Georg Haggrén, Espoon Mankbyn keskiaikainen kylätontti

Mankbyn metsäinen rinne on hiljentynyt, vain autojen melu läheisellä Kehä III:lla kuuluu kylätontilla.

Kesän kaivaukset ovat päättyneet muutama viikko sitten, suuri osa avatuista alueista on peitetty suojakankaan  ja maamassojen alle. Nyt osa joukostamme ehtinyt viettää hieman lomaakin.

Uutta informaatiota kertyi runsaasti sekä tarkkaan talteen kerättyinä löytöinä ja huolella paljastettuina rakenteina kuin erilaisina havaintoinakin. Kesä tarjosi paljon yllätyksiä. Kaivoksi arveltu kuoppa olikin kellari ja tonttimaan alaosan uudella alueella oli rakennusten jäännöksiä vain vähän, mutta muinaispeltoa sitäkin enemmän.

Tonttimaan yläosan tutkimusalueella, josta Ansku ja Janne vastasivat, saatiin jatkettua viime vuonna aloitetun ison rakennuksen tutkimuksia. Nyt selvisi, että suuri rakennus liittynee Espoon kuninkaankartanon aikaan 1500-luvun lopulla. Kylätonttia ei oltukaan hylätty aivan heti mankbyläisten lähdön jälkeen 1550-luvun lopulla vaan paikalla oli vielä jonkin aikaa kartanon talousrakennuksia.

Tämän kartanokauden ison rakennuksen seinälinjan alta löytyi yllättäen kahden vanhemman rakennuksen päädyt ja niiden alta pilkotti vielä vanhempia rakennusjäänteitä. Yhdessä ne olivat liian kova pähkinä tälle kesälle, mutta tästä on hyvä jatkaa tulevana vuonna, jotta kylän kehitys saadaan kunnolla selvitettyä.

Jotain saatiin sentään tutkittua loppuun. Vuonna 2008 paljastunut myöhäiskeskiaikainen rakennus, jota tutkittiin Tarjan johdolla, saatiin kaivettua kokonaan. Alta ei löytynyt merkkejä kylän vanhemmista vaiheista. Rakennus on siis ollut alueella, jolle on alettu rakentaa vasta noin 1400-luvulla. Rakennuksen ulkopuolelta löytyi kuitenkin jotain, mikä antaa aiheen jatkotutkimuksiin: pitkäomainen itä-länsi-suuntainen kuoppa! Hauta? Kenties?

Muutama vuosi sitten hautoja ei olisi osattu edes odottaa kylätonteilta, mutta 2000-luvulla on sekä Espoon Kauklahdesta että  Finnosta löydetty keskiaikainen hautausmaa. Ainakin Finnossa hautausmaata on käytetty vielä sen jälkeen, kun Espoon nykyinen kirkko oli valmistunut 1490-luvun alussa. Onko näin myös Mankbyssä? Toivottavasti tähän saadaan valoa jo ensi vuonna.

Ennen uutta kenttätyökautta on kuitenkin vietävä tämän vuoden tutkimukset loppuun. Talven aikana analysoidaan kesän havainnot, piirretään kartat puhtaiksi, kirjoitetaan raportit. Työ on jo käynnissä. Elina on aloittanut löytöjen puhdistamisen ja luetteloinnin.

Tavoitteena on saada hauraat metallit konservoitaviksi jo ennen elokuun puoltaväliä, jolloin aloitamme uudet kaivaukset Raaseporin linnan lähiympäristössä. Sen jälkeen jäämme odottamaan, mitä konservointiprosessin alussa otettavat röntgenkuvat paljastavatkaan.