Talousennusteiden kauheuskilpailu jatkuu

Suomen Pankki julkaisi viime viikolla talousennusteensa ja  arvionsa pitkän aikavälin kasvunäkymistä. Ne korutont’ on kertomaa! Pankin näkemys Suomen talouden tulevaisuudennäkymistä on synkistynyt. Bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan sekä tänä että ensi vuonna. Vasta vuonna 2016 talous kasvaisi mutta vain prosentin verran, mikä myös on pankin ennuste Suomen talouden kasvuvauhdiksi seuraavan 25 vuoden aikana. Vielä kaksi vuotta sitten pankki arvioi pitkän aikavälin kasvuvauhdin olevan 1,5 prosenttia vuodessa.

Näkemys Suomen talouden lähitulevaisuudesta on muuttunut pessimistisemmäksi ennuste ennusteelta. Syyskuussa valtiovarainministeriö arvioi Suomen talouden kääntyvän kasvu-uralle jo ensi vuonna. Siihen uskoi Euroopan komissiokin vielä marraskuussa, joskin se arvioi kasvuvauhdin selvästi hitaammaksi kuin valtiovarainministeriö. Suomen Pankki on pannut vielä komissiota pahemmaksi: sen ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen määrä on vuonna 2016 5 prosenttia pienempi kuin finanssikriisiä edeltävänä huippuvuonna 2008.

BKTT 2007-2016

Kirjoitin kesäkuussa, että tästä taantumasta uhkaa tulla Suomen modernin taloushistorian pisin. Nyt kyse ei enää ole uhkasta vaan kutakuinkin varmasta asiasta. Suomen Pankin ennusteiden mukaan Suomen bruttokansantuote saavuttaisi vuoden 2008 tason vasta ensi vuosikymmenen puolella, joskus vuoden 2022 tienoilla. Tämä tarkoittaisi sitä, että olisi tarvittu kokonaista 14 vuotta lamaa edeltäneen huipun saavuttamiseksi. Näin ollen tämä lama tai taantuma − vai pitäisikö tälle jo keksiä oma nimensä? − ylittäisi kestossaan tähän asti pisimmän eli ensimmäisen maailmansodan aikaisen. Tuolloin kokonaistuotanto kohosi sentään jo yhdeksäntenä vuonna (1922) sotaa edeltänyttä huippua (1913) suuremmaksi.

Jos Suomen Pankin ennuste toteutuu, henkeä kohden laskettu bkt saavuttaisi vuoden 2008 tason vasta 2020-luvun lopulla. Henkeä kohden laskettu kansantuote kasvaisi tulevan neljännesvuosisadan aikana puolisen prosenttia vuodessa. Vilkaisu kansantalouden tilinpidon historiasarjoihin osoittaa, kuinka dramaattista murrosvaihetta elämme (ks. kuvio alla).

BKT per capita kasvu 1860-2040

Taloudellinen kasvu (bkt/asukas) nopeutui 1800-luvun lopun 1,5 prosentista portaittain yli 3 prosenttiin 1960−1980-luvulla (keskikasvu on laskettu ajanjaksojen päätevuosien perusteella). 1990-luvun alun lamasta huolimatta bkt/asukas kasvoi vuodesta 1990 vuoteen 2008 yli 2 prosentin vauhtia. Nyt olemme kokemassa poikkeuksellista alamäkeä, jota näyttäisi seuraavan vain varsin kituliaan kasvun aika. Jos Suomen Pankin pitkän aikavälin ennuste pitää kutinsa, on edessä historiallinen käänne maamme taloudellisessa kehityksessä. Sellaista elintason kasvuvauhtia, johon suomalaiset ovat viimeisen 150 vuoden aikana tottuneet, ei ole enää näköpiirissä.