Monthly Archives: September 2016

Challenging Commons: A Seminar on Appropriation and Copyright (18.11.2016)

Venue: Fabianinkatu 24, seminar room 135, University of Helsinki (entrance through the court yard; the seminar room is on the ground floor and to the left from the entrance)

Date and time: 18 November 2016, 13.00-18.00

Commons, or resources accessible to all members of a community, provide a democratic and equitable model of sharing and benefiting from valuable resources, but they are also sites of conflict, as it might be difficult to determine who has the right to use them and to what ends. While the public and academic discussions on commons tend to centre on natural resources such as land, water and air, similar issues arise in the fields of culture and art. The ideas of cultural heritage and cultural appropriation presuppose a cultural commons and a community that governs and controls it, which in turn brings about the possibility of violating against the practices maintained by that community. The significance of commons often becomes visible through conflicts over the control of the resources.

Commons are thus challenging in many different ways. Cutting across cultural borders and notions of sharing and ownership, they force us to rethink the fundamental processes in which culture is produced or transmitted, individually and collectively. The rise of convergence culture and the figure of the prosumer (producer-consumer) in the digital age are currently shaping our understanding of ownership and appropriation, as cultural materials are increasingly available for use and adaptation.

The aim of the Challenging Commons seminar is to bring the concept of commons to bear on debates of cultural ownership and appropriation, thereby also challenging the notions of commons itself. In his keynote presentation, Martin Fredriksson, Marie Curie Fellow and Assistant Professor of Cultural Studies from Linköping University, addresses the tensions that arise from applying Western legal frameworks to cultural and intellectual commons, in relation to both indigenous and digital communities. The other presentations of the seminar concentrate on case studies of forms of contemporary cultural appropriation that use and transform folklore materials such as the Kalevalaic runo songs, Sámi music and Nenets folklore, and discuss issues of authorship in relation to social media and experimentalist poetry that recycles existing texts.

Programme

13.00-13.15        Welcome / Sanna Nyqvist (University of Helsinki)

13.15-14.15        Martin Fredriksson (Linköping University, Sweden)

Traditional cultural expressions and intellectual commons

14.15-14.45        Heidi Haapoja (University of Helsinki)

“Author Unknown”: Traditional Kalevalaic Runo Songs, Authorship and              Contemporary Folk Music in Finland

14.45-15.15        Thomas R. Hilder (Grieg Academy, University of Bergen, Norway)

Sámi Music and the Politics of Authorship: Indigenous Subjectivities and Collectivities

15.15-15.40        Coffee

15.40-16.10        Karina Lukin (University of Helsinki)

Our or mine? When Folklore Became Literature. A Soviet Nenets Case

16.10-17.10        Outi Oja (Stockholm University, Sweden)

Contemporary Finnish conceptual poetry and the problem of authorship

17.10­-17.40        Anne Heimo (University of Turku)

Who owns my memories? The public use of private memories

17.40-18.00        Seminar conclusion

The seminar is organised by the Art, Copyright and the Transformation of Authorship project (Taide, tekijyyden muutos ja tekijänoikeus -projekti), funded by the Emil Aaltonen Foundation.

The seminar is open to all, but please register by November 8th at:

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/72696/lomake.html

For more information, please contact Sanna Nyqvist (sanna.nyqvist@helsinki.fi, tel. +358-50-2941 24327).

Seminaari plagiaateista teksteinä maanantaina 24.10.2016 klo 14-16

Lokakuun seminaarissamme tutkimuksestaan kertoo Taide, tekijyyden muutos ja tekijänoikeus -projektin johtaja, yleisen kirjallisuustieteen tutkijatohtori Sanna Nyqvist. Hänen aiheenaan on ”Plagiaatti tekstinä: miten tehdä näkymätön näkyväksi?”

Plagiaatti määritellään yleensä teoksi (toisen tekstin luvaton hyödyntäminen), kun taas julkisuudessa ja tutkimuksessa on keskitytty plagioinnin paljastumisen seurauksiin. Plagiaatit tekstuaalisina objekteina ovat sen sijaan jääneet katveeseen. Kirjallisuudentutkimus on analysoinut paljon plagiaattia koskevia käsityksiä ja niiden historiallisia muutoksia, mutta huolimatta siitä, että tekstienvälisiä suhteita on tutkittu vilkkaasti 1960-luvulta lähtien, plagiaatin intertekstuaalisuutta ei juuri ole tarkasteltu muuta kuin joidenkin yksittäistapausten kohdalla. Tutkimuksesta ei löydy laajempiin yhteyksiin sopivia vastauksia siihen, miten tekstien samankaltaisuutta pitäisi tutkia, millainen yhtäläisyys riittää plagiaatin kriteeriksi ja miten plagiaatit muokkaavat lähdetekstejään. Kysymyksellä on kuitenkin laajempaa merkitystä. Epätietoisuus plagiaatin tekstuaalisesta luonteesta heijastuu myös juridisiin tulkintoihin plagioinnista tekijänoikeusrikkomuksen muotona, ja se näkyy kirjailijakunnan sisäisissä keskusteluissa alan hyvistä käytännöistä.

Paikka: Topelia, Unionikatu 38, D1-rappu, sali D112. Sali on ulko-ovesta tullessa heti oikealla.

Pyörätuolilla kulku Unioninkatu 38 E1-rapun kautta. Pyörätuolilla liikkuvien kannattaa varmuudeksi olla etukäteen yhteydessä vahtimestariin (02941 22825).

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

Mitä oikeastaan tiedämme taiteilijoiden tekijänoikeustuloista?

Tutkimusprojektin osahanke ”Tekijän taloudellinen asema” käynnistyi elokuun loppupuolella pidetyllä taiteilija- ja tekijänoikeusjärjestöjen edustajille suunnatulla kick off -työpajalla. Pauli Rautiaisen vetämässä osahankkeessa tutkitaan sitä, millaisia tulovirtoja suorat tekijänoikeustulot ja niiden rinnalle kehitetyt korvaukset – esimerkiksi kirjallisuuden lainauskorvaukset ja kuvataiteen jälleenmyyntikorvaukset – tuottavat ja keitä ne hyödyttävät.

Työpajan aluksi taidepolitiikan tutkijat Taija Roiha ja Kaija Rensujeff Taiteen edistämiskeskuksesta kertoivat siitä, mitä tällä hetkellä tiedämme taiteilijoiden tekijänoikeustuloista. Alustus ja sitä seurannut vilkas keskustelu osoittivat, että tietämyksemme on sekä ohutta että virheellisille tulkinnoille altista.

Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että eri taiteenaloilla taiteilijoiden tulonmuodostus tapahtuu hyvin eri tavoin ja tekijänoikeustulojen merkitys taiteilijoiden tuloille vaihtelee suuresti. Taiteen edistämiskeskuksen julkaiseman Taiteilijan asema -tutkimuksen mukaan tekijänoikeustulot eivät näyttäydy kovinkaan monelle taiteilijalle merkittävänä tulonlähteenä. Roiha ja Rensujeff muistuttivat kuitenkin, että tietomme tekijänoikeustulojen merkityksestä perustuvat taiteilijoiden omaan käsitykseen, joka ei välttämättä kerro mitään tekijänoikeustulojen tosiasiasiallisesta taloudellisesta merkityksestä.

Aiempi tutkimus kertoo myös siitä, että tekijänoikeustulot jakautuvat hyvin epätasaisesti taiteilijoiden kesken. Tutkimusten valossa tekijänoikeustuloihin liittyy niin kutsuttu ”winner-takes-all” -asetelma, jossa menestyvät taiteilijat saavat suurimman osan myös tekijänoikeustuloista, kun taas taiteilijoiden enemmistö saa vain niukasti tai ei laisinkaan tekijänoikeustuloja.

Tähän mennessä tehty tutkimus jättää paljon kysymyksiä avoimeksi. Kyselytutkimuksiin liittyy omat rajoitteensa ja kunnollisia rekisteripohjaisia tilastoja tekijänoikeustuloista ei ole olemassa, koska suoraa tietoa maksetuista tekijänoikeustuloista ei ole saatu kuin hyvin karkealla tasolla tekijänoikeusjärjestöjen itse ilmoittamista tiedoista. Jatkotutkimukselle onkin tarvetta, jotta taiteilijapolitiikassa esiin nousseisiin ongelmiin esimerkiksi tekijänoikeustulojen kohteluun sosiaaliturvajärjestelmässä voidaan vastata tietoperusteisesti.

Roihan ja Rensujeffin alustuksen jälkeen Pauli Rautiainen kertoi osahankkeen tutkimusasetelmasta pohjustaen keskustelua siitä, kuinka taiteilijoiden tekijänoikeustuloista ja niiden merkityksestä voitaisiin saada parempi kuva. Keskustelussa taiteilija- ja tekijänoikeusjärjestöt jakoivat näkemyksen siitä, että tekijänoikeustuloja tutkittaessa olisi tärkeää kerätä sellainen aineisto, jolla voidaan tehdä riittävän yksityiskohtaisia, esimerkiksi taiteenlajitasolle ulottuvia päätelmiä. Jotta tutkimuksen tuloksia voitaisiin pitää todellisuutta vastaavina, olisi onnistuttava toteuttamaan riittävän suureen otantaan perustuva tutkimus.

Tekijän taloudellista asemaa selvittävä osahanke jatkuu syksyllä taiteilijoiden tekijänoikeustuloja kartoittavan kyselyaineiston keräämisellä. Kyselylomakkeita valmisteltaessa on tarkoitus kuulla myös taiteilija- ja tekijänoikeusjärjestöjen edustajia.

Pauli Rautiainen & Vehka Hakonen