TAIKA-hanke päättyy vuoden 2013 lopussa

TAIKA-matka kääntyy päätökseensä vuoden 2013 lopussa. Hankkeen tuottama materiaali on saavutettavissa verkossa kahdessa osoitteessa.

Kaikki julkaisumateriaali ja kuvaus hankkeesta löytyvät vuoden 2014 alusta lähtien tältä TAIKA-hankkeen hallinnoijan, Helsingin yliopiston blogisivustolta.

Tuttua www.taikahanke.fi -sivustoa ylläpidetään vielä vuoden 2014 ajan. Kaikki relevantti tieto hankkeen toiminnasta, tuloksista ja julkaisuista siis pysyy näillä sivuilla. Vain hankkeen toiminnan aikana julkaistut ajankohtaiset asiat poistetaan vanhana tietona.

TAIKA-hankkeen YouTube-kanavan löydät osoitteesta: http://www.youtube.com/user/TAIKAhanke .

Kohtaamispaikkana taidelähtöisten palvelujen toteuttajille ja tilaajille toimii yhä TAIKA-hankkeen tuottama palvelu www.sovellataidetta.fi .

Edellä mainittujen sivustojen tarkoituksena on säilyttää tuotettu materiaali kaikkien saavutettavana. Sivuilta löytyvät yhteystiedot pidetään myös ajan tasalla, eli niitä voi käyttää yhteydenottoa varten.

Kiitos menneistä vuosista 2008-2013 kaikille TAIKA-hankkeen kumppaneille, yhteistyötahoille ja toiminnastamme kiinnostuneille!

Mistä TAIKA-hankkeissa on kyse?

TAIKA I – Taide kohtaamisalustana sektorirajat ylittäville kulttuurisille innovaatioille (2008–2011)

TAIKA II – Taide työelämän laadun ja innovaatiokyvykkyyden kehittäjänä (2011–2013)

 

TAIKA-hankkeissa on järjestetty taidetoimintaa yli 20 työpaikalla. Tavoitteena on ollut muun muassa tuotekehityksen ja asiakaspalvelun kehittäminen, esimies- ja johtamistyön parantaminen, työyhteisön sisäisen vuorovaikutuksen rikastaminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Sosiaali- ja terveysalalla tavoitteena on ollut erityisesti taidetoimintaa koskevan mentorointijärjestelmän kehittäminen.

Miten taidetoiminta vaikuttaa työpaikoilla?

Hankkeen tulosten perusteella taidetoiminnan vaikutukset kohdistuvat erityisesti organisaatiokulttuuriin, työyhteisön tunnetasolle ja henkiseen työhyvinvointiin. Taidetoiminta ei anna työpaikan kehittämiskohteisiin patenttiratkaisuja vaan se on ennemminkin katalysaattori, joka käynnistää ja edistää kehittämisprosesseja. Taidetoiminta voidaan määritellä ”näkyväksi tekijäksi”, joka paljastaa vakiintuneita rooleja, keskustelun tapoja ja rutinoituneita käyttäytymismalleja – ja auttaa löytämään uusia näkökulmia. Taidetoiminnan vaikutukset näkyvät selvimmin siinä, että se toimii yhteisöllisyyden vahvistajana edistämällä vapautunutta ilmapiiriä, avoimuutta, vuorovaikutusta, luottamusta ja kykyä sietää erilaisuutta työyhteisön sisällä.

Lisätietoa hankkeen tuottamista julkaisuista

Taiteesta toiseen. Taidelähtöisten menetelmien vaikutuksia. Toim. Pälvi Rantala ja Satu-Mari Jansson

”Ei tarvittukaan parasetamolia” – kuvauksia mentoroinnista ja taidetoiminnasta hoivassa. Toim. Kirsti Nieminen ja Eila Sainio

Taide ja työ – Osaamista ja rakenteita. Toim. Ilkka Kuhanen, Pekka Korhonen ja Riitta Pasanen-Willberg

Uutta osaamista luomassa. Työelämän kehittäminen taiteen keinoin. Toim. Pälvi Rantala ja Satu-Mari Korhonen

Taide käy työssä. Taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Toim. Anu-Liisa Rönkä, Ilkka Kuhanen, Minna Liski, Saara Niemeläinen ja Pälvi Rantala

Ihmisen kokoinen kehitys. Taide ja kulttuuri hyvinvoinnin katalysaattoreina Lapissa. Pälvi Rantala, Aini Linjakumpu, Sandra Wallenius-Korkalo ja Eliza Kraatari

Toteuttajat

Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lahden ammattikorkeakoulu

Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu

Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia

 

Hanke kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen ESR-kehittämisohjelmaan Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen. Kehittämisohjelman rahoittava viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

TAIKA-hankkeen tulokset

Taide – Uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä

 

Taidelähtöiset menetelmät ovat tulleet osaksi työelämän kehittämistä, mutta Suomessa niiden vaikutuksia on tutkittu vasta vähän. TAIKA-hanke on tuottanut uutta tutkittua tietoa taidelähtöisillä menetelmillä aikaansaaduista vaikutuksista ja taidelähtöisten menetelmien käytöstä työkontekstissa.

Taidelähtöisillä menetelmillä tarkoitetaan työelämäkontekstissa esimerkiksi teatterin, tanssin, kuvataiteen, kirjoittamisen tai musiikin menetelmien käyttämistä osana organisaation, työyhteisön tai henkilöstön kehittämistä. Näitä menetelmiä käytetään ammattilaisen ohjauksessa; osanottajien ei tarvitse hallita mitään taiteenlajia, eikä tavoitteena ole tuottaa ”hienoa” taideteosta vaan hyvä prosessi, jonka vaikutukset osanottajat kokevat itsessään.

Taidelähtöisiä menetelmiä työelämässä käyttävien ammattikunta on muotoutumassa. Kyse on monimuotoisesta toimijajoukosta, johon kuuluu taiteilijoita, soveltavan taiteen ammattilaisia ja työn kehittäjiä, jotka käyttävät taiteen menetelmiä yhtenä muiden menetelmien joukossa.

Eri orientaatiolla toimivien ammattilaisten näkemykset työstään ja sen periaatteista poikkeavat toisistaan. Onkin perusteltua todeta, että taiteen työelämäkontekstissa toimii erilaisia toimijoita, joita ei kannata niputtaa yhteen kategoriaan, eikä pyrkiä kuvaamaan yhdenlaisella sanastolla. Osa toimijoista sitoutuu soveltavan taiteen käsitteeseen ja osa korostaa toimivansa taiteilijoina työyhteisöissä. Nämä erilaiset lähestymistavat voidaan hyväksyä ja puhua yhtäältä soveltavan taiteen ammattilaisista ja toisaalta taiteilijoista, jotka toteuttavat taideprosesseja työyhteisöissä.

Oma näkemykseni taiteesta työelämässä pohjautuu vahvasti ajatukseen siitä, että taiteen menetelmiä käyttämällä voimme lähteä saattelemaan yksilöiden ja koko työyhteisön mielentilaa liikkeeseen, tilanteeseen, jossa ihmisten ja koko työyhteisön luovuus ja tunnistamattomat voimavarat saavat tilaa.

Parhaimmillaan työyhteisön keskuudessa käynnistyy prosessi, jossa voi tulla näkyväksi jotain, jota normaalissa työarjessa on vaikea tunnistaa, tai josta voi olla vaikea puhua: voi paljastua vakiintuneita rooleja, keskustelun tapoja ja rutinoituneita käyttäytymismalleja – ja ennen pitkää voi löytyä uusia näkökulmia asioihin ja tekemiseen.

Oleellista on, että koko työyhteisön mielentilaa saatellaan liikkeeseen niin, että voi syntyä kollektiivisesti jaettu kokemus, työarjen vaatimuksista vapaa tila, jossa tyypillisesti koetaan lähentymistä työtovereihin, ammattirajojen madaltumista, luovuuden heräämistä, rentoutumista, virkistymistä, hyvinvointia ja yhteistä ilon ja rauhan kokemusta. Näitä kokemuksia on mahdollisuus siirtää taidetoiminnan piiristä työarkeen, varsinkin jos prosessi on ollut tarpeeksi pitkä, niin että keskinäinen luottamus on riittävästi vahvistunut.

Kaikki TAIKA-hankkeiden (TAIKA I ja TAIKA II) yli 20 työyhteisössä toteuttamat pitkäkestoiset taideprosessit saivat aikaan ainakin joitakin positiivisia vaikutuksia organisaation, työyhteisön tai yksilöiden tasolla. Tarkempia kuvauksia prosesseista voi lukea hankkeen julkaisuista. Hankkeiden toteuttaman taidetoiminnan piirissä oli mukana noin 600 työntekijää eri työpaikoilta, joten henkilökohtaiset kokemukset voivat toki vaihdella paljonkin, mutta koko työyhteisön kannalta hyviä vaikutuksia havaittiin kaikissa prosesseissa. Taidetoiminnan vaikutukset näkyvät selvimmin siinä, että se toimii yhteisöllisyyden vahvistajana edistämällä vapautunutta ilmapiiriä, avoimuutta, vuorovaikutusta, luottamusta ja kykyä sietää erilaisuutta työyhteisön sisällä.

Jokainen prosessi on toki ainutlaatuinen. Prosessiin vaikuttaa paitsi taidetoiminnan ohjaaja myös osanottajat, jotka itse vastaavat siitä, miten he heittäytyvät mukaan, mitä he haluavat saada prosessista irti, ja miten he antavat vaikutusten siirtyä työarkeen. Esimies- ja johtotasolla on korostunut vastuu siitä, miten taideprosessin kokemukset hyödynnetään työarjessa. Parhaimmillaan taidetoiminnan tuottama tieto integroituu osaksi työyhteisön muita kehittämisprosesseja (sisäiset kehittämisprojektit, työnohjaus, henkilöstökoulutus, kehityskeskustelut). Näin taidetoiminta voi antaa oman tukensa koko organisaation, työyhteisön ja henkilöstön pitkäjänteiselle kehittämistoiminnalle.

 

Anu-Liisa Rönkä
Projektipäällikkö

 

Lisätietoa TAIKA-hankkeessa toteutetuista yhteistyöprojekteista:

TAIKA_Yhteistyöprojektit