Helsingin yliopisto
Anuleena Kimanen
Teologisessa tiedekunnassa selvitettiin keväällä 2018 tiedekasvatustilannetta: mitä jo tehdään, mitä voitaisiin tehdä ja mitä hyötyä siitä olisi tiedekunnalle? Koska mitään lasten, nuorten tai suuren yleisön tiedetietoisuutta lisäävä toimintaa ei tiedekunnassa ole toteutettu tiedekasvatus-käsitteen alla, aikaisemman toiminnan selvittäminen vaati hieman salapoliisintyötä sekä toimijoiden selvittelyä ns. lumipallomenetelmällä. Monenlaista toimintaa löytyikin. Lisäksi oli kiinnostavaa katsoa, mitä teologinen tiedekunta voisi oppia humanistisen tiedekunnan tiedekasvatustoiminnasta, sillä tieteenalat ovat lähellä toisiaan.
Toiveena erityisesti lukiolaisten tavoittaminen
Teologisessa tiedekunnassa vallitsee melko yleisenä käsitys, että tiedekunnan tutkimusaloja ei tunneta kovin hyvin tai että niistä vallitsee vanhentunut tai luterilaiseen kirkkoon sitoutunut mielikuva. Tämän koetaan vaikuttavan tiedekunnan tutkimuksen ja opetuksen arvostukseen yliopistomaailman ulkopuolella. Tiedekunnan hakijamäärät ovat kahtena viime keväänä kasvaneet, mutta mikään hakupaineala teologia ja uskonnontutkimus ei ole. Tiedekunnan opiskelijoissa on paljon alanvaihtajia, jotka toki usein rikastuttavat keskusteluja opetuksessa ja pakottavat ottamaan opetuksessa huomioon monenlaiset lähtökohdat ja elämäntilanteet. Tiedekunnassa on kuitenkin kiinnostusta tavoittaa lukiolaisia, jotka miettivät opiskelupaikan valintaa. Tämän tavoitteen innoittamana vuonna 2017 aloitettiinkin toiminta, jossa vapaaehtoisia opiskelijoita koulutettiin ja välitetään lukiovierailijoiksi. He käyvät eri puolilla Suomea kertomassa opiskelusta teologisessa tiedekunnassa.
Lukiolaisia ajatellen syksyllä 2019 on ensimmäisen kerran käynnissä myös Avoimen yliopiston tarjonnassa oleva verkkokurssi Johdatus teologiaan ja uskonnontutkimukseen, josta voi suorittaa joko 2 tai 5 op kokonaisuuden. Koska kurssille osallistuvat vain kaikkein kiinnostuneimmat, osa kurssin materiaalista on julkaistu avoimesti lukion katsomusaineiden opettajien käyttöön. Näin jo lukion pakollisilla kursseilla olisi ajanmukaista, runsaasti esimerkkejä sisältävää materiaalia esitettäväksi.
Eksegeetit edelläkävijöinä
Raporttia tehdessä kävi ilmi, että uskonnonopettajat eri puolelta Suomea ottavat silloin tällöin tiedekuntaan yhteyttä ja pyytävät päästä vierailulle. Lähes poikkeuksetta toivomus on tutustua erityisesti eksegetiikan eli raamatuntutkimuksen asiantuntemuksen piirissä oleviin asioihin, joihin itse raamatuntutkimuksen lisäksi lukeutuvat esimerkiksi arkeologia ja Lähi-Idän historia. Oppiaineen opettajat ja tutkijat ovat kehittäneet toiminnallisia menetelmiä esitellä tutkimusta lukiolaisille muun työnsä ohessa. Eksegetiikan oppiaineessa on myös rakennettu useita avoimia oppimisympäristöjä, joita käytetään tai on käytetty omassa opetuksessa, mutta jotka ovat kenen tahansa saavutettavissa internetissä. Eksegetiikkaan liittyvää opettajien, kenties suuremmankin yleisön kiinnostusta sekä oppiaineessa syntynyttä osaamista voisi käyttää hyväksi, kun tiedekasvatustoimintaa toivottavasti aletaan vakiinnuttaa.
Tutkimuksen tuloksista yleistajuisesti
Teologisessa tiedekunnassa tutkimustulosten popularisoiminen on aktiivista. Tutkijat esiintyvät Tiedekulmassa järjestettävissä tilaisuuksissa ja muuallakin. Tiedekunta tai sen henkilöstöä on mukana useiden tiedekunnan tutkimusaloihin liittyvien sivustojen ylläpidossa ja sisällöntuotannossa. Tärkeimpiä lienevät jo hyvin vakiintunut Teologia.fi sekä uudempi Katsomukset.fi. Monilla tutkimushankkeilla ja tiedekuntaan sijoittuneilla huippuyksiköillä on myös bloginsa, joissa on julkaistu tutkimusta ja sen lähtökohtia paitsi tekstinä myös videoina. Tutkijoilla on myös omia blogeja.
Erityisesti Teologia.fi-sivustoa monet uskonnonopettajat seuraavat tarkasti ja lisäävät näin aineenhallintaansa. Tiedekunta tarvitsisi kuitenkin jonkinlaisen eri oppiaineiden, tutkimushankkeiden ja tutkijoiden tuottamien materiaaleja kokoavan sivuston. Opettajien ei voi odottaa etsivän tietoa monien hankkeiden omilta sivuilta, vaikka niistä tiedotettaisiin sosiaalisessa mediassa.
Hankkeista ja yhteistyöstä vipuvoimaa
Viimeisen kahden vuoden aikana Teologinen tiedekunta on saanut rahoitusta kolmeen eri hankkeeseen, jotka ovat omilla tavoillaan tukeneet tiedekasvatusta tai sen pilotointia. Toinen reitti yliopistoon -hankkeen osana tuotettiin aikaisemmin mainittu verkkokurssi. On toistaiseksi auki, kehittyykö siitä tulevaisuudessa näyttöreitti, jolla voi päästä tiedekuntaan tutkinto-opiskelijaksi. Kulttuuri- ja katsomussensitiivistä opetusta ja ohjausta kehittämässä -hanke on toteuttanut kursseja, joiden osana opiskelijat ovat päässeet pitämään kurssilla oppimastaan toiminnallisia oppitunteja peruskouluihin. Uusin hanke, Uskonnot, katsomukset ja osallisuus perusopetuksessa jatkaa kouluvierailujen pilotoimista kurssilla Uskonnot, katsomukset, osallisuus ja oikeudenmukaisuus kasvatuksessa. Hanke myös tuottaa sivuston, jolle kootaan osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta koskevaa tiedekunnan tutkimusta sekä siihen liittyviä materiaaleja ja harjoituksia oppitunneille. Hankkeet voivat tehdä tiedekasvatusta tunnetuksi henkilöstön keskuudessa ja kertoa hyvistä kokemuksista, mutta täysipainoista vastuuta tiedekasvatuksen kehittämisestä koko tiedekunnassa ne eivät voi ottaa, koska rahoituksilla on tietyt, rajatut tavoitteet.
Kaksi viimeksi mainittua hanketta keskittyvät opettajankoulutuksen kehittämiseen. Onkin tärkeää, että opiskelijat saavat kokeilla opettajuutta jo kandivaiheessa, nyt kun opettajan pedagogiset opinnot sijoittuvat kokonaisuudessaan maisterivaiheeseen. Teologisessa tiedekunnassa opettajaksi suuntautuminen on tosin jo nyt niin suosittua, että moni jää ilman haluamaansa paikkaa opettajankoulutusohjelmassa. Tiedekasvatusta voi kuitenkin ajatella myös laajempana taitona havainnollistaa teologian ja uskonnontutkimuksen tuloksia kuulijakunta huomioon ottaen. Tätä tarvitaan oikeastaan kaikissa ammateissa, joihin tiedekunnasta valmistutaan, myös tutkijakoulutuksessa.
Tärkeä yhteistyökumppani tiedekunnalle ovat teologiset tieteelliset seurat. Nämä seurat ovat maaliskuussa 2020 järjestämässä ensimmäiset valtakunnalliset Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät, ja näille päiville kutsutaan myös lukiolaisia vierailulle. Yhteistyötä on tehty myös uskonnonopettajien liiton sekä Seurakuntaopistossa toimivaan, uskonnonopettajille täydennyskoulutusta tarjoavaan Uskonnonopetus.fi:n kanssa. Näiden tahojen avulla tietoa tiedekunnan tiedekasvatustoiminnasta olisi todennäköisesti mahdollista levittää.
Seuraavat askeleet
Teologinen tiedekunta ei ole vielä ratkaissut, millä tavalla tiedekasvatustoiminta resursoidaan ja koordinoidaan hankerahoitusten loputtua ja miten tiedekasvatustoiminta ulotetaan koko tiedekuntaan. Mainittakoon tässä kuitenkin joitain askelia, joita asian ratkettua voisi melko pienellä panostuksella tehdä – sen lisäksi, että linkit kouluille tai opettajille käyttökelpoisiin materiaaleihin voisi koota yhteen paikkaan. Oppilas- tai lukiolaisvierailuja varten voisi tehdä valmiita suunnitelmia muutamaan eri teemaan esimerkiksi aikaisemmin toteutettujen pohjalta sekä hyödyntää entistä enemmän opiskelijoita, esimerkiksi työssäoppimisjaksoja ja soveltavia opintoja. Erillistä tiedeluokkaa tiedekunnan tutkimuksen luonne ei vaadi, koska ei ole erityisiä laitteita. Sen sijaan käyttökelpoisia materiaaleja voisi koota vaikka teologian ja uskonnontutkimuksen tiedekasvatusreppuun, jonka avulla tiedeluokan voisi viedä minne vain.
Teologinen tutkimus, joka monelta osin itsessäänkin sisältää tieteidenvälisyyttä, tarjoaisi mahdollisuuksia myös osallistua erilaisiin tieteidenvälisiin kokonaisuuksiin kuten kursseihin ja tiedeleireihin. Tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa on uusia temaattisia kursseja, jotka antavat opiskelijoille valmiuksia yhdistää teologinen asiantuntemus monenlaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin. Mikäli osallistuminen tiedekilpailujen järjestelyihin koettaisiin mielekkääksi, teologiaa lähelle tulevat ainakin Sokrates-väittelykilpailu ja Kielitieteen olympialaiset.
Kirjoittaja
Anuleena Kimanen on työskennellyt ja työskentelee teologisessa tiedekunnassa opettajankoulutusta ja kouluyhteistyötä kehittävissä hankkeissa.
