Helsingin Sanomat kertoi näyttävästi viime lauantaina  (14.1)  koko sivun kirjoituksessaan Hannu Salaman kirjan elokuvasovituksesta:

Pispalan sissi räjäyttää jälleen

Tänä vuonna on kulunut 40 vuotta Hannu Salaman huippuromaanista Siinä näkijä missä tekijä. Elokuva jatkosodan Pispalasta ja vastarinnasta saa ensi-iltansa helmikuussa. HS – 14.1.2012

Kirjoituksessa viitataan myös Sakari Selinin panokseen kirjan synnyssä: “Hän (Salama) pyrki tallentamaan tosielämän rujouksineen. Siihen oli kannustaniut muutama aikalainenkin, kuten sabotaasiryhmään kuulunut Sakari Selin, 1940-luvun naapuri Pispalasta. “Kunhan et kaunistele tapahtumia ja asioita”, Selin evästi 1960-luvulla.”

Elokuva esitetään TV1:ssä sunnuntaina 12.2.2012 klo 21.05 ja uusintama maanantaina 13.2 klo 22.30.

Sakari Selinin oma versio sodanaikasista tapahtumista on kirjattu hänen  kirjaansa “Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko – Nuoret sodassa Hitleriä vastaan”, jonka seuramme on julkaissut. Teos on saatavissa sekä painettuna kirjana että ilmaisversiona netissä.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan

Työväenliikkeen kirjastoon (Sörnäisten rantatie 25, Helsinki)

 torstaina 8.12. 2011 klo 18.00-19.30

Illan keskustelu työn ja sukupuolen yhteen kietoutumista pohjautuu Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuoden 2011 vuosikirjaan Työtä tekee mies, nainen (Väki Voimakas 24). Kirjassa pohditaan eri näkökulmista sukupuolen merkitystä työmarkkinoilla, työpaikoilla ja työntekijöiden kokemuksissa. Kirjan toimittajat Eerika Koskinen-Koivisto ja Kirsi-Maria Hytönen esittelevät kirjaa. Keskustelemassa tutkijat Tapio Bergholm, Ritva Savtschenko ja Linnea Alho.

Vapaa pääsy, kahvitarjoilu.

Pääkirjoituksessa Jan Löfstrom, Riitta Oittinen ja Jukka Rantala pohtivat historiatietoisuuden hyötyjä

Suomalaisten historiatietoisuuden tutkimus syventää ymmärrystämme suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja kansalaisuudesta sekä tuo siten uusia aineksia näitä koskevaan julkiseen keskusteluun. Kasvatus & Aika osallistuu keskusteluun ja uuden tutkimuksen esittelyyn tällä teemanumerollaan, joka ilmestyy rinnan sisarjulkaisun, Historiallisen Aikakauskirjan historiatietoisuus-numeron (HAik 3/2011) kanssa.

Artikkeliosiosta löytyvät seuraavat tekstit

• Historia, historiatietoisuus ja menneisyyden käyttö (Kalle Pihlainen)
• Aika kielipolitiikassa. Päivälehtien nettikeskustelujen historiakäsitysten analyysi (Pasi Ihalainen, Taina Saarinen, Tarja Nikula ja Sari Pöyhönen)
• Historiatietoisuus ja musiikinhistoria (Leena Unkari-Virtanen)
• Menneisyyden merkitys syrjäytymisvaarassa olevien pajanuorten tulevaisuuskuvissa (Johanna Oljemark)
• Harrastuksesta ammatiksi: historian opettajaksi opiskelevien suhde historiaan
  (Arja Virta)

ja katsauksista

• Valokuvat historiatietoisuuden rakentajana: Turku C.J. Schoultzin kaupunkikuvissa (Anne Ollila)
• Vuoden 1918 muistot Sammatissa ja historian yhteiskunnallinen rakentaminen
  (Anna Heimo)

Historiallisen Aikakauskirjan historiatietoisuus-numero (HAik 3/2011) ei ole vielä (20.9.2011) ilmestynyt.

OHJELMA:

Maanantai 8.8.

10.30  Puheenjohtaja Matti Hannikainen:  Seminaarin avaus

10. 45 Keynote: Markku Kangaspuro (HY):  Amerikan suomalaisten tie Neuvosto-Karjalaan – leipää, poliittista aktivismia ja murskattuja unelmia

11.45 – 13.30 Lounas  ja museoesittely

13.30-15.45 Sessio 1: Ulkosuomalaiset työväenliikkeessä

-  Mikko Pollari (TaY): Ylirajaista suomalaista sosialismia rakentamassa: Suomalaisen ja amerikansuomalaisen varhaisen työväenliikkeen transnationaalinen yhteys teosofiasta käydyn keskustelun kautta tarkasteltuna. Abstrakti – Mikko Pollari

-  Ulla Aatsinki (TaY): Suomea ja sosialismia: Amerikansuomalaisen työväenliikkeen kasvatustyö amerikkalaistuvassa yhteiskunnassa. Abstrakti – Ulla Aatsinki

-  Mika Rantanen (TuY):  Räyhääjä vai raivaaja – Suomalaisten kuva amerikkalaisissa ja kanadalaisissa pilapiirroksissa vuosina 1906-62, Abstrakti – Mika Rantanen

15.45-16.00 Kahvi

16.00-17.30 Sessio 2: Maastamuuttajat

- Miika Tervonen (SKS): Satumaa vai umpikuja? Suomen romanien siirtolaisuus Ruotsiin, 1954-2010. Abstrakti – Miika Tervonen

-  Niko Hänninen (NorTech Oulu): Metsätöiden rationalisointi ja suuri muutto Ruotsiin – syy ja seuraus? Abstrakti – Niko Hänninen

18.00- Illanvietto

Tiistai 9.8.

09.30-11.45 Sessio 3: Liikkuva ja liittoutuva työväki

- Päivi Uljas (HY): Maaltamuuttajat muuttivat maailmaa. Abstrakti – Päivi Uljas

- Tiina Ristikari (TaY): Suomalaisen ay-liikkeen suhtautuminen maahanmuuttoon 2000-luvulla. Abstrakti Tiina Ristikari

- Jaanika Kingumets (TaY):  Virolaiset siirtotyöläiset Suomessa: matkustelua työn ja kodin välillä. Abstrakti – Jaani Kingumets

11.45 Loppukeskustelu

12.30 Lounas ja seminaarin päätös

Seminaariesitelmien abstraktit julkaistaan Työväenhistorian uutisvirtaa –blogissa (http://blogs.helsinki.fi/thptseura/) kesäkuun aikana.

Työväenmuseo Werstas (http://www.tyovaenmuseo.fi) sijaitsee Finlaysonin historiallisella tehdasalueella Tampereen keskustassa, osoitteessa Väinö Linnan aukio 8. Seminaari on tänä vuonna maksuton. Lounas ja illanvietto ovat yhteisiä, mutta omakustanteisia. Majoittuminen on samoin omatoimista ja omakustanteista. Hotelli Cumulus Pinja (http://www.cumulus.fi/hotellit/pinja/fi_FI/pinja/) tarjoaa kuitenkin seminaariosallistujille 15 yhden hengen huoneen kiintiön 8.-9.8. erikoishintaan 87 euroa, sis. aamiainen ja asiakassauna, maksu paikan päällä. Huoneet varataan suoraan Pinjasta. Kiintiön tunnus: THPTS kesäseminaari. HUOM: Tarjous on voimassa vain 8.7. asti!

Järjestelyjen ja kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumisia seuran sihteerille Kirsi-Maria Hytöselle (kirsi-m.hytonen@jyu.fi, P. 050-3404070)  viimeistään 1.8. mennessä.

Lisätietoja seminaarista: Sakari Saaritsa (sakari.saaritsa@helsinki.fi, 191 24933) ja Kirsi Hänninen (kirsi.m.hanninen@jyu.fi )

Lisätietoja Werstaasta ja seminaariin saapumisesta: Kimmo Kestinen (kimmo.kestinen@tyovaenmuseo.fi, P. 050 4401166)

Kansan Uutiset Viikkolehti uutisoi näkyvällä koko sivun kirjoituksella tänään THPTS:n kirjauutuuden – Sakari Selin, Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko. Nuorten sota Hitleriä vastaan -  julkistamisen.
Katso koko teksti: KU Viikkolehti 6.5.2011.

Syyskuussa 2003 sotahistorian dosentti Jukka Kulomaa esitelmöi Maanpuolustus-korkeakoulun luentosarjassa toisen maailmansodan aikaisesta vastarintaliikkeestä Suomessa. Hän totesi esitelmässään että ”tuhotöiden määrällä mitattuna parhaiten onnistuttiin Tampereen seudulla. Siellä Pellervo Takatalo kokosi vastarintaryhmänsä nuorista miehistä ja naisista, ei metsäkaartilaisista. Ryhmää ei osattu aluksi epäillä lainkaan tuhotöistä, ja näin ratojen, muuntajien ja sähkölinjojen räjäyttely saattoi jatkua vuoden 1942 lopulle asti.”

Kannanotto oli merkittävä tunnustus tamperelaisille nuorille, joilla ei ollut minkäänlaista sotilaskoulutusta tai kokemusta sodanvastaista toimintaansa varten.

Tämä kirja kertoo heidän tarinansa. He olivat osa vastarintaliikettä, joka kaikkialla Euroopassa nousi vastustamaan natsi-Saksan hirmuvaltaa. Se on erikoinen ja vähän tunnettu luku sotavuosien historiassamme.

******

Teos on saatavissa sekä verkkoversiona että painettuna kirjana.

Tiistaina 8.3.2011 klo 14:00 – 16:00

Kansainvälisenä naistenpäivänä pidämme Työväenliikkeen kirjaston tiloissa vuosittaisen Työväenperinnepäivän, jossa julkistamme vuoden Työväentutkimus -palkinnon voittajat.

Ohjelma

- Katri Valan runoja lausuu ohjaaja Martti Mäkelä ja Valan pakinoista  kertoo VTT Merja Minkkinen
- Vuoden Työväentutkimus -palkinnon jakaminen
- Laulajatar Cui Wei esittää kiinalaisia kansanlauluja
- Palkittujen puheenvuorot
- Kahvi- ja kakkutarjoilu

- Tutkija Kari Määttänen avaa taiteilija Niilo Jokisen näyttelyn

Tervetuloa!

Työväenliikkeen kirjasto
Sörnäisten Rantatie 25
00500 Helsinki

Centrum för Arbetarhistoria on Lundin yliopiston yhteydessä toimiva yksikkö. Sen asema on viime vuosina vahvistunut: Vuoden 2009 alusta lähtien professori Lars Berggren on voinut käyttää suurimman osan työajastaan keskuksen toimintaan.  Yksikölle on nimetty myös oma Tieteellinen neuvosto (vetenskapligt råd) toimintaa kehittämään.

CfA järjestää tämän vuotisen (järjestetään joka toinen vuosi) tieteellisen konferenssinsa 26-27.5.2001 teemalla  Fokus på arbetarhistori:

2011 års arbetarhistoriska konferens på CfA har rubriken Fokus på arbetarhistoria, och kommer att äga rum tors den 26:e och fre den 27:e maj. Det är vår ambition att mobilisera ett så brett startfält som möjligt av forskare med inriktning på arbetarhistoria. På konferensen vill vi dock lyfta fram tre teman som vi ser som särskilt angelägna, dels transnationell arbetarhistoria, som under det senaste decenniet kommit att inta en allt mer central position i det internationella forskningsläget, dels arbetarrörelsen och de andra, som med sin mångtydighet och sitt kritiska imperativ förhoppningsvis ska inspirera till nya intressanta infallsvinklar, och för det tredje ett tema som vid föregående konferens efterlystes av flera deltagare, nämligen arbetarhistoria med genusperspektiv.

Konferenssi lopullinen ohjelma näyttää olevan vielä viimeistelyssä. “Ett detaljerat program med uppgift om sessioner, tider m m, kommer att sändas ut samt läggas upp på hemsidan i god tid före konferensen.”

CfA:n toimintaan voi seurata myös Facebookissa olevan fanisivun kautta. Pitäisiköhän THPTS:kin ?

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran (THPTS) kesäseminaarin teemana on tänä vuonna työväestö maahanmuuton toimijana ja kokijana. Maahanmuuttajat ovat historiallisesti olleet liikkeellä työn ja toimeentulon takia. Yli 50 miljoonaa eurooppalaista muutti paremman elämän perässä Atlantin taakse 1800-luvulta alkaen. Toisen maailmansodan jälkeen vaurastuvat Länsi-Euroopan maat alkoivat itse vastaanottaa runsaasti ulkomaista työvoimaa. Aikaisemmin köyhissä ja perifeerisissä maissa, kuten Irlannissa, Italiassa ja Suomessa, matka maahanmuuton lähtömaasta kohdemaaksi on ollut nopea. Suomesta on muutettu leivän perässä 1900-luvun taitteessa Pohjois-Amerikkaan ja 1960–1970 –luvuilla Ruotsiin, keisariaikana Pietariin ja 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon. Kanadan kautta Neuvosto-Karjalaan kulkeneen metsätyöväen tarina kertoo ilmiön moniulotteisuudesta. Viimeaikainen hoitoalan työvoiman liike Norjaan ja kauemmas on osoittanut, että myös maastamuutto voi asettaa haasteita hyvinvointivaltiolle.

Taloushistorian valossa siirtolaisuus on kaventanut globaaleja palkkaeroja ja nostanut ansiotasoa lähtömaissa. Nykyään kehitysrahoitusta suuremmaksi arvioidusta maahanmuuttajien kotiin lähettämästä tuesta muistetaan Suomessakin sodanaikaiset Amerikan-paketit. Vastaanottajamaissa siirtolaisuus on kuitenkin paitsi tukenut vaurastumista, myös lisännyt tuloeroja ja uhannut joidenkin alojen palkkakehitystä. Työväestö on historiallisesti esiintynyt sekä maahanmuuttajana että maahanmuuton vastustajana – joskus omasta siirtolaistaustastaan huolimatta. Toisaalta maahanmuuttajat ovat tuoneet merkittävän panoksensa eri maiden työväenliikkeeseen. Kulttuurin- ja perinteentutkimus on kiinnittänyt muuttoliikkeessä huomiota yksilön ja yhteisöjen suhteisiin, kodin ja kuulumisen tunteen merkityksiin ja arvojen ja normien välittymiseen siirtolaispolvien välillä. Kaikesta tästä on versonut monenlaista kohtaamisten, konfliktien, rinnakkaiselon ja yhteistoiminnan historiaa.

Suomalaisten maahanmuuttajien ohella esitelmät voivat käsitellä työväestön maahanmuuttoa Suomeen tai lyhytaikaisempia työvoiman kansainvälisen liikkumisen muotoja, myös lähempänä nykypäivää. Kaikki tieteenalat ja lähestymistavat sekä kaikissa uravaiheissa olevat tutkijat ovat tervetulleita. Seuraavassa esimerkkiaiheita:

*Maastamuuton ja siirtolaisuuden vaikutukset työväestöön lähtömaassa * Toimeentulo ja kansainväliset sosiaaliset verkostot * Siirtolaisuus, työmarkkinakilpailu ja ay-liike * Siirtolaisuus ja työväenliike kotona ja kaukomailla * Kausityöläisyys ennen ja nyt / ulkomainen ja kotimainen kausityöläisyys * Työväen paluumuutto * Työväen perinne ja kansainvälinen liikkuvuus * Muuttavan työväen kulttuuriset kuvat kirjallisuudessa, kuvataiteissa ja lehdistössä *

Seminaari järjestetään Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 8.–9.8.2011. Esitelmien pituus on 20 minuuttia + 10 minuutin keskustelu. Kotimaan matkakulut korvataan esiintyjille. Seminaarin pohjalta toimitetaan valituista esityksistä artikkelikokoelma, joka ilmestyy vuonna 2012.

Lähetä yhden liuskan mittainen abstrakti esitelmäsi sisällöstä doc- tai pdf-tiedostona viimeistään 25.3.2011 Sakari Saaritsalle (sakari.saaritsa[at]helsinki.fi) tai Kirsi Hänniselle (kirsi.m.hanninen[at]jyu.fi). Valinnasta tiedotetaan huhtikuun 2011 aikana.

Lisätietoja: Sakari Saaritsa (sakari.saaritsa[at]helsinki.fi) ja Kirsi Hänninen (kirsi.m.hanninen[at]jyu.fi)