Sipilän laskuoppia

Juha Sipilän hallitus esitteli toissapäivänä toimensa kilpailukyvyn parantamiseksi. Tavoitteena on kuuluisa viiden prosentin kilpailukykyhyppy, jolla on tarkoitus täyttää osa kymmenen miljardin euron suuruiseksi arvioidusta kestävyysvajeesta. Kuitenkin vain pieni osa, sillä neljä miljardia aiotaan kattaa säästöillä ja toiset neljä miljardia rakenteellisilla uudistuksilla. Jäljelle jäävät kaksi miljardia toivotaan saatavan kokoon kilpailukykyä parantavilla toimilla, joitta ovat hallituksen tiedotteen mukaan ”kustannuskilpailukyvyn parantaminen, palkkamaltti ja tuottavuuden parantaminen”. Kun tällä esityksellä ei uskoakseni edistetä palkkamalttia eikä paranneta tuottavuutta, ovat esityksen tavoitteet kestävyysvajeen näkökulmasta vaatimattomat. Jatka lukemista ”Sipilän laskuoppia”

Osoittajaa pienemmäksi vai nimittäjää suuremmaksi?

Julkinen sektori on paisunut kohtuuttoman suureksi. Sen koko on ylittänyt kansantalouden kantokyvyn. Suomen valtio on velkaantunut liikaa.

Tällaisista mielipiteistä ei tunnu olevan pulaa, ja niitä perustellaan vaikkapa kohonneella velkasuhteella. Sen nousu on kuitenkin seurausta finanssikriisin jälkeisestä taantumasta, eikä Suomen velkasuhde ole eurooppalaisittain korkea. Nämä seikat toin esiin Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Jatka lukemista ”Osoittajaa pienemmäksi vai nimittäjää suuremmaksi?”