurssi sai suuren suosion, joten kaupunginmuseo päätti jatkaa tutkimuksia ja kaivauskursseja
Mankbyssä myös vuonna 2009.
Uusi kenttätyökausi Mankbyssä alkoi maanantaina 25. toukokuuta 2009. Ensimmäinen päivä kului työmaan organisoinnissa. Aamuvarhain paikalle saapuivat YIT:n sponsoroimat työmaaparakit. Työmaan infrastruktuuri alkoi nopeasti hahmottua. Sähkötkin saatiin kommelluksitta. Edellisen vuoden kokemukset helpottavat asioiden käytännön järjestelyä.
Työvälineistö ja dokumentointitarvikkeet löysivät sijansa parakeista. Samaan aikaan osa tutkimusryhmästä mittasi uudet kaivausalueet paikoilleen. Kaivausta edeltävä jännitys ja stressi alkoivat helpottaa.
Ikäviä yllätyksiä ei onneksi tullut. Tutkimusalue oli säilynyt talven yli ilman ilkivaltaa tai muita vahinkoja. Jopa viime viikolla konkurssiin ajautunut autonvuokrausfirma onnistui yhä vastaamaan tilauksistaan ja toimittamaan työmaalla kaivatun auton käyttöömme.
Tutkimusryhmämme uusi kenttätyökausi pääsi toden teolla käyntiin tiistaiaamuna, kun kaivinkone saapui metsän siimekseen aamulla kello kahdeksan. Päivän mittaan avattiin kolme uutta kaivausaluetta. Pienen empimisen jälkeen päätimme ottaa riskin ja laajentaa yhtä aluetta suunniteltua suuremmaksi, kun pintamaan poiston myötä paljastunut kivirakenne osoittautui liian mielenkiintoiseksi. Toivottavasti ehdimme kaivaa senkin.
Kaivausalueiden mittausdokumentoinnilla ja puhdistamisella on kiire: keskiviikkoaamuna yhdeksältä 22 Kauniaisten lukion oppilasta tulee kirjaimellisesti kaivautumaan kotiseutunsa maaperään. Sitä ennen kaiken on oltava valmista.
Tutkimusryhmäämme kuuluu tusinan verran arkeologeja ja alan opiskelijoita. Lisäksi mukana on Espoon kaupunginmuseon arkeologi, joka viime vuoden tapaan vastaa harrastajille suunnatuista arkeologian kenttätyökursseista. Sekä hän että minä olimme mukana jo vuonna 2004, kun Mankby löytyi, ja lähes kaikki muutkin ovat olleet kartoittamassa ja kaivamassa kylätonttiamme jo edellisinä vuosina. Tuttu työryhmä on hitsautunut yhteen. Innostus on suuri, kun pääsemme palaamaan Mankbyhyn.