Helmikuun kuvapläjäys työmaalta

Kuva

Turvakaiteita asennetaan toisen kerroksen aukotuksen reunalle.

Maalari telaa ruiskumaalattua maalipintaa tasaiseksi Unisportin tulevissa tiloissa.

Ilmastointiasentajilla ilmastointiputkiston asennukset käynnissä K2-kerroksessa.

Toimistokerroksen mallialue 5. kerroksessa

Jalkarännin rakentaminen katon lappeella käynnissä

Katon lappeiden aluskermi valmiina, seuraavaksi lappeelle asennetaan kattopelti

Lämmitys-/jäähdytysjärjestelmän putket kattoon asennettuna 4. kerroksessa

Toisen kerroksen lattiaa hiotaan

Toisen kerroksen lattiaa hiotaan

Sisäpihan uudisosan holvin muottityö käynnissä

Sisäpihan uudisosan holvin muottityö käynnissä

Tammikuun makupalat työmaalta

Näyteikkuna

Yliopistonkadun puoleinen pääportaan laatan valu valmiina

Sisäpihan eli tulevan Tiedetorin rakenteita valetaan

Sähköputkituksia asennetaan sisäkattoon, asentajat suunnittelutauolla

Hissit asennettuna ja toimintakunnossa

Lattian hiontaa viimeistellään

Järeillä hiomakoneilla hoituu lattianhionta

Sisäpihan torin rakenteita valetaan

Kattohuopaa asennus käynnnissä

Vesikaton aluslaudoitusta asennetaan

Yliopistonkadun puoleisen sokkelin aukotuksen sahausta valmistellaan – sahanterän tarkastus käynnissä

Yliopistonkadun puoleisen sokkelin aukotusta sahataan.

Sähköala.fi: VIRVE- ja WLAN-verkot Tiedekulman maanalaisiin tiloihin

Näyteikkuna

Helsingin yliopiston entisen hallintorakennuksen uudistustöistä puolet tehdään maanpinnan alapuolella. Tiedekulman kellarikerrosten liikuntatiloihin ja parkkihalliin rakennetaan langattomien verkkoyhteyksien lisäksi oma kännykkä- ja VIRVE-verkko.

Toimittaja Mikko Arvinen Sähköala.fi:stä kävi tutustumassa Tiedekulman sähkösuunnitelmiin. Lue hänen juttunsa tästä linkistä.

 

 

 

Etenee etenee

Näyteikkuna

Yliopistonkadun ja Fabianinkadun kulman laatanvalun raudoitusta valmistellaan

Yliopistonkadun ja Fabianinkadun kulman laatanvalun raudoitusta valmistellaan

Yliopistonkadun sisäänkäynnin portaan valumuotti valmiina

Yliopistonkadun sisäänkäynnin portaan valumuotti valmiina

Kellarikerroksen aukotuksia timanttiporataan

Kellarikerroksen aukotuksia timanttiporataan

Kattokerroksen tulevalle terassiosalle levitetään pohjustetta

Kattokerroksen tulevalle terassiosalle levitetään pohjustetta

Kattokerroksen tulevalle terassiosalle levitetään pohjustetta

Kattokerroksen tulevalle terassiosalle levitetään pohjustetta

Vesikaton räystäsrakenteiden tekoa

Vesikaton räystäsrakenteiden tekoa

Levytyksen saumojen nauhoitustyöt käynnissä viidennessä kerroksessa

Levytyksen saumojen nauhoitustyöt käynnissä viidennessä kerroksessa

Sisäpihan (tulevan Tiedetorin) seinävalu valmiina, muotti purettu

Sisäpihan (tulevan Tiedetorin) seinävalu valmiina, muotti purettu

Sisäpihan (tulevan Tiedetorin) toisen seinän valua valmistellaan, lämpölankojen asennus käynnissä

Sisäpihan (tulevan Tiedetorin) toisen seinän valua valmistellaan, lämpölankojen asennus käynnissä

Fabianinkadun puoleisen julkisivun rappaus pääosin valmiina

Fabianinkadun puoleisen julkisivun rappaus pääosin valmiina

Yliopistonkadun puoleisen julkisivun pohjarappauksen pintaa hiotaan tasaiseksi ennen pintarappauksen ruiskutusta

Yliopistonkadun puoleisen julkisivun pohjarappauksen pintaa hiotaan tasaiseksi ennen pintarappauksen ruiskutusta

Tiedekulman tapahtumakalenteri alkaa täyttyä

Näyteikkuna

vuosikello

Uusi Tiedekulma rakentuu kovaa vauhtia ja tilat alkavat rakennustyömaalla vähitellen hahmottua. Työmaan lisäksi kova kuhina käy myös eri toimintojen ja tapahtumien suunnittelussa. Vuosikello täyttyy parhaillaan uusista ohjelmaideoista ja sisällöistä sekä vanhoista tutuista tapahtumakonsepteista. Tavoitteena on, että entistä suurempi osa yliopiston tilaisuuksista järjestetään jatkossa Tiedekulmassa, jossa ne saattavat löytää ehkä uudenlaisia yleisöjä ja erilaisia toteutustapoja. Toimintaa suunnitellaan yhdessä yliopiston eri toimijoiden kanssa ja pyrkimyksenä on tavoittaa mahdollisimman paljon eri kohderyhmiä: tutkijoita, nykyisiä ja potentiaalisia opiskelijoita, tieteestä ja ajankohtaisista asioista kiinnostuneita kaupunkilaisia, lapsia ja nuoria, päätöksentekijöitä – muun muassa.

Ohjelman lisäksi tärkeässä osassa ovat myös ne hetket, jolloin tapahtumakalenteri näyttää tyhjää. Tapahtumien, työpajojen, näyttelyiden ja muun järjestetyn toiminnan lisäksi Tiedekulmassa työskennellään, rentoudutaan ja kohdataan muita ihmisiä – uusia ajatuksia ei siis synny ainoastaan esiintymislavalla. Tiedekulmassa yleisö ja vierailijat saavat ideoida ja kysyä sekä oppia yhdessä muiden kanssa.

Tasapaino eri toimintojen välillä luo uudesta tilasta Tiedekulman.

 

Toni Rönni
Experience Corner -kehitystiimin vetäjä

 

 

 

 

 

 

 

Tunnelmia marraskuulta työmaalta

Näyteikkuna

tk_marras16-0082-1200px

 

Ilmastointiputkia ja eristeitä odottamassa asennusta julkisivun aukotuksen vieressä tk_marras16-0126-1200px

 

Tasoitteen toista kerrosta  ruiskutetaan seinään tasoitekerrosten väliin tulevan asennusverkon päälle.

tk_marras16-0159-1200px

 

 

 

 

Ja välillä puhdistetaan paikkoja!

tk_marras16-0200-1200pxIkkunoiden asennukset käynnissä – yläkerrosten ikkunat odottavat asennusta

tk_marras16-0258-1200px  Tietoliikennekaapelointia asennetaan kaapelikiskoille

tk_marras16-0223-1200pxAsentaja kiinnittää kaapelointia varten tulevaa putkitusta kattoon

tk_marras16-0280-1200pxOviaukkojen valut odottamassa valumuottien poistoa. Kuvassa näkymä tulevalle Tiedetorille, entiseen sisäpihaan.

tk_marras16-0314-1200pxAsentaja levittää kiinnityslaastia julkisivun eristelevyyn

tk_marras16-0321-1200pxtk_marras16-0338-1200pxFabianinkadun puoleinen julkisivu, tasoite levitetty eristekerroksen päälle Lue loppuun

Tiedekulma jalkautuu Viikkiin ja Kumpulaan

Näyteikkuna

460x200px_flammabanneri_tk2017_roadshow

 

 

 

 

 

Tule tutustumaan uuden Tiedekulman suunnitelmiin. Anna palautetta ja jaa uudet ideasi meidän kanssa, jotta saamme Tiedekulmasta juuri sellaisen paikan kuin sinä ja muut  yliopistolaiset haluavat.

Olemme paikalla

  • Tiistaina 15.11. kello 12.30-14.30 Viikissä, Infokeskus Korona sisäänkäynnin aulatilassa  
  • Keskiviikkona 16.11. kello 12.30-14.30  Kumpulan kampuskohtaamispaikalla (Physicum)

Nähdään – tervetuloa!

Tiedekulma avaa oven yliopistomaailmaan

Näyteikkuna

cropped-Slide31.jpg

 

Yksi tulevan Tiedekulman palveluista on nimeltään VISITOR CORNER: fyysinen että virtuaalinen kontaktipiste, jonka tärkein viesti jokaiselle asiakkaalle on: ”Käy peremmälle”.

Mitä se on käytännössä? Vaikkapa nyt hakijoille suunnattuja, opiskelijan haalareissaan vetämiä opastuskierroksia, joissa opiskelijaelämästä näytetään sovittuja ja todellisia palasia. Miltä kuulostaisi Tiedekulman TOUR DE CORNER, jonka yhteyteen voi buukata itsensä opiskelijan seuraan hernekeitolle ja torstaipannarille ruokalaan, tai osallistumaan viestinnän luennolle? Tai sopisiko Visitor Cornerista varattu ja Tiedekulman kakkoskerroksessa vietettävä kehittämispäivä, jolloin nykyaikaisesti varustellun kokoustilan lisäksi tauolle saa varatuksi vartin heilutteluhetken Unisportin jumppaohjaajan vetämänä, ja aherruksen päätteeksi on aikaa kilistellä kuplivilla Tiedetorin iltatapahtuman alkua odotellessa? Samaa tahtia Tiedekulman sisätilojen rakentamisen kanssa kasvavat myös ilmaan heitetyt ideat kohti konkreettista toimintaa.

Vaan hienoimmastakaan tilasta, konseptista tai visiosta ei tule totta ilman ihmisiä, joilla on riittävän ammattitaidon lisäksi ennen kaikkea oikea asenne. Voi olla, että ainakin ajoittain viisi jalkaa ja kuusi kättä ovat tarpeen jokaiselle Tiedekulmassa työskentelevälle, mutta vielä niidenkin edelle nousee kyky kysyä niin asiakkaalta kuin kollegaltakin: ”Miten voin olla avuksi?”

Tiina Kosunen
Kehittämispäällikkö
Visitor Corner -kehitystiimin vetäjä

Rakennustyömaalla syyskuussa

Näyteikkuna

Yliopistonkadun puoleista julkisivun aukotusta viimeistellään timanttisahaamalla piikkauksen jälkeen seinälinjan yläpää suoraksi:tk_syyskuu16-015

 

 

tk_syyskuu16-026

 

 

 

Yliopistonkadun puoleisen julkisivun uuden aukon yläpään sahattuja betonikappaleita irroitetaan:

tk_syyskuu16-037

 

Ilmanvaihtokoneen asennus ja kytkennät käynnissä:

tk_syyskuu16-072

 

1.krs lattian uuden aukon purkujätteitä nostetaan ulos rakennuksesta:

tk_syyskuu16-108

 Julkisivun kantavia betonirakenteita puretaan piikkausrobotin avulla:

tk_syyskuu16-9042

 

 

 Yliopistonkadun puoleisen julkisivun entinen sisäänkäynti purun alla. Etualalla uusi kantava paikallavalupilari (harmaa):

tk_syyskuu16-9159

 

Vasta haltuunotto puhaltaa hengen Tiedekulmaan

Näyteikkuna

img_8410

 

Saako kiinnittää, teipata, vasaroida, jättää jäljen, kesken? Saako siirtää pöydät keskelle, saako puuttua muiden tekemiseen, saako mennä mukaan? Saako kokeilla? Tiedekulmassa saa.

Vuonna 2017 avattavan Tiedekulman tehtävä on olla tila, jonka saa ottaa haltuun. Sen ottaa haltuun opiskelijaporukka, joka etsii paikkaa, missä tavata, laittaa fläpit seinälle ja alkaa työstää ryhmätyötä. Tutkijat Viikistä ja Kumpulasta, jotka sopivat tapaavansa keskustassa ja jäävät koko päiväksi työskentelemään sinne. Alumni, joka tulee Unisportin kuntosalista ja pysähtyy kahville ja seuraamaan käynnissä olevaa tutkimuksen esittelyä. Haltuunotto tekee siitä uudenlaista työntekemisen ja yhteisöllisen oppimisen tilaa.

Ensimmäinen vuonna 2012 avattu Tiedekulma näytti jo parissa viikossa, että kun yliopisto avaa linnoitusmaisen sivunsa kadulle ja madaltaa kynnystä, kadunmies astuu sisään ja viihtyy. Ja päättäjät. Tapasin OKM:n Anita Lehikoisen ja Suomen Akatemian Heikki Mannilan eräänä iltapäivänä silloisen Aleksin tiedekulmassa kuuntelemassa Markku Kulmalan esitelmää. Tupa oli täynnä ja mielipiteet risteilivät, myös ilmastoskeptikot saivat puheenvuoron. ”Tämä on uusi tapa, tätä lisää”, kommentoivat Lehikoinen ja Mannila. Kadunmies ja päättäjä ottavat haltuun Tiedekulman vain, jos näkevät, että voivat siellä itsekin vaikuttaa.

Venäjän presidentinvaalien aikaan teemana oli Uusi Venäjä. Paikalla kuhisi kansaa, politiikan toimijoita ja media otti paikan haltuunsa, toimittajia oli läsnä joka päivä kahden viikon ajan. Tutkimukseen perustuvaa tietoa tarvittiin ja sitä haluttiin heijastaa ajankohtaiseen tapahtumaan.

Porthanian Tiedekulmaan löysivät kaikki taas tiensä. Uusi maailmanjärjestys teema tempaisi mukaan uusia yhteistyökumppaneita ja talon kuuluisista pyöröovista sisään selvittyään myös yleisöt. Paikka oli liiankin täynnä, apua tuli medialta, Yle Puhe lähetti paneelit ja esitykset eetteriin.

Tiedekulma-toiminta murtaa myös yhtä myyttiä: että soveltava tutkimus voi tuottaa välitöntä hyötyä mutta perustutkimus ei. Molempia on avattu eri yleisöille Tiedekulmassa näiden vuosien aikana. Jos yleisömääriä ja kiinnostusta aiheeseen katsoo viestinnän mittareilla, niin ei ole eroa, molemmat kiinnostavat. Perustutkimuksen seuraaminen on tärkeää monille tahoille, maamme teollisuudelle on elintärkeää tietää ilmastonmuutostutkimuksen havaintoja ja skenaarioita metsiemme tulevasta tilasta. Hyvinvointimallimme ei koskaan ole valmis, siksi tieteeseen pohjautuva mielipiteenvaihto sen ympärillä auttaa kehittämään sitä koko ajan. Tiedekulma ei odota tutkimustuloksia vaan siellä avataan ja kehitetään menossa olevaa yhdessä.

Korkeimman tason poliittiset päättäjät on buuattu ulos juhlasalistamme tämän vuoden aikana. Mitä jos kutsuisimme heidät uudestaan, tällä kertaa vaan istumaan tutkijoidemme kanssa alas ja itse asian ääreen Tiedekulmaan. Keskustelemaan siitä, miten eri tavoin perustutkimusta voidaan avata niin, että siitä saa insinöörikin selvää. Kukaan ei voi tietää mistä löytyy maailman pelastava ratkaisu tai Suomen nostava vientituote. Mutta ymmärrys voi auttaa löytämään niitä. Siksi jatkuva mielipiteenvaihto ja tiedon avaaminen on tärkeää. Tiedekulma pitää ovet auki mahdollisuuksille.

Kirsti Lehmusto
Viestintäjohtaja

 

Ilmoittaudu työpajaan & vaikuta Tiedekulman suunnitelmiin

Näyteikkuna

460x400px_banneri_TK2017_työpajat_Flammaan

Yliopiston uusi Tiedekulma avataan syksyllä 2017 osoitteessa Yliopistonkatu 4. Tiedekulma tulee olemaan kaikkien yliopistolaisten talo:työtila yhteisölliseen oppimiseen ja kohtaamisten paikka. Tiedekulman suunnitelmiin voi tutustua osoitteessa tiedekulma2017.helsinki.fi.

Tule mukaan vaikuttamaan uuden Tiedekulman suunnitelmiin. Millainen on opiskelijoiden Tiedekulma? Mitä palveluita Tiedekulma tarjoaa tutkijoille ja opettajille? Mitä alumnit löytävät itselleen Tiedekulmasta?

Työpajoja tulossa:

  • opiskelijoille 11.10. klo 13-15
  • tutkijoille & opettajille 12.10. klo 9-11

Mukaan mahtuu 20 osallistujaa / työpaja.

Kaikki työpajat järjestetään Porthaniassa, Tiedekulma-hankkeen projektitilassa (entinen Tiedekulma).

Kaffetta & sämpylää tarjolla!

Ilmoittautumiset  työpajoihin täältä

Lisätietoja:
Tanja Paananen
markkinointipäällikkö
Tiedekulma-hankkeen projektipäällikkö
tanja.paananen@helsinki.fi
050 415 4508

 

Tiedettä muotoilemassa

Näyteikkuna

Ornamo_Vaikuttavaa_vuoropuhelua_web-27Ornamo on julkaissut oppaan helpottamaan muotoilun hankintaa. Opas muotoiluhankintaan sisältää ohjeita ja käytännön esimerkkejä sekä muotoilun tilaajien että muotoilijoiden näkökulmasta. Se on Suomen ensimmäinen julkiselle sektorille suunnattu muotoilun hankintaopas.

Tiedekulman palvelumuotoiluhanke (2015) on esillä oppaassa, katso sivu 27.
Oppaan voit ladata Ornamon verkkosivuilta.

 

Palvelut ja rakennus muotoutuvat

Näyteikkuna

Kevät on ollut myllerryksen aikaa yliopistolla. Olemme kaiken muutoksen keskellä työstäneet Tiedekulma 2017 -hanketta eteenpäin.

Kävin viime viikolla pikaisella työmaakierroksella ja ihastelin vanhan hallintorakennuksen nopeaa muuttumista. Väliseiniä purkamalla kerrokset näyttävät yllättävän isoilta ja avarilta. Nostalgisia fiiliksiä koin 5. kerroksessa, jossa Viestintä ja yhteiskuntasuhteet -yksikkömme liitutauluseinän kirjoitukset olivat edelleen näkyvillä entisillä paikoillaan. Osasin kuvitella itseni myös entisen sisäpihan, tulevan Tiedetorin kahvilaan istumaan. Miten sitä malttaisi odottaa reilun vuoden? Tässä muutama fiiliskuva työmaalta:

FullSizeRender

Kuva 1: Yliopistonkatu 4 katutason kerros

FullSizeRender-1Kuva 2: Yliopistonkatu 4 katutason kerros. Vahtimestarin koppi on poissa.  Hissikuilut ennallaan. FullSizeRender-43

 

Kuva 3: Yliopistonkatu 4, 2. kerros. Tähän kohtaan valmistuu Think Companyn tilat.

FullSizeRender-47Kuva 4: Yliopistonkatu 4, 5. kerros. Ennen tässä oli Viestintä ja yhteiskuntasuhteet -yksikön työtilat. Remontin jälkeen kerros siirtyy ulkopuoliselle vuokralaiselle.  

Työmaakierroksen  lisäksi olemme toki työstäneet palveluja eteenpäin. Palvelut on nyt kiteytetty ja visualisoitu, jotta ne on helpompi kommunikoida ja testata eri käyttäjäryhmillä. Palvelukehitys jatkuu kesälomien jälkeen uudella tarmolla – mukaan suunnitteluun osallistamme vahvasti Yliopistopalvelujen palveluntarjoajat ja yliopistoyhteisön ja kumppanit laajasti.

Aurinkoista kesää kaikille!

Terveisin Tanja Paananen

Työmaatiedote vko 21/2016

Näyteikkuna

vko21-2016Viikon tapahtumia

Purkutyöt ovat käynnissä edelleen kellarikerroksissa sekä julkisivun purkutyön viimeistelyjä tehdään rakennuksen pohjois- ja itäsivulla. Uutta rakennetta saadaan muurattujen väliseinien muodossa niin ikään kohteen kellarikerroksissa. Paikallavalupilareita sekä ikkuna-aukkojen kavennuksia on valettu maanpäällisissä kerroksissa. Vierendeel-kannattajien asennuksen valmistelutyöt ovat käynnissä.

Tulevaa

Julkisivun purkujen viimeistelyt tulevat jatkumaan. Paikallavalurakenteiden betonointityöt jatkuvat 1. – 3. kerroksen osalta. Kellarissa purkutyöt jatkuvat.

Tilaa viikkotiedote sähköpostiisi

Tiedekulma 2017 viikkotiedotteen voi tilata SRV:n Tiedekulma 2017 –työmaasivuilta suoraan omaan s-postiin: https://www.srv.fi/tyomaa/tiedekulma-2017/yleista (Oikealla, kolmas laatikko ylhäältä katsottuna)

Työmaan yhteyshenkilöt
Työmaapäällikkö Kaj Grönroos Puh. 0400 946 070
Projekti-insinööri Mikael Lähteenmäki Puh. 040 647 4855

Kuningas ilmanvaihto ei valtaa kattoterassia

Näyteikkuna

Monissa peruskorjauksissa isot ilmastointilaitteet ovat vallanneet talon ylimmän kerroksen. Yliopistonkatu 4:ssä näin ei tule käymään. Talotekniikka tullaan ripottelemaan pitkin rakennusta, kuten yliopistolla nykyään on tapana.

IV-koneet ja kanavat ovat isoja ja niiden sijoittaminen vanhoihin rakennuksiin vaatii kekseliäisyyttä.

Projektipäällikkö Jussi Tuomola Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskuksesta pyörittelee kolmiulotteisia kuvia Yliopistokatu 4:n sisätiloista. Kuilut ja reitit on visualisointu havaintokuvissa.

kuva1-graf

K3 liikuntatilan ilmanvaihtosuunnitelma

Käytössä on Solibri Model Checker –ohjelma, jolla analysoidaan rakennusten tietomalleja nykyaikaisessa BIM-suunnitteluprosessissa.

Tietomallipohjaisella suunnittelulla tavoitellaan virheettömämpiä suunnitelmia ja suunnitelmien sisällön visuaalista havainnollistamista, sanoo Tuomola.

k3-liikuntatila

Sama tila toukokuussa 2016 kuvattuna.

kuva2-graf

K3 liikuntatilan suunnitelma jatkuu.

k3a-liikuntatila

Toukokuussa 2016 samassa kohdassa valmisteltiin seinien rakentamista.

uusi yhteys välillä K2 – 2. kerros, sisäpiha katetaan

Kellarikerroksesta toiseen kerrokseen rakennetaan uusi yhteys ja sisäpiha katetaan.

Kellarikerroksesta toiseen kerrokseen rakennetaan portaat ja sisäpiha katetaan. katetaan

Sama kohta toukokuussa 2016. Tähän rakennetaan portaat.

Toimistotilan suunnitelma.

Tulevaa toimistotilaa.

Toimistokerroksen purkutyöt ovat edenneet, kuva toukokuussa 2016.

Toimistokerroksen purkutyöt ovat edenneet, kuva toukokuussa 2016.

Talotekniikan suunnittelu etenee sitä mukaa kun rakennuksen käyttäjien tarpeet selviävät. Nyt jo tiedetään, että kellarikerrokseen tarvitaan paljon ilmaa, sinne sijoittuu UniSportin kuntosali.

Tiedekulman tiloihin ei haluta näkyviin ilmastointiputkia. Ilmanvaihtokoneille löydettiin paikka entisestä Squash-hallista.

Työmaatiedote vko 20/2016

Näyteikkuna

vko20Viikon tapahtumia

Vierendeel-kannattajat nostettiin rakennuksen 2. kerrokseen kahtena perättäisenä yönä (kuvassa 17.–18. välisen yön kuorma). Vanhojen rakenteiden purku ja uusien väliseinien muuraustyöt ovat edenneet kellarikerroksissa. Paikallavalurakenteiden töitä on jatkettu 2. sekä 3. kerroksessa.

Tulevaa

Ensi viikolla työt jatkuvat purkutöiden merkeissä edelleen kellarikerroksissa. Uutta rakennetta saadaan muurattujen väliseinien sekä paikallavalurakenteiden muodossa.

Työmaan yhteyshenkilöt

Työmaapäällikkö Kaj Grönroos Puh. 0400 946 070
Projekti-insinööri Mikael Lähteenmäki Puh. 040 647 4855

Työmaatiedote vko 19/2016

Näyteikkuna

Yokatu4-2016-05-09

 

 

 

 

 

Viikon tapahtumia

Purkutyöt ovat edenneet rakennuksen sisällä kellarikerroksissa sekä ulkopuolella julkisivun eristekerroksen purulla. Paikallavalurakenteita on valettu 2. ja 3. kerroksessa. Väliseinien muuraustyöt on aloitettu kellarikerroksissa.

Tulevaa

16.–17. sekä 17.–18. päivien välisinä öinä tullaan nostamaan/haalaamaan Vierendeel-kannattajat rakennuksen 2. kerrokseen Fabianinkadun sekä Yliopistonkadun kulmauksesta. Nostotyön ajaksi tullaan Fabianinkadun liikenne katkaisemaan välillä Kirkkokatu – Aleksanterinkatu. Niin ikään Yliopistonkatu suljetaan välillä Vuorikatu – Unioninkatu. Nostotyölle on varattu aikaikkuna 20.00 – 06.00 molempina yllä mainittuina öinä. Alla olevassa kuvassa on esitetty liikennejärjestelyt alueella nostotyön ajankohtina.

liikennejärjestelyt-vko19

 

 

 

 

 

 

 

Viikkotiedote vko 19 (pdf)

Työmaan yhteyshenkilöt

Työmaapäällikkö
Kaj Grönroos
Puh. 0400 946 070

Projekti-insinööri
Mikael Lähteenmäki
Puh. 040 647 4855

Työmaatilanne vko 15/2016 sekä tulevia työvaiheita

Näyteikkuna

Yliopistonkatu 4:n peruskorjaustyön rakennuslupa on 30 päivän nähtävillä oloajan päättymisen jälkeen tullut lainvoimaiseksi maaliskuun alussa 2016. Lainvoimainen rakennuslupapäätös sekä työmaan sääsuojan valmistuminen 30.3.2016 ovat mahdollistaneet sen, että sekä julkisivujen betonikuorirakenteiden ja lämmöneristeiden että rungon kantavien rakenteiden purkutyöt on saatu käyntiin. Julkisivujen piikkaus käynnistettiin ensin rakennuksen sisäpihalla ja sääsuojatelineiden valmistuttua myös kadunpuoleisilla julkisivuilla. Vanhojen julkisivuelementtien piikkaaminen sekä ja muu julkisivujen purkaminen tulee jatkumaan noin toukokuun alkuun saakka. Työtä tehdään arkisin sekä osin lauantaisinkin klo 7.00 – 18.00 välisenä aikana.

Vanhojen kuorirakenteiden poistamisen jälkeen työmaalla jatketaan edelleen koneellisesti suoritettavaa betonirakenteiden piikkamista noin kesäkuun loppuun asti. Tällöin purkamisen kohteena on mm. kantavien välipohja- ja väliseinärakenteiden uusia aukkoja sekä sisäpihan pintarakenteita.

Sääsuojan rakentamisen aikana rakennuksen sisätiloista on poistettu pääosiltaan alkuperäisinä säilyneet tiili- ja levyväliseinät, talotekniikka sekä tilojen alakatot ja lattioiden päällysteet. Näiden rakenteiden purkaminen jatkuu edelleen rakennuksen kellarikerroksissa.

Sääsuojateltan alla on myös käynnistetty vanhan vesikaton eristeiden purkaminen. Lisäksi rakennuksen sisätiloissa on aloitettu 1. kerroksen julkisivu- ja sisäänkäyntimuutosten johdosta tehtävien uusien kantavien rakenteiden betonityöt.

Yhteystiedot:
Päätoteuttaja, SRV Rakennus Oy, työmaapäällikkö Kaj Grönroos, 0400 946 070
Purku-urakoitsija, Delete Finland Oy, työpäällikkö Jari Kiiski, 040 646 3225 Ajankohtaiset tiedotteet, katso: https://www.srv.fi/yhteystiedot/tyomaat

Työmaatiedote vko 15/2016:

YLIOPISTONKATU-4-PERUSKORJAUS_TYÖMAATIEDOTE11.4.2016  PDF

Purkutyöt etenevät

Näyteikkuna

Vanha hallintorakennus muuttaa muotoaan. Väliseinät on kaadettu ja purkujätettä kuormataan vaudilla ulos.

Työmaapäällikkö Kaj Grönroos SRV:ltä.

Työmaapäällikkö Kaj Grönroos SRV:ltä vastaa töiden etenemisestä.

 

Vanha kassaholvi murenee.

Vanha kassaholvi murenee.

 

srv-purkurobotti1

Kauko-ohjattava purkurobotti jyskyttää seinää.

 

 

Samaan aikaan purkutöiden kanssa valmistellaan uusien rakenteiden valua.

Uusien kantavien palkkien valua jo valmistellaan.

 

Välipohjan purku on aloitettu kellarikerroksista.

Välipohjan purku on aloitettu kellarikerroksista.

Sisäpihan puolelle rakennetaan Tiedetori.

Tähän on tulossa Tiedetori. Nyt sisäpihalla lastataan poiskuljetettavaa purkujätettä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uudet liikennejärjestelyt 8.2.2016 alkaen

Näyteikkuna

Yliopistoliikennejarjestelytnkadun ja Fabianinkadun kulmaukseen rajataan työmaa-alue, kun Tiedekulma2017 rakennustyö käynnistyy. Samalla liikennejärjestelyt muuttuvat.

Jatkossa autoilijat pääsevät vain yhtä kaistaa pitkin Aleksanterinkadulta Yliopistokadun suuntaan, pätkä muuttuu yksisuuntaiseksi. Jalkakäytävä yliopiston päärakennuksen edessä jää käyttöön. Yliopistokatu on kävelykatu, josta ajorata ja entisen hallintorakennuksen edusta aidataan työmaan käyttöön. Jalankulkijoiden käytössä on Porthanian puoleinen jalkakäytävä.

Tästä se lähtee.

Katso myös Helsingin kaupungin tiedote: Työmaa haittaa liikennettä Fabianinkadulla

ALOITUSTIEDOTE _Yliopistonkatu 4, peruskorjaus (pdf)

Riitta-Leena Inki
Tiedottaja, Tila- ja kiinteistökeskus

JKMM päivän Hesarissa

Näyteikkuna

Arkkitehtitoimisto JKMM:n valoisassa avokonttorissa työskentelee valkoisten piirustuspöytien ja tietokoneiden ääressä 60 hyväntuulista ihmistä: arkkitehtejä, opiskelijoita, piirtäjiä, sisustusarkkitehtejä ja toimistohenkilökuntaa. Suunnittelun alla on muun muassa Helsingin yliopiston Tiedekulma.

Arkkitehtitoimisto JKMM:stä oli hyvä juttu Helsingin Sanomissa 4.1.2015. Lue juttu täältä: http://www.hs.fi/kulttuuri/a1451790765226?jako=cb811f029fbfdcd197dbe9689a1d1d7f

 

Tiedekulma Porthaniasta uuden Tiedekulman suunnittelutila

Näyteikkuna

Tiedekulma 1411-13_2_photo HY_Linda Tammisto

Vuoden 2016 alussa Tiedekulma Porthanian toiminta muuttuu: tila tulee toimimaan Tiedekulma 2017 -projektin suunnittelijoiden työ- ja kehitysympäristönä. Suunnittelutilan ovet ovat auki myös yleisölle – tervetuloa mukaan ideoimaan toimintaa ja seuraamaan hanketta!

Keskustelutilaisuudet ja tapahtumat jatkuvat vuonna 2016 normaalisti Tiedekulma Aleksilla. Kirjakauppa Rosebudin lähin myymälä löytyy vuoden vaihteen jälkeen Gaudeamus Kirja & Kahvista osoitteesta Vuorikatu 7.

Tiedekulman konsepti on valmis

Näyteikkuna

TK2017_2017_1024x512px

Tiedekulman palvelumuotoiluhanke on saanut tämän vuoden työnsä pakettiin. Työn tuloksena on syntynyt palvelukonsepti, jonka keskeisenä tavoitteena on maksimoida tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja synnyttää dialogia saattamalla yhteen eri alojen tutkijat, opiskelijat, yritykset ja yhteiskunnan eri toimijat.

Konsepti ja palvelumuotoiluhankkeen vaiheet  tuloksineen vuodelta 2015 on esitelty verkkosivustolla http://tiedekulma2017.helsinki.fi

Konsepti  syntyi yhteistyössä lukuisten yliopistolaisten ja sidosryhmien kanssa. Suuri kiitos  palvelumuotoilutiimeissä työskennelleet:

  • Maija Faehnle, Suomen Ympäristökeskus SYKE
  • Mia Marttiini, Forum Virium Helsinki
  • Antti Karlsson, Unisport
  • Mikko Männistö, N2 Albiino
  • Virve Miettinen,  Keskustakirjastohanke, Helsingin kaupunginkirjasto
  • Sanni Jouhki, Ihana Kahvila
  • Karoliina Masalin, humanistinen tiedekunta, HY
  • Jasmiini Lappalainen, Yle Markkinointi
  • Antonina Myllymäki, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, HY
  • Sten Björkman,  Yliopistomuseo, HY
  • Veikko Eranti, sosiaalitieteiden laitos, HY 
  • Leena Gustavsson,  Luomus, HY
  • Hannamaija Helander, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet, HY
  • Tanja Jänicke , Yhteismaa
  • Mikko Myllykoski,  Heureka
  • Mikko Pelttari, Yliopisto-lehti, HY
  • Joona Raudaskoski, Groteski, HY
  • Toni Rönni, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet, HY
  • Anna-Maria Salmi, Aleksanteri-instituutti,  HY
  • Esa Väliverronen, sosiaalitieteiden laitos, HY
  • Rami Ratvio, geotieteiden ja maantieteen laitos, HY
  • Ira Leväaho, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet, HY
  • Johanna Mäenpää, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet, HY
  • Olavi Mertanen, Playful Learning Center, HY
  • Outi Kuittinen, Demos Helsinki
  • Kari Korkman, Helsinki Design Week
  • Mattipetteri Pöntiö, Think Company
  • Juha Oikkonen,  matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, HY
  • Pasi Sihvonen,  tutkimusasiat, HY
  • Mika Suikki, Unisport
  • Anu Korhonen, Hakijapalvelut, HY
  • Ulla Pietiläinen, Helsingin kaupunki
  • Outi Tommila,  Avoin ylipisto, HY
  • Riku Walve,  matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, HY
  • Mikko Kauppinen,   GE Healthcare Finland

Kiitos upeasta työstä myös Kuudes Kerros: Tiina, Heikki, Jari, Janne, Leena ja Paula. Sekä tietysti projektitiimi Tiina Kosunen, Pia Dolivo, Susanna Rautio ja Laura Teinilä.

Jatketaan ensi vuonna samalla sykkeellä!

Hyvää joulua kaikille!
Tanja

 

Hallintorakennus tyhjenee

Näyteikkuna

Yliopiston hallintorakennus tyhjenee remontin alta. Ensimmäisenä lähti yliopiston ylin johto talon neljännestä kerroksesta. Muuttopäivä oli 9.12.2015.

muutto1Rehtorin muuttolaatikot siirtyivät Fabianinkadun toiselle puolelle yliopiston päärakennukseen jo aamupäivän aikana.

muutto2Muissa kerroksissa vielä pakataan.

Hallintohenkilöstön muuttomatka ei ole pitkä. Uudet työtilat ovat Fabianinkatu 32:ssa.

Muutoksia UniSportin toimintaan

Hallintorakennuksen liikuntatilat suljetaan 17.12. Keskustakampuksen hierontatilat muuttavat Oppimiskeskus Aleksandriaan (Fabianinkatu 28). Hallintorakennuksen peruskorjauksen ajan kuntosalipalvelut yliopiston kausikorttiasiakkaille tarjoaa  EasyFit Helsinki Club osoitteessa Yliopistonkatu 8.

Kaikki muutot on tarkoitus tehdä 31.12.2015 mennessä.

Helsingin tyttökoulu väistyi hallintorakennuksen tieltä

Näyteikkuna

Lea Hölttä muistaa vielä ajan kun nykyisen hallintorakennuksen paikalla seisoi ankarasta maineestaan tunnettu opinahjo.helsingintyttokoulu, Grünberg Constantin 1956, Helsingin kaupunginmuseo

”Ei itkettänyt siinä vaiheessa, kun heidän koulu kuopattiin”, kertoo jo eläkkeellä oleva Teknisen osaston johtajan entinen sihteeri Lea Hölttä. Hän työskenteli pitkään koulun paikalle rakennetuissa tiloissa.

Aika on kullannut 50-luvun koulumuistot

”Tukka piti olla letitetty. Jos ei ollut, niin joutui rehtorin huoneeseen letitettäväksi. Tytöt käyttivät hametta, paitsi urheilutunnilla. Jos urheiluhousut olivat unohtuneet kotiin, niin joutui pukeutumaan koulun vihreisiin verryttelyhousuihin, joihin oli punaisella kirjailtu Helsingin tyttökoulu”, muistelee Lea Hölttä.

Poppelia ei siirretty

”Koulun piha oli asfaltoitu ja seinustalla oli sadekatos. Tytöt olivat vitkastelleet ulos mennessä ja poseeranneet peilin edessä. Rehtori pisti hupun peilin eteen. Meikkaaminen oli kiellettyä ja vanhemmille lähti lappu, jos meikkaamisesta jäi kiinni.”

Lealle on jäänyt mieleen oppilaiden pituushyppyharjoituksia varten hiekkalaatikko, jossa oli kannet.

”Pihan keskellä kasvoi poppeli. Ennen talon purkamista olisi halunnut sen siirrettäväksi mutta sitä ei sitten kuitenkaan siirretty mihinkään”, kertoo Lea Hölttä.

”Menneen verkkainen lumo”

1950-luvulla samaa koulua kävivät myös Krohnin sisarukset. Inari Krohnin romaanissa Muusa kirjahyllyssä on luettavissa koulumuistoja.

Silja Inari Krohn kirjoittaa:

”Ahdasmielinen Hallituskadun tyttökoulu nöyryyttävine kuritoimineen ja koulupukuineen on varsinainen muinaisjäänne. Opettajat takavarikoivat takkien taskuista löytämänsä huulipunat. Seinäpeilit verhotaan kankaan taakse: Peilaaminen kielletty! Kun koulussa sattuu näpistys, tytöt komennetaan riisuutumaan, alusvaatteetkin käännetään nurin, jotta kadonnut kukkaro löytyisi. Pääkaupungissa 1950-luvulla!”
Lue lisää: http://www.kiiltomato.net/inari-krohn-muusa-kirjahyllyssa/

Mitä toivon uudelta Tiedekulmalta?

Näyteikkuna

Tähän kysymykseen vastaavat tällä kertaa Antonina Myllymäki ja Mika Suikki, jotka ovat olleet mukana Tiedekulman palvelukonseptin kehittämisessä.

ANTONINA MYLLYMÄKI

10556323_10152810291837302_7442760723755813999_nBio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva Antonina Myllymäki kiinnostui palvelumuotoilutiimiin hakemisesta Facebookissa. Opinnoissaan yhdyskuntasuunnittelusta ja käyttäjälähtöisyydestä kiinnostunut Myllymäki lähti mukaan rakkaudesta kaupunkiin.

”Olen kaupunkikulttuurin suurkuluttaja ja kiinnostunut erilaisita tiloista ja palveluista, minkä takia oli luontevaa lähteä mukaan.”

Nykyinen Tiedekulma jää Myllymäen mukaan liian monelle etäiseksi. Sijainti Porthaniassa on ohikulkijoiden vähäisen määrän takia hankala. Itse konsepti, tapahtumat ja visuaalinen ilme ovat kuitenkin ehdottomasti toimivia.

”Toivon, että uusi, keskeisempi sijainti madaltaa kiinnostuneiden kynnystä astua sisään.”

Uusi Tiedekulma toisi Myllymäen mukaan parhaimmillaan vilkkaamman asiakasvirran lisäksi osallistumismahdollisuuksia opiskelijoille, jotka eivät innostu ainejärjestötoiminnasta tai startup-tilaisuuksista.

”En koe itseäni järjestöaktiiviksi enkä startup-tyypiksi. Minua kiinnostaa tieto ja toivon, että uusi Tiedekulmalla olisi tarjottavaa kaltaisilleni itsenäisille opiskelijoille.” Myllymäki uskoo, että Tiedekulma voisi olla yritysten ja opisklijoiden kohtaamisareena, jonka kautta opiskelijat voisivat ponnistaa kohti työelämää. ”Yritykset voisivat tehdä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa erilaisten tapahtumien ja projektien muodossa tai tarjoamalla graduaiheita opintojaan viimeisteleville.”

MIKA SUIKKI

Mika Suikki-1Unisportin liikuntajohtaja Mika Suikki haluaa olla jo varhaisessa vaiheessa mukana suunnittelemassa, miten liikunta ja hyvinvointi voidaan yhdistää uuden Tiedekulman palveluihin.

”Kyseessä on win-win-tilanne: Unisportin ja Tiedekulman asiakasvirrat kohtaavat ja talossa on elämää viikon jokaisena päivänä.”

Liikunnan integrointi Tiedekulman palveluihin pyrkii tuomaan hyvinvoinnin ihmisten arkeen esimerkiksi rentoutuspaikkojen tai jooganurkkausten muodossa. Näin voidaan näyttää, että hyvinvointi mahtuu hyvin kiireenkin keskelle. ”Tarkoituksena on ravita kehoa ja mieltä matlalla kynnyksellä.”

Suikki toivoo, että uuden Tiedekulman asiakaslähtöinen suunnittelu tuo osaltaan muutosta yliopiston yksikkökeskeiseen toimintatapaan. ”Resursseja kyllä on, kun vain ymmärrämme, että voimme toimia yhdessä.”

Ideointisessiot fiksun, monitaustaisen tiimin kanssa ovat Suikin mukaan ruokkineet omaa ajattelua ja inspiroineet myös hankkeen ulkopuolella. Rohkea ideointi ryhmässä on ollut myös tehokasta: ”Polveilevasta keskustelusta edetään päivän aikana yllätävän pitkälle kehitettyihin, kiteytettyihin ideoihin.”

 

 

 

Työmaaparakin paikka on jo melkein valittu

Näyteikkuna

Tilaajan asettama projektinjohtaja Tuukka Salo Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:sta tähyilee mahdollista työmaaparakin paikkaa Vuorikadun ja Yliopistonkadun kulmassa. Yliopistonkatu4Työmaaparakki pystytetään ja hallintorakennus huputetaan tammikuussa 2016, jos rakentamispäätös tehdään suunnitellun aikataulun mukaisesti.

Vielä ei katukuvassa näy mitään. Rakentamisen suunnittelu on kuitenkin kiivaimmillaan.

Lupahakemukset vireille

-Yliopistonkatu 4:n peruskorjaus- ja muutostyöstä on jätetty rakennuslupahakemus odottamaan tulevaa käsittelyä. Poikkemispäätöskäsittelyä ei tällä erää tarvittu, kertoo Tuukka Salo. Hanke etenee näiltä osin hyvin aikataulussa.

Kustannuslaskelmia täsmennetään

-Nyt ideoidaan yhdessä kuinka saadaan arvoa rahalle, etsitään säästökohteita sekä arvioidaan riskejä. Päätoteuttaja aloittaa tarkentavan kustannus- ja määrälaskennan viikon 35 aikana. Lisäksi pyydetään myös ulkopuolisen kustannuslaskijan arvio. Kustannusarvioille haetaan jatkossa realistista pohjaa hankintakyselyitä.

-Tämä kehitysvaihe on se vaihe, jolloin voidaan tehdä todellisia säästöjä rakentamisessa, toteaa Salo.

Tiivistä yhteistyötä

-Allianssi poikkeaa muista urakkamuodoista yhteistoiminnallisuutensa ja avoimuutensa osalta, sanoo aiemminkin yliopiston rakennushankkeissa rakennuttajana toiminut Tuukka Salo.

Toteutusaikaa ei mene sen pidempään kuin tavanomaisessa rakennushankkeessa. Kehitysvaiheelle varataan aikaa hieman enemmän ja tässä tilaajan oman ammattitaidon lisäksi on heti käytettävissä päätoteuttajan ja suunnittelijoiden asiantuntemus.

Hankkeen kehitysvaihe jatkuu tämän vuoden loppuun ja tavoitteiksi asetetut hankkeen arvot ja budjetti on tällöin oltava tasapainossa. Tämä on edellytys toteutusvaiheen alkamiselle.

Keskiviikkoiltapäivät on varattu työskentelyyn Big Roomissa

Allianssin projektiryhmässä tehdyn alkuvaiheen suunnittelu- ja innovointityön jälkeen työskentely on siirtymässä enemmän työryhmiin, joissa osa-alueiden asiantuntijat käyvät läpi mm. rakentamistekniikka, talotekniikka ja energia-asiat, työturvallisuus ja työmaalogistiikka yksityiskohtia.tuukka-salo

Tuukka Salo pyrkii olemaan aina paikalla, tehtävänä on toimia eräänlaisena tietopankkina ja linkkinä ryhmien välillä. Jos päädytään siihen, että työryhmällä on esim. 2 yhtä hyvää tai 2 yhtä huonoa vaihtoehtoa, niin asiaa käsitellään projektiryhmän kokouksessa. Mikäli täyttä ratkaisua ei saada aikaiseksi niin esitys viedään allianssin johtoryhmän päätettäväksi.

Riitta-Leena Inki
Tiedottaja
Tila- ja kiinteistökeskus

Kulmien hiomista Service Jamissa

Näyteikkuna

003Uuden Tiedekulman palveluja on keväästä alkusyksyyn hiottu kaikkiaan kolmessa Service Jamissa. Palvelujamit muistuttavat likeisesti esikuviaan musajameja: yhdeltä soittajalta tulee teema, muut jammaavat mukana, lisäävät sointukuvioita, jatkavat melodiaa. Lopulta syntyy kappale, jota kukaan ei itsekseen olisi saanut aikaan.

Tiedekulman jameissa neljän eri palvelumuotoilutiimiä, joissa yliopiston henkilökuntaa, opiskelijoita ja kumppanien edustajia, on Kuudennen kerroksen tiimin johdolla sparrannut toisiaan kohti mitä, miksi, ja miten Tiedekulmassa. Konkreettisuus on kasvanut prosessin edetessä: matkalla ideoinnista toteuttamiseen on mietittävä, kuinka monta ihmistä palvelujen tuottamiseen tarvitaan, mitkä palvelut vaativat toimiakseen toistensa olemassaoloa ja – etenkin! – millaista osaamista Tiedekulmassa työskentely vaatii. Yksi ominaisuus on noussut ylitse muiden ja se on oikea asenne.

TED Talksien seuraamista spinning –pyörää polkiessa? Tiederäp- tai runokaraokeilta? Monialaista mentorointia? Tiedekulma, Think Corner, on Service Jameissa jalostunut osa-cornereiksi. Toiveiden tynnyristä on noussut monta ja monenlaista tarvetta: muunneltavat palaveri- ja työskentelytilat, paikka ladata kännykkä ja aivotkin, sparrausta start-upin käynnistämiseen, mitä kaikkea yliopistossa voi opiskella, tarvitsetko apua opetusvideon tekemiseen, haluan ostaa yliopistomukin, kuuntelisin kansantajuisesti syövästä, ruoan terveysvaikutukset kiinnostavat, tutkimushankkeemme etsii rahoittajia. Näiden pohjalta Tiedekulmaan on luonnosteltu Visitor Corner, Learning Corner, Career Corner, Media Corner, Business Corner, Work Corner, Shop Corner, Food & Drink Corner – joitakin nyt mainitakseni. Kaikkea ei voi toteuttaa, ainakaan ihan heti, mutta suunta ja maali on hyvä pitää näkyvissä koko ajan: Tiedekulma ja yliopiston strategia ovat samanmuotoisia.

002Kolmannessa Tiedekulman Service Jamissa kuljetimme saman aiheen kaikkien osa-cornereiden läpi. Harjoittelimme, miten kuvitteellinen Aivot –teema näkyisi fyysisesti ja digitaalisesti eri puolilla uutta Tiedekulmaa. Johtotähtinä piti muistaa osallistavuus, yhteisöllisyys ja monitieteisyys sekä opiskelijat, tutkijat, pistäytyjät ja yhteistyökumppanit. Kyllä tuli hieno! Yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta rakennetaan Tiedekulmassa yhteiskunnan ja yhteistyökumppanien kanssa, ei näille tai näiden rahoittamana. Ihan niin kuin Service Jamissakin teimme.

Tutkimuksen ja koulutuksen ydin säilyy jatkossakin kampuksilla, Tiedekulmassa niille saadaan yleisö, näkyvyys ja osallistujat. Nyt tehdään kaupungin makeinta kohtaamispaikka, joka elää ja tarjoilee tiedettä ihmisen kokoisina annoksina.

Saisiko olla lasi viiniä kyytipojaksi?

Jamitellen,
Tiina Kosunen

Muotoilu on muutosta

Näyteikkuna

Tiedekulma 2017 -hankkeen palvelumuotoiluun on osallistunut jo satoja yliopistolaisia ja yhteistyökumppaneita. Seuraavassa kolmen aktiivisesti projektissa mukana olevan yliopistolaisen odotuksia ja toiveita tulevasta Tiedekulmasta:

 

mfMaija Faehnle

Kaupunkiaktivismia työssään tutkiva Maija Faehnle hyppäsi mukaan hankkeeseen toiveenaan oppia itse tekemisen kautta  uutta palvelumuotoilusta. Hän haluaa myös olla mukana tekemässä Tiedekulmasta paikkaa, jossa ihmiset kohtaavat uusia asioita ja innostuvat niistä.

Monenlaisten tiedon tuottajien ja hyödyntäjien kohtaamisen kiemurat kiinnostavat Faehnlea, erityisesti tavat kannustaa toimijoita uutta luoviin törmäyksiin yli raja-aitojen.

”Tutkijat voisivat uudessa Tiedekulmassa hyödyntää rohkeammin keinoja tuottaa tietoa yhteisöllisesti. Samalla tieteentekijät tulisivat kaikille tutummiksi.”

Faehnle pitää vanhaa Tiedekulmaa inspiroivana tilana, jonne valitettavan harva kuitenkin eksyy. Hän uskoo uusien tilojen tekevän Tiedekulman helpommin lähestyttäväksi.

”Toivon, että uusi Tiedekulma olisi kohtaamispaikkana sellainen, jonne kaikki kokisivat olevansa tervetulleita — myös sellaiset ohikulkijat, jotka eivät tule sisään tieteen takia. Viihtyisä tila, joka erottuu edukseen muista, koukuttaa kahvittelijoita. Asiakas, joka ei tullessaan ole kiinnostunut tieteestä, voi innostua vaikkapa pienestä tiedonjyvästä teepussin kyljessä.”

rami ratvioRami Ratvio

Kulttuurimaantieteen yliopistonlehtori Rami Ratvio tuli mukaan palvelumuotoilutiimiin aiempien mukavien Tiedekulma-yhteistyöprojektien innoittamana. Kaupunkimaantieteen teemojen parissa työskennellyt Ratvio koki uuden Tiedekulman suunnittelun osallistumisen arvoiseksi projektiksi.

 

Ratvio toivoo, että uudessa Tiedekulmassa ohjelman tuottamiseen otettaisiin tekijöitä mukaan yhä enemmän ja entistä monialaisemmin. ”Kun eri taustoilla varustetut ihmiset suunnittelevat ja toteuttavat ohjelmaa, sisällöstä tulee varmemmin kävijöiden näköinen.”

Ratvio näkee potentiaalia erilaisisten opiskelijajärjestöjen ja yhteisöjen osallistamisessa. Mahdollisuus järjestää hyviä tapahtumia kyllä kiinnostaa monia, mutta kutsumatta tilaisuuteen ei osata tarttua. Tapahtumien ja palveluiden monipuolisuus tukisi Ratvion mukaan ajatusta Tiedekulmasta kohtaamisareenana. Poikkitieteelliset ja yliopiston ulkopuolisten tahojen suunnittelemat tapahtumat takaisivat sen, että Tiedekulmassa ei ole aina vain yhden alan edustajia yhtä aikaa.

Yksi Ratvion suosikki-ideoista, joita palvelumuotoilutiimin sessioissa on pyöritelty, on tiedestudio. Tiedestudiosta lähetettäisiin nettiin ääni- ja kuvamateriaalia, jossa yhdisteltäisiin tiedettä, kulttuuria ja ajankohtaisia aiheita.

”Päivällä kuultaisiin asiaohjelmia, iltaisin ehkä opiskelijoiden tuottamaa, viihteellisempää sisältöä.”  Tiedestudio on vielä kehitysvaiheessa ja sen toteutuksesta ei tarkkaan tiedetä.

Yksi hieman todennäköisemmin toteutuva toive Ratviolla vielä on. ”Helposti muokattava, monikäyttöinen opetustila. Tiedekulma olisi parhaassa tapauksessa rento ja inspiroiva paikka, jossa olisi virkistävää käydä kampusten kliinisiin luokkatiloihin verrattuna.”

unihattuAnu Korhonen

Yliopiston kotimaisten opiskelijoiden rekrytointia koordinoiva Anu Korhonen haluaa olla mukana tekemässä Tiedekulmasta houkuttelevan näyteikkunan yliopistosta kiinnostuneille, etenkin mahdollisille hakijoille. Myös uteliaisuus yliopistossa tapahtuvia uudistuksia kohtaan sai Korhosen lähtemään mukaan projektiin.

Korhonen tuntee Tiedekulman hyvin sekä asiakkaan että tapahtumien järjestäjän näkökulmasta. Kokemukset ovat olleet miellyttäviä. ”Tiedekulmassa on rento ja mutkaton ilmapiiri. Tyylikkääseen ja rentoon tilaan on ilo kutsua esimerkiksi lukiolaisryhmiä vierailemaan.”

Vaikka uudesta Tiedekulmasta ei haluta yksisuuntaista tiedonvälityskanavaa, Korhonen pitää työnsä kannalta tärkeänä sitä, että tilassa olisi jonkinlainen luentotila. Kutsuva, rento tila tarjoaisi edustavan ympäristön yliopiston esittelemiseen.

”Olisi hienoa, että lukioille suunnatut yliopistoesittelyt voitaisiin järjestää matalammalla kynnyksellä Tiedekulmassa massaluentosalien sijaan. ”

Korhonen uskoo, että lukiolaisten mielenkiinto heräisi varmimmin esimerkiksi työpajojen puitteissa syntyvien henkilökohtaisten kontaktien kautta. Samalla yliopistomaailmasta tulisi nuorelle konkreettisempi ja helpommin lähestyttävä.

”Kun lukiolainen tapaa opiskelijan tai tutkijan, hän saa inhimillisen kosketuksen siihen, mitä yliopistolla tehdään.” Hyvässä tapauksessa tällaisesta kontaktista voisi herätä innostus jopa alan yliopisto-opintoja kohtaan.

Miksi pitää aina purkaa

Näyteikkuna

Hallintorakennuksen kaavailtu muodonmuutos herättää miettimään nykytrendiä. Nyt puretaan vanhoja ja uudempiakin taloja vähän samaan tapaan kuin 1960-luvun vimmassa aikoinaan. Taloja, jotka ovat joko teknisesti kuluneita tai muuten vain vääränlaisia, väärässä paikassa, väärän kokoisia tai väärän näköisiä.

PurkuMonen asuinkerrostalon lähitulevaisuudessa häämöttävät raskaat remontit. Uuden rakentaminen saattaa olla edullisempaa kuin vanhan korjaaminen. Vanhan korvaaminen uudella on myös sitä helpompi päätös mitä enemmän arvioidaan sillä saavutettavan parempaa ja kauniimpaa ympäristöä. Rakennussuojelulla on nyt kuitenkin painavampi rooli kuin 60-luvulla, jolloin uusi oli uutta ja vanha sai väistyä. Vanhimman rakennuskannan arvot ymmärretään ja hyväksytään jo yleisesti, mutta onko lähimenneisyys vielä liian lähellä?

Talojen on taivuttava muutokseen

Korjaustarpeen lisäksi yleisimpiä syitä rakennusten muutostarpeisiin ovat toiminnan muuttuminen tai loppuminen kokonaan. Tyhjentyneille tehtaille, viljasiiloille, kasarmeille ja vankiloille on etsittävä uutta käyttöä. Kun kysyntää on asunnoista, muovataan teollisuustiloja ja jopa toimistotaloja lofteiksi. Vanha yliopiston laitosrakennus Franzeniakin aloitti juuri uuden elämänvaiheen päiväkotina. Vironkadun majoitus- ja laitostilat muutettiin takaisin asunnoiksi. Ajan henki on muuntuvuus ja monikäyttöisyys. Toimistotyö ja oppiminen ovat muuttuneet yhdessä tekemiseksi. Yliopistollakin tarvitaan uudenlaisia tekemisen ympäristöjä ja uusia minervatoreja. Siihen on sitten tilojen ja talojen taipuminen.

Mitä jäi jäljelle 70-luvun arkkitehtuurista

Ansaitseeko 1970-luvun arkkitehtuuri suojelua? Oliko tuotos vain laatikkoarkkitehtuuria ja huonolaatuisia betonielementtejä? Itä-Pasila, Merihaka, Espoon kaupungintalo ja ankeat asumalähiöt muistetaan usein päällimmäisinä aikakauden edustajina, ja nimenomaan huonoina ja ärtymystä herättävinä esimerkkeinä. Rakennettiinhan silloin toki muutakin, muun muassa Finlandia-talo, Tampereen pääkirjasto ja useita hienoja kirkkorakennuksia. Ne eivät kuitenkaan ehkä edusta sitä yleislinjaa, josta 70-luku muistetaan.

Tuntematon yliopistorakennus

Yliopiston hallintorakennus on elänyt sikäli merkillisen vaatimattoman elämän, että se on hyvin huonosti tunnettu ja tiedetty yliopiston ulkopuolella. Ehkä se siinä mielessä on onnistunut sovitus kaupunkiympäristöön, ettei se herätä erityisempiä tunteita, ei positiivisia eikä negatiivisia. Julkisivu ei ole rakentamisajalleen 70-luvulle tyypillinen toimistotalon julkisivu. Suunnittelija on selvästi miettinyt aukkoikkunoiden, betonin, graniittiosioiden ja alumiini-ikkunoiden kokonaissommitelmaa osana ympäröivää kaupunkikuvaa. Kokonaisvaikutelma on kuitenkin raskas, ja varsinkin katutaso on tyly ja sulkeutunut.

Ympyrä sulkeutuu

Hallintorakennuksen piirtänyt arkkitehti Toivo Korhonen (1926- 2014) suunnitteli mittavan määrän rakennuksia erityisesti liike-elämän tarpeisiin. Vain harvat niistä ovat kuitenkaan saavuttaneet mainetta arkkitehtuurillaan. Useinkin muistetaan se mitä niitten alta on purettu pois: esimerkiksi alkuperäinen eduskunnan käytössä ollut Heimolan talo sekä hallintorakennuksen tieltä purettu tyttökoulu. Nyt ympyrä on sulkeutumassa sikäli, että monia Toivo Korhosen piirtämiä taloja uhkaa sama kohtalo. Leppävaaran Maxi on jo purettu. Kaisa-talosta hyödynnettiin vain betonirunko, kun tavaratalo muutettiin uuden ajan kirjastoksi. Entisen Kaartin poliisitalon tilalle on tulossa asuntoja.

Tiedekulma nousee empirekeskustan kupeeseen

Helsingin yliopisto voi olla ylpeä monipuolisesta ja edustavasta rakennuskannastaan, jonka vanhimmat ovat olennainen osa koko pääkaupungin empirekeskustaa ja ainutlaatuisia jopa valtakunnan mittakaavassa. Arvokohteissa on tilojen uudistaminen erityisen haastavaa. Hallintorakennus valikoitui uuden Tiedekulman sijoituspaikaksi muun muassa siksi, että rakennus ei ole suojeltu ja isompienkin muutosten tekeminen on mahdollista.

Eija Vuori_L Tammisto

Helsingin yliopiston yliarkkitehti Eija Vuori

Miten palvelulullistaa tiedettä osallistamalla käyttäjiä?

Näyteikkuna

Osallistaminen-2Mitä tarkoittaa tiede palveluna? Eli miten tuoda Helsingin yliopiston tärkein voimavara, tieteellinen tutkimus, kaikkien saavutettaviin? Tehdä siitä mielenkiintoisempaa ja löytää sille uusia sovelluskohteita yliopiston sisä- ja ulkopuolelta? Tämä oli ensimmäinen keskeinen kysymys Tiedekulman palvelukonseptin suunnittelussa. Uusi Tiedekulma avaa ovensa syksyllä 2017 ja projekti on edennyt vaiheeseen, jossa kysymykseen voidaan ainakin osittain vastata.

Tiedekulmasta on syntymässä uusi toiminta-alusta yhteisölliseen oppimiseen ja vuorovaikutukseen, jonka keskiössä toimii yhteinen arvonluonti. Siitä on tulossa tiedemaailman ja yhteiskunnan kohtaamispaikka, joka tuo tieteen lähemmäksi kaupunkilaisten ja vierailijoiden arkea.

Miten lupaukset lunastetaan?

Tiedekulman palvelunkonseptin suunnitteluun on osallistettu merkittävä määrä tulevia käyttäjiä. Sidosryhmiä yliopiston sisältä, ulkoa ja ihmisiä, jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneita yliopiston toiminnasta tai tieteestä. Osallistaminen on yleisesti todettu tehokkaaksi tavaksi ymmärtää käyttäjiä sekä hyödyntää joukkoälyä. Tiedekulman tapauksessa listaan voidaan vielä lisätä kolmas, ehkä jopa tärkein, kohta. Aktiivinen osallistaminen sitouttaa tiedekulman tulevat käyttäjät ja sidosryhmät kertomaan projektista muille, ajattelemaan sitä aktiivisesti ja kokemaan sen omanaan.

 

Tässä projektissa osallistamiselle on monta tapaa. Mukana olevat palvelumuotoilutiimit koostuvat monipuolisesti Tiedekulman eri käyttäjäryhmistä yliopiston sisä- ja ulkopuolelta. Tiimit ovat olleet ideoimassa tulevan Tiedekulman palveluita, validoimassa ideoita ja kehittämässä niitä eteenpäin saamansa palautteen pohjalta. Ideoiden validointia ja jatkokehitystä on toteutettu kasvotusten eri kampuksilla, puhelimen välityksellä ja erinäisten tapahtumien kautta. Seuraavaksi validointia jatketaan digitaalisesti, laajempaa yhteisöä osallistaen.

Mitä osallistamisella on saatu aikaan?

photo-3Tiedekulman palveluportfolio on syntynyt osallistavan työskentelyn tuloksena. Portfoliolla oli kaksi rajaavaa tekijää: Palvelulupaus ja tulevien käyttäjien tärkein henkilökohtainen motiivi olla tekemisissä Tiedekulman kanssa. Näiden rajausten kautta on muodostunut alustava käsitys siitä, mitä Tiedekulma on ja mitä palveluita se haluaa eri sidosryhmilleen tarjota. Palveluiden tarkempi kuvaus valmistuu syksyllä 2015, mutta sisältöä iteroidaan nopeiden kokeilujen kautta vielä Tiedekulman ovien avaamisen, eli vuoden 2017 jälkeenkin.

Mitä tiede palveluna sitten tarkoittaa? Tähän kysymykseen ei edelleenkään ole selkeää vastausta, mutta on selvää, että tiedettä ei voida palvelullistaa yksittäisellä palvelulla tai toiminnolla. Siihen tarvitaan aktiivista dialogia eri tieteentekijöiden ja yhteiskunnan välillä, populistisia, kansantajuisia julkaisuja tiedemaailman ulkopuolelle. Yhdessä tekemistä, aktiivista osallistumista ja ennen kaikkea intoa kyseenalaistaa ja oppia uutta yhdessä. Ilman vuorovaikutusta ei voi syntyä aitoa palvelua.

 

Kesäterveisin
Heikki Soininen
Kuudes Kerros

Täydellinen muodonmuutos. 70-luvun virastoarkkitehtuurista tulevaisuuden monitilaympäristöksi

Näyteikkuna

Yliopistonkatu 4 on melko tyypillinen 1970-luvun asiallisen, anonyymin virastotaloarkkitehtuurin edustaja. Alun perin se suunniteltiin toimistorakennukseksi ja siitä löytyy paljon aikakaudelleen ominaisia visuaalisia elementtejä. Samalla se edustaa myös 70-luvun näkemystä työn tekemisen tarpeista, yliopistomaailman hierarkiasta ja luonteesta.

Nykyisellään tilat eivät täysin tue modernin yliopiston avointa toiminta-ajatusta. Koko rakennus ja siellä toimivat yksiköt ovat kuin sulkeutuneet umpinaisten seiniensä suojaan.

Helsingin yliopisto, Yliopistonkatu 4

Helsingin yliopisto, Yliopistonkatu 4

Arkkitehtuuri ei ole vain julkisivuja ja materiaaliratkaisuja, vaan se valaa betoniin koko rakennuksen käyttöjärjestelmän vuosikymmeniksi eteenpäin. Arkkitehtitoimisto JKMM:n tiimi miettiikin uusiksi koko rakennusta.

Pääsuunnittelija Asmo Jaaksi kertoo, että suunnitelmalle on asetettu kaksi keskeistä lähtökohtaa: sijainti ja käyttötarkoitus. Ne määrittelevät suunnittelulle selkeät linjat, joiden tavoitteina on kutsuva avoimuus, tilojen monikäyttöisyys ja toimivuus sekä kokonaisvaltainen elämyksellisyys.

Näyteikkuna tieteen tekemiseen

Rakennus suunnitellaan aina osaksi ympäristöään. Tiedekulman sijainti ydinkeskustassa antaa selkeät puitteet julkisivulle. Pääjulkisivumateriaalit, luonnonkivi ja rappaus, liittävät rakennuksen osaksi ydinkeskustan kivikaupunkia. Keskeinen sijainti tekee Tiedekulmasta myös täydellisen kohtaamispaikan tieteelle ja kaupunkilaisille. Suurimmat ulkoiset muutokset vanhassa hallintorakennuksessa näkyvätkin juuri katutasossa ohikulkevalle jalankulkijalle.

Kilpailuvaiheen havainnekuva Tiedekulmasta (JKMM Arkkitehdit)

Kilpailuvaiheen havainnekuva Tiedekulmasta (JKMM Arkkitehdit)

Suunnitelmassa ensimmäinen kerros avataan koko laajuudeltaan suurten lasipintojen läpi katumaisemaan, kantakaupungin kävelykeskustan liiketilojen tapaan. Tilat tulevat olemaan yliopiston uusi näyteikkuna.

Asmo Jaaksi korostaa, että Tiedekulman roolia osana yliopiston kampusaluetta. Arkkitehtuurisilla ratkaisuilla siitä tehdään linkki Porthanian ja Päärakennuksen välille. Katutasoon tehdään uudet pääsisäänkäynnit niin, että ne synnyttävät luontevan liikennevirran Tiedekulman läpi. Nykyinen avoin sisäpiha katetaan ja siitä tehdään kohtaamisen, vapaamuotoisen työskentelyn, oppimisen ja tapahtumien tori. Tilan toiminnot suunnitellaan yhdessä palvelumuotoilijoiden kanssa.

Maatason kerrosten avaaminen ikkunoilla suuntaa rakennuksen aikaisemmin umpinaiset sisätilat kohti ympäröivää kaupunkia. Ikkunat päästävät ohikulkijat katsomaan sisään Tiedekulmaan ja houkuttelevat heitä astumaan peremmälle. Viihtyisyyttä ja lämpöä suureen tilaan luodaan käyttämällä runsaasti puuta sisäpinnoissa ja kalusteissa. Ensimmäisen kerroksen välipohjaan tehdään avauksia, jotka päästävät luonnonvalon alakertaan asti tuomaan kutsuvuutta ja avaruuden tuntua.

Muutoskohteen suunnittelussa kiinnitetään huomiota säilytettävien ja uusien ratkaisujen yhteensovittamiseen. ”Meille oli tärkeää, että tilojen, uusien avauksien ja sisäpihan kattoikkunoiden muotoilu noudattaa yhtenäistä arkkitehtonista teemaa, jossa vanhat ja uudet elementit sulautuvat yhteen”, sanoo pääsuunnittelija Asmo Jaaksi.

Tilat tulevaisuuden työhön

Haastavaa Tiedekulman tilojen suunnittelussa on tilojen muuntaminen tulevaisuuden tiedetyötä tukeviksi. Tässä allianssi-yhteistyöllä on tärkeä rooli. JKMM:n tiimin arkkitehdit ja sisustusarkkitehti suunnittelevat monikäyttöiset ja toimivat tilat, joihin palvelumuotoilijatiimi suunnittelee toiminnot ja käyttöfunktiot.

Kilpailuvaiheen havainnekuva Tiedekulman tapahtumien torista (JKMM Arkkitehdit).

Kilpailuvaiheen havainnekuva Tiedekulman tapahtumien torista (JKMM Arkkitehdit).

Rakennukseen tulee kuusi kerrosta maan päälle ja kolme maan alle. Alimpana maan alla ovat liikuntatilat, katutasossa kahdessa kerroksessa on Tiedekulma ja ylimpiin kerroksiin tulee toimistotiloja. Tilasuunnittelussa tavoitteena on luoda selkeä ja muuntojoustava kokonaisuus, joka mahdollistaa erilaiset toiminnot ja tilaisuudet. Tiedekulman alapuolelle kolmeen kerrokseen sijoittuu uudistuva liikuntakeskus. Liikuntatilat, Tiedekulma ja ylemmät toimistokerrokset (3.-6. krs) saavat toistensa läheisyydestä synergiaetua. Kerrosten välisiä yhteyksiä ja näkymiä kerrosten välillä parannetaan uuden avoportaan myötä.

Tilaratkaisuilla luodaan uudenlaisia kohtaamisen foorumeja ja yhdessä tekemisen paikkoja. Ensimmäisen kerroksen Tapahtumien torin lisäksi Tiedekulmaan suunnitellaan erilaisia työfunktioita. Toinen kerros rauhoitetaan rauhallisempaa ympäristöä edellyttävään työskentelyyn ja tiimityöhön. Kokonaisrakenteessa ydinajatus on luonteva vyöhykkeisyys – aktiivisesta keskiöstä kohti hiljaisempia reuna-alueita.

Kerrokset 3-5 tulevat olemaan toimistokerroksia. Ne muokataan monipuoliseen työskentelyyn sopiviksi monitilaympäristöiksi. Tilat jaetaan vyöhykkeisiin ja ne rytmitetään ja sijoitetaan käyttötarkoituksen mukaan. Kohtaamistilat keskitetään päävertikaalin yhteyteen. Katujulkisivujen puoleinen yhtenäinen työtila tulee olemaan mahdollisimman avoin ja muunneltava. Keskivyöhykkeelle ja pihan puolelle sijoittuvat rajatummat vetäytymis-, kokous- ja tiimityötilat.

Suunnitelmissa hyödynnetään rakennuksen kaikki tilat. Uusien taloteknisten järjestelyjen ansiosta myös ylin 6. kerros on mahdollista ottaa toiminnalliseen käyttöön. Keskustan kattojen ylle on luotavissa ainutlaatuinen yhteisöllisyyden ja kokoontumisen paikka. Käyttäjät pääsevät nauttimaan katolta avautuvista upeista maisemista kattoterassilta.

Tulevaisuuden työnteon tarpeita voidaan vain arvailla ja ennustaa. Siksi tiloista pyritään tekemään arkkitehtonisilla ratkaisuilla mahdollisimman muunneltavia ja joustavia.

SRV sovittaa rakennushankkeen tavoitteisiin ja raameihin

Näyteikkuna

Allianssin kolmantena linkkinä suunnittelijan ja tilaajan lisäksi on rakennuspalveluiden tuottajana SRV Rakennus Oy.

Pekka Kähkönen

Yliopistonkatu 4:n rakennushanke on SRV:lle sellainen keskisuuri, arvioi projektipäällikkö Pekka Kähkönen SRV:ltä. Rakennusteknisesti se on erittäin mielenkiintoinen, koska paljon kantavia rakenteita aiotaan purkaa. Urakkamuoto myös lisää mielenkiintoa, sanoo vuodesta 1997 lähtien SRV:llä työskennellyt Kähkönen. Toki tulevan Tiedekulman sijainti Helsingin keskellä tuo lisämausteensa.

Pekka Kähkösen ja SRV:n tehtävä on tuoda suunnitelmiin toteuttajan näkökulmaa. Asetelma ei kuitenkaan ole sellainen, että rakentaja vesittää suunnittelijan lennokkaat ajatukset. Sen takaa jo urakkamuotokin, jossa kaikki osapuolet ovat sitoutuneet hankkeen tavoitteisiin.

Jos työmaalla tulee suunnitelman muutos, niin SRV:llä on olemassa valmiiksi mietityt prosessit, sanoo Pekka Kähkönen, joka on ollut yliopiston kanssa toteuttamassa allianssimuotoista urakkaa jo Vuolukiventiellä.

Kähkönen miettii ensisijaisesti toteutuksen toimivuutta, turvallisuutta ja kustannuksia.  Esimerkiksi sitä, että Tiedekulmaan astutaan suoraan kadulta. Lattiamateriaalien on oltava kestäviä ja helposti siivottavissa.

Toteutuksen pitää sopia tavoitteisiin ja raameihin, kiteyttää Kähkönen. Vasara ei vielä pauku työmaalla mutta laskukone raksuttaa sitäkin enemmän. Kustannuslaskenta on keskeinen osa toteutuksen suunnittelua.

Yliopistonkatu 4:n peruskorjaus- ja muutostyön suunnittelu vie tällä hetkellä kolmanneksen SRV:n projektipäällikkönä toimivan Pekka Kähkösen työajasta. Vastaavaksi mestariksi ja työmaapäälliköksi valittu Kaj Grönroos sen sijaan on jo toukokuun 2015 alusta alkaen siirtynyt täyspäiväisesti työskentelemään Yliopistonkatu 4:ssä. Toteutukseen liittyviä selvityksiä tekee lisäksi Juha Ojala suunnittelun ohjauksessa, Virve Kuurne kustannuslaskennassa, Tapani Nousiainen  sekä Heikki Häikö talotekniikassa. Kesälomien jälkeen työmaaorganisaatiota  vahvistetaan entisestään.

Rakennushankkeen kehitysvaiheen tavoitteena on tehdä valmistelut rakentamispäätöstä varten, jotta purkutöihin päästään heti tammikuussa 2016.

Tiedekulman suunnittelupöydälle mahtuu ihminen

Näyteikkuna

Odotan jo! Tulevina vuosina Helsinkiin avataan monia uudentyyppisiä urbaania tiloja, jotka rikastuttavat kaupunkilaisen elämää. Torikortteleiden rakennushuppujen paljastuu keväällä 2016 uusi kaupunginmuseo, joka saa rakastumaan Helsinkiin uudestaan. Tennispalatsissa avaa syyskuussa 2015 ovensa kokonaisvaltaisia museokokemuksia asiakkaille tarjoava Taidemuseo (HAM), joka raottelee jo nyt konseptiaan. Eduskuntataloa vastapäätä nousee 2018 ihmisten omaehtoisen tekemisen paikka, eli uusi keskustakirjasto vanhan saaren päälle. Porthaniaa vastapäätä valmistuu laajennettu Tiedekulma syksyllä 2017 lupauksenaan tehdä tieteestä meidän kaikkien hyvän päivän tuttu.

 

Keskustakirjasto kuva ALA ArkkitehditVaikuttavuus syntyy seinien ja kuorten sisäpuolella

Keskustakirjasto on hankkeista ainoa uudisrakennus, joka tehdään ”from the scratch”. Julkinen keskustelu kulttuuri- ja kaupunkitilahankkeiden ympärillä keskittyy usein arkkitehtuuriin ja ulkonäköön mutta se, millä on eniten yhteiskunnallista merkitystä tapahtuu seinien ja kuorten sisäpuolella.

Mitkä ovat konkreettiset palvelut ja sisällöt, jotka lunastavat sytytetyt visiot ja odotukset? Mikä palvelee parhaiten kaupunkilaista, sitä kadulla joka päivä vastaan tulevaa kulkijaa? Mikä on kunkin toimijan oma profiili kaupungin kokonaisuudessa? Nämä ovat kysymyksiä, joiden tiedän olevan kaikkien kaupunkitila-hankkeiden parissa työskentelevien huulilla. Helppoja vastauksia ei ole tarjolla – etenkään kun jokaisen toimijan kunniakkaat perinteet on pidettävä elossa samalla kun toimintaympäristön muutokset vaativat myllertämään vanhoja rakenteita.

servicejamsessio3Yhteiskehittäminen on uudistumisen papu ja muskeli

Kuten keskustakirjastohankkeessa, myös Tiedekulman kehittämisessä yhdessä tekeminen on uudistumisen muskeli ja papu. Tiedekulma tekee yhteiskehittämistä monella eri rintamalla kokeiluista opiskelijatyöpajoihin ja katugallupeista vuorovaikutteiseen verkkoviestintään. Yhteiskehittely tuuppaa kaiken kokeneen ammattilaisen toimiston kehikosta ulos ulko-ovelle ja asiakkaan perspektiiviin.

Kaupunkilaisten, kumppanien ja monien eri sidosryhmien mukanaolo pakottaa katsomaan peiliin: kenelle me palvelujamme teemme?

On oikeastaan kaksi eri syytä, miksi yhteiskehittelyä kannattaa käyttää: se sekä avaa erilaisia näkökulmia että auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Yhdessä tekeminen on uskallusta heittäytyä eri käyttäjien nahkoihin ja tuoda heidät yhteen saman pöydän ympärille. Vaikka osallistaminen on avointa, niin se ei ole tasapäistävää. Ääripäitä ei saa hukata – pitää olla uskoa siihen, että yliopistoa hyvänä bilepaikkana pitävä rääväsuu-teini ja taijille eläkepäivinä omistautunut emeritus-professori voivat laukaista suunnittelupöydällä jotain todella merkityksellistä.  Yhteiskehittely ja muotoilun menetelmät ovat myös kokonaisuuden kartoittamista. Perspektiivi ei ole yhden pistemäisen asiakastapahtuman, viraston, siilon tai tiedekunnan, vaan tarkoituksena on hahmottaa laajempi konteksti muuttujineen – muut toimijat, palvelujen koko kartta ja kaari, taustavaikuttajat, tarpeet ja motiivit, muutoksen esteet.

Mitä viivan alle jää kun käyttäjiä osallistetaan?

service jam sessio1Minulle kutsu mukaan osallistumaan Tiedekulman palvelumuotoilutiimeihin on ollut samalla tilaisuus katsoa omaa työtä vuorovaikutussuunnittelijana ja osallistajana käänteiskuvana. Miltä tuntuu hypätä mukaan Tiedekulman palvelujen koelaboratorioon, tuntemattomien kanssakehittäjien joukkoon? Mikä on paras tapa saada ihmiset syttymään yhteiskehittelystä, kanavoida yhdessä opittua ja viedä tulokset käytäntöön? Käyttäjiltä saatavat ideat ovat voittopuoleisesti hyviä tai loistavia – viivan alle jäävä tulos on lopulta kiinni yhteisen työskentelyn ympärille rakentuvasta kokonaisuudesta, on se sitten palvelumuotoiluprosessi tai muu kehittämisen malli. Ilman helminauhan eri osat yhteen tuovaa lankaa tulokset jäävät helposti pistemäisiksi.

Paras uutinen tulee viimeisenä

 

service jam sessio2Tiedekulman palvelumuotoilutiimeissä on mukana poikkiyhteiskunnallinen ja monitaitoinen porukka, joka on yhteisissä tapaamisissamme näyttänyt kyntensä. On helppo nähdä, että näissä käsissä syntyy jotakin hyvää. Tiedekulman tavoite saada tiede kuoriutumaan ulos kadulle ihmisten joukkoon yliopiston entisen hallintorakennuksen suojista tulee toteutumaan, jos tempo ja tekemisen tunnelma jatkuu samana. Asennetta ei voi kuin ihailla. Samalla se heittää haasteen meille muille: mitä kaikkea voi tapahtua huomenna Helsingille, jos emme jää jossittelemaan vaan otamme yhä useamman asukkaan – silmäparin, käsiparin, aivosolun – mukaan tekemään ihmisten ehdoilla toimivaa kaupunkia?

Iloisin terveisin,

Virve Miettinen
vuorovaikutussuunnittelija
Keskustakirjasto-hanke/ Helsingin kaupunginkirjasto

Tiedekulma esittäytyy Viikissä ja Kumpulassa 5.5.2015

Näyteikkuna

Kaikki yliopistolaiset ovat tervetulleita suunnittelemaan tulevaa Tiedekulmaa!

Ideoimaan voi tulla esimerkiksi tiistaina 5.5. klo 9-11 Viikin kampuskohtaamispaikalle (A-talon aula, Latokartanonkaari 9) ja klo 13-15 Kumpulan kampuskohtaamispaikalle (Physicum, Gustaf Hällströmin katu 2). Lisäksi hankkeen etenemistä voi seurata Tiedekulma 2017 -blogissa tai twitterissä #tiedekulma 2017 ja @tiedekulma.

Tiedekulman asiakasprofiilit

Näyteikkuna

Palveluiden suunnittelun onnistumisen kulmakivi on asiakkaiden tarpeiden ja motiivien ymmärtäminen.

Työkaluna asiakaslähtöisessä suunnittelussa käytetään asiakasprofiileja, jotka ovat eräänlaisia ääripäitä ja stereotyyppejä palveluiden käyttäjistä. Tiedekulman asiakasprofiileja lähdettiinkin muodostamaan nelikenttään, jonka akseleilla olivat suhde tieteeseen (virallinen – populistinen) sekä käyttäytyminen Tiedekulman tilassa (yksilöllinen – yhteisöllinen).

Tiedekulma asiakasprofiilikartta 3.0

 

 

 

 

 

Lopputulemana syntyi kymmenen asiakasprofiilia, jotka kaikki sijoittuvat hieman eri kohtiin nelikentässä. Profiilit eivät pohjaudu demografisiin muuttujiin (ikä, sukupuoli, ammatti jne.), vaan edustavat motiivia tulla Tiedekulmaan. Sama ihminen voi edustaa useaa profiilia riippuen siitä, tuleeko hän paikalle yksityishenkilönä vai organisaationsa edustajana. Profiileista kuusi ensimmäistä on painottunut ammatillisiin syihin tulla Tiedekulmaan ja siksi useimmille näistä profiileista ominaista on tarve löytää tärkeitä kontakteja ja työskennellä tieteen parissa. Neljä kävijäprofiilia muodostuu vapaa-ajan kävijöistä.

Profiilit on esitelty tiiviisti tässä:

Ammatilliset motiivit ja profiilit

Kunnianhimoinen verkostoitujaKunnianhimoinen verkostoituja tulee Tiedekulmaan yleensä yritysyhteistyön merkeissä ja saattaa osallistua ohjelmaan luennoitsijana. Kunnianhimoinen verkostoituja hakee yhteistyömahdollisuuksia ja haluaa vaikuttaa yhteiskunnan asioihin omien verkostojensa kautta. Suhde tieteeseen muodostuu luotettujen asiantuntijoiden ja liiketoiminnan kautta.

 

Startup-up mindedNopeatempoinen start-up-minded etsii uusia kontakteja ja liiketoimintamahdollisuuksia eri tutkimusalojen rajapinnoilta. Tämä profiili on hyvin poikkitieteellinen ja kiinnostunut tekemään nopeita kokeiluja ja saamaan nopeita tuloksia. Hän liikkuu sulavasti myös kansainvälisillä areenoilla ja verkossa sekä etsii jatkuvasti uusia ilmiöitä ja ajatuksia sekä rahoitusta uusimmalle applikaatiolleen, joka löytyy pian joka toisesta älypuhelimesta.

 

Kunnianhimoinen verkostoitujaKorkean profiilin vaikuttaja on kiinnostunut huippututkimuksesta ja haluaa olla sen avulla kehittämässä yhteiskuntaa. Hän on verkostoitunut myös kansainvälisesti. Vaikuttaja on usein päättävässä asemassa, esimerkiksi rahoittajana tutkimuksissa.

 

 

Keksija pelle pelotonKeksijä Pelle Peloton tulee Tiedekulmaan esiintymään, verkostoitumaan poikkitieteellisesti ja myös viettämään vapaa-aikaa tieteen parissa. Pelle Peloton on usein oman tieteenalansa kansainvälinen lahjakkuus, joka kiinnostaa myös akateemisen maailman ulkopuolista mediaa ja yleisöä. Pelle Peloton saattaa olla oman tiensä kulkija, joka hakee uusia näkökulmia.

 

Dynaamiset etsijatDynaamiset etsijät ovat tottuneita työskentelemään poikkitieteellisissä ja kansainvälisissä tiimeissä. Heillä on usein sisäsyntyinen motiivi ratkaista tutkimuksella asioita, jotka tekevät maailmasta tai yhteiskunnasta paremman paikan elää. Etsijät ovat innokkaita oppimaan uutta ja tutkimus on heille elämäntapa. Heitä kiinnostaa inspiroivasti esiintuotu tiede ja akateemisen yhteisön sparraus.

 

Itsenäinen suorittajaItsenäinen suorittaja on perinteisempi tutkijaprofiili, joka on tottunut työskentelemään itsenäisesti ja pitää siitä, että saa pitää langat omissa käsissään. Suorittaja on hyvin tutkimusraporttiorientoitunut, ja saattaa pitää esimerkiksi viestintää turhana ajanhukkana. Hän ei lähtökohtaisesti kaipaa monitieteisyyttä vaan seuraa mieluummin vain oman tutkimusalansa kärkeä.

 

 

Vapaa-ajan motiivit ja profiilit

Vaihtelunhaluinen pistaytyjaVaihtelunhaluinen pistäytyjä on kiinnostunut monipuolisesta kaupunkikulttuurista ja Tiedekulma on hänelle paikka, jossa voi kohdata jotain uutta ajattelemisen aihetta tieteen tiimoilta. Pistäytyjä voi poiketa Tiedekulmaan retkikohteena vieraillessaan Helsingissä. Elämyksellisyys ja kiinnostavat sisällöt saavat hänet jakamaan kokemuksiaan myös sosiaalisessa mediassa.

 

Kiireinen valikoivaKiireinen valikoiva on usein ruuhkavuosia elävä perheellinen tai muuten hektistä elämää viettävä aktiivi, joka on kiinnostunut omasta ja perheen hyvinvoinnista ja hakee tieteen näkökulmia itseään askarruttaviin asioihin. Hän voi olla alumni, joka haluaa pysyä yliopiston pulssilla tai jopa potentiaalinen uusi opiskelija. Kiireinen valikoiva tulee Tiedekulmaan, jos tarpeeksi moni tuttu suosittelee Tiedekulmaa – esimerkiksi sen luentoja, kuntosalia tai tiederavintolan lounasta.

 

Kiireetön nautiskelijaKiireetön nautiskelija tykkää viettää aikaa ystäviensä kanssa kaupungilla Musiikkitalon terassilla, osakunnan olohuoneessa, keskustakirjastossa, shoppailemassa, Tavastian keikalla, Berliinissä, Prahassa tai Tiedekulmassa. Nautiskelija voi olla potentiaalinen tai nykyinen opiskelija tai alumni.  Tai sitten poiketa Tiedekulmaan vain kivan kaupan tai kahvilan takia. Tai jos joku ystävä on ehdottanut tätä tapaamispaikaksi. Elämyksellinen ja helposti lähestyttävä tiede saa nautiskelijan viihtymään ja tulemaan uudestaankin.

 

Askel kerrallaan mukautujaAskel kerrallaan mukautuja on kiinnostunut jostain tietystä tieteenalasta ja seuraa sitä eri valikoiden medioista. Hän voi olla esimerkiksi lukiolainen tai alumni, joka haluaa hiukan etäämmältä pysyä ajan tasalla siitä, mitä jonkun tietyn alan tutkimuksessa tapahtuu. Hän voi olla harrastuksensa tai työnsä kautta kiinnostunut vaikkapa politiikan tutkimuksesta, kaupunkisuunnittelusta, tähtitieteestä tai biologiasta.

 

 

JKMM Arkkitehdit suunnittelee ajatonta laatua

Näyteikkuna

Yliopiston hallintorakennuksen peruskorjaamiseksi järjestetyn arkkitehtuurikilpailun lopputulosta jännitettiin vuoden vaihteessa JKMM Arkkitehtien toimistolla. Vaikka toimistolla on vankka kokemus yleissivistävien tilojen suunnittelusta, Helsingin Yliopiston kaltaiseen instituutioon Helsingin ydinkeskustassa pääsee vain harvoin käsiksi. Arvokkaan sijainnin lisäksi kilpailutehtävän kiinnostavuutta lisäsi sen monimuotoisuus.  Aivan uutta toimintakonseptia palvelevan modernin arkkitehtuurin  ja haastavan korjausrakentamisen yhdistelmä  oli kiehtova lähtökohta.

Työryhmä Yo!-ehdotuksen takana

Yo!-ehdotuksella tullut voitto oli JKMM Arkkitehdeille järjestyksessä jo neljäskymmenes. Takanaan  toimistolla on kaikkiaan 84 sijoitusta arkkitehtuurikilpailuissa.  Itse asiassa koko JKMM Arkkitehtien tarina alkaa arkkitehtuurikilpailun voitosta. Opiskelukaverit Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela, Samuli Miettinen ja Juha Mäki-Jyllilä perustivat JKMM Arkkitehdit vuonna 1998  voitettuaan Turun pääkirjaston kilpailun. 17 vuodessa toimisto on kasvanut neljän miehen työhuoneesta työllistämään lähes kuusikymmentä ammattilaista.

Yo!-kilpailuehdotuksen arkkitehtuuri muotoutui kokeneen tiimin käsissä: Vetäjänä arkkitehdit Teemu Toivio sekä Asmo Jaaksi, työryhmässä Edit Bajzs, Kristian Forsberg ja Kirsti Larja. JKMM:n suunnittelufilosofiassa sisustus ja rakennussuunnittelu nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi, siksi kilpailuryhmään kuuluivat myös sisustusarkkitehdit Rami Lehtimäki ja Päivi Meuronen.

 

JKMM Arkkitehtien suunnittelutyön lähtökohtana on  inhimillinen mittakaava ja näkökulma. Ratkaisuiksi pyritään löytämään yksinkertaisia mutta oivaltavia ideoita,  jotka ennen kaikkea toimivat käytännössä.  Rakennettu ympäristö on pysyvää ja sen on kestettävä käyttöä ja aikaa, vielä silloinkin kun maailma ympärillä muuttuu.  Siksi uuden Tiedekulman halutaan vanhenevan kauniisti arvokkaiden, jo aikaa nähneiden rakennusten keskellä.

Tavoitteena korkea arkkitehtoninen ja tekninen laatu

JKMM Arkkitehdit on alusta asti pyrkinyt kehittämään suunnitelmissaan innovatiivisia, älykkäitä ja luovia ratkaisuja. Tavoitteeksi on asetettu teknisesti ja arkkitehtonisesti poikkeuksellisen korkea laatu. JKMM Arkkitehdit on toiminut monipuolisesti arkkitehtuurin eri alueilla suunnitellen rakennuksia, sisustuksia, työympäristöjä, kalusteita sekä aluesuunnitelmia, kaupunkitiloja ja korjausrakentamista.

Toimiston tärkeimpiä töitä ovat mm. Hämeenlinnan Verkatehdas, Turun pääkirjasto, Seinäjoen kaupunginkirjasto, Alma Median pääkonttori Töölönlahdella, Saunalahden Lastentalo ja Shanghai Expo 2010 Suomen Paviljonki. Toimistolle on myönnetty työstään useita tunnustuksia, kuten Rakennustaiteen valtionpalkinto 2007, Vuoden Teräsrakennepalkinto 2007, Vuoden Lasirakennepalkinto 2007, Vuoden Betonirakennepalkinnot 2007 ja 2012, Chicago Athenaeum International Award for Architecture 2006 sekä Pietilä-palkinto 2006

Kilpailuvoiton jälkeen varsinainen suunnittelutyö on päässyt käyntiin. Teemun, Asmon ja Ramin lisäksi tiimissä työskentelevät tällä hetkellä arkkitehti Johanna Mustonen sekä arkkitehtiylioppilas Reetta Aarnio. Työryhmään liittyy jatkossa varmasti vielä lisää suunnittelijoita.  Uutta Tiedekulmaa ennakoi sen tiloihin rakennettu Big Room, jossa rakennushankkeen eri osapuolet ja työryhmät työskentelevät yhdessä. Suunnittelulla ratkaistaan kokonaisuuksia, siksi mukana tiimissä on eri alojen osaajia ja asiantuntijoita alusta lähtien.

Terveisin
Anni Ruotsalainen
JKMM Arkkitehdit

www.jkmm.fi

JKMM Facebookissa

JKMM Twitterissa

Askel kohti rakennushankkeen aloittamista

Näyteikkuna

Yliopistonkatu 4:n peruskorjaus- ja muutostyön hankesuunnitelma hyväksyttiin ja yliopiston hallitus teki investointipäätöksen 15.4.2015. Rakennushankkeen toteutuksen suunnittelu alkaa nyt, hankesuunnitelma on hyväksytty. Seuraava tavoite on saada rakennuslupa ja suunnitelmat toteutusta varten valmiiksi syksyyn 2015 mennessä.

Rakennushanketta suunnittelee projektiallianssi, johon kuuluvat Helsingin yliopisto tilaajana sekä päätoteuttaja ja arkkitehtitoimisto.

Hankesuunnittelu eteni vauhdilla tammikuun 2015 jälkeen, kun julkisena hankintana päätoteuttajaksi valittu SRV Rakennus Oy ja arkkitehtuurikilpailun voittaja Arkkitehtitoimisto JKMM Oy sekä tilaaja Helsingin yliopisto muodostivat projektiallianssin. Tilaajan puolelta mukana on rakennuttajakonsultti Tuukka Salo Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:sta.

Suunnittelijoiden piiri laajenee

Allianssin ensimmäisenä tehtävänä on ollut hankkia tekniset suunnittelijat. Rakennesuunnittelijaksi on valittu Sweco Rakennustekniikka Oy, LVIA- suunnittelijaksi insinööritoimisto Leo Maaskola Oy ja sähkösuunnittelijaksi Granlund Oy.

Allianssista hyvät kokemukset

Rakennusalalle rantautunut, alun perin Australiassa käyttöön otettu rakentamisen osapuolten sopimusmenettely tunnetaan nimellä allianssi. Suuri ero verrattuna tavanomaiseen rakennuttamiseen on se, että päätoteuttaja ja suunnittelija työskentelevät jo alusta lähtien tiiviisti yhdessä.

Helsingin yliopistolla on hyviä kokemuksia allianssimuotoisesta rakentamisesta Vuolukiventien rakennuttamisen ajoilta. Silloin testattiin sopimusmalleja, joitten pohjalta on laadittu Yliopistonkatu 4:n rakennushankkeen allianssisopimus ja myöhemmin on tarkoitus tehdä erillisinä laadittavat kehitys- ja toteutusvaiheen allianssisopimukset.

Vaativa rakennushanke

Toimijoiden sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on allianssin avaintekijöitä. Osapuolet jakavat hankkeen toteutukseen liittyvät riskit ja hyödyt yhdessä ennakkoon sovittujen periaatteiden ja jakosuhteiden mukaan. Yhteisvastuullisuudesta, keskinäisestä luottamuksesta uskotaan syntyvän korkea suoritustaso, jota tarvitaan haasteellisen rakennushankkeen toteuttamiseen.

Entisen hallintorakennuksen muuttaminen uuteen kuosiin on iso rakennushanke. Allianssin osapuolet ovat valmiita ryhtymään laajaan peruskorjaus- ja muutostyöhön tiukalla aikataululla. Tavoitteena on päästä aloittamaan rakentaminen vuoden 2016 alussa ja saada urakka valmiiksi elokuuhun 2017 mennessä.

Tässä blogissa kerrotaan rakennushankkeen etenemisestä ja esitellään suunnittelijoita ja rakentajia.

Tiedekulma saa sinut ajattelemaan, puhumaan ja toimimaan

Näyteikkuna

Tiedekulma on kaikille avoin tila, joka sai alkunsa pop-up –tilana Helsingin muotoilun pääkaupunkivuonna 2012. Tiedekulma vakiinnutti asemansa nopeasti, sillä se on saanut kävijöiltä runsaasti positiivista palautetta ja madaltanut kynnystä olla tekemisissä tieteentekijöiden kanssa.

Yliopisto haluaa laajentaa Tiedekulman konseptia yhä laajemmille ja suuremmille yleisöille. Tavoitteena on tehdä Yliopistokadulle 2017 avattavasta peruskorjattavasta rakennuksesta kansainvälinen oppimis- ja kohtaamisareena, joka lisää tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä edesauttaa Helsingin yliopistoa viestimään maailmanluokan tutkimuksestaan kansainvälistä yleisöä houkuttelevalla tavalla.

Mikä tekee Tiedekulmasta Tiedekulman?

Taustaksi haastattelimme kymmeniä ihmisiä; alumneja, tutkijoita, opiskelijoita, yritysten edustajia, rahoittajia ja kaupunkilaisia sekä perehdyimme vastaaviin oppimiskeskushankkeisiin ja pidimme muutaman työpajan yliopistolaisten kanssa. Maailmalla, Helsingissä ja yliopistolla on useita kohtaamis- ja oppimispaikkoja, joten oli tärkeää löytää vastaus kysymykseen, mikä tekee Tiedekulmasta Tiedekulman.

Tiedekulman kohdalla vastaus löytyy sisällön ja toimintatavan leikkauskohdasta. Sisältö syntyy Helsingin yliopiston monitieteisestä tutkimuksesta, joka on kansainvälistä huipputasoa. Tapa toimia pitää sisällään yhteisöllisen oppimisen. Aktiivinen ja avoin yhdessä tekemisen kulttuuri tekee Tiedekulmasta kiinnostavan sekä ammatillisesti että vapaa-ajanviettopaikkana.

palvelulupaus kuva

 

Sisällön ja toimintatavan yhdistyessä syntyy Tiedekulman palvelulupaus:

It makes me think.

It makes me talk.

It makes me tick.

Oivallukset synnyttävät vuorovaikutusta ja tekoja. Tiedekulmassa kohtaat uusia ajatuksia, mielenkiintoisia ihmisiä ja pääset osallistumaan ja vaikuttamaan tieteen ympärillä käytävään keskusteluun.

Tiedekulman osa-alueet

Tiedekulmasta tulee tieteen ja tutkimuksen ympärille rakentuva monitieteinen yhteisöllisen oppimisen, inspiroivan työskentelyn ja ajatustenvaihdon koti niin fyysisesti kuin virtuaalisestikin.

Tiedekulma on:

  • Kansainvälinen kohtaamispaikka

Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta.

  • Monitieteinen, akateeminen areena

Kehitä itseäsi ja ammatillista identiteettiäsi sekä laita oma osaamisesi likoon eri tieteenalojen, yritysten ja yleisöjen yhteisellä, puolueettomalla maaperällä.

  • Osallistava yhteisö

Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen ja oppimisen alusta, joka inspiroi ja aktivoi kokeiluun ja yhdessä tekemiseen.

  • Tiede osaksi arkea

Yliopiston huippututkimus ja ajankohtaiset aiheet muuntautuvat meillä kansantajuisiksi keskustelunaiheiksi. Täällä koet mitä kaikkea tieteellä voi saada aikaan.

Tiedekulmaan pitää olla helppo poiketa nauttimaan ”kuppi kuumaa ja viipale tiedettä”. Haluamme, että oli kävijä kaupunkilainen, abiturientti tai kansainvälinen huippuprofessori, hän lähtee aina yhtä ajatusta ja oivallusta rikkaampana. Tiedekulma on täyttänyt tavoitteensa, kun se synnyttää uusia keskustelunaiheita, verkostoja ja tekoja paremman maailman puolesta.

Terveisin
Kuudennen Kerroksen team

 

Kilpailu – voita lippu Think Helsinki, Think -iltaan!

Näyteikkuna

Tiedekulman facebookissa nyt kilpailu:
Osallistu tästä mukaan ti klo 14.4. klo 13 mennessä.

Mitä haluaisit kokea ja tehdä tulevaisuuden Tiedekulmassa? Jaa unelmasi Tiedekulmasta Tiedekulman facebookin kilpailua koskevassa julkaisussa ja olet mukana kisassa.

Arvomme lipun kaikkien huomenna tiistaina 14.4. kello 13 mennessä vastanneiden kesken. Ilmoittamme voittajalle henkilökohtaisesti, mistä lippu on noudettavissa.

Think Helsinki, Think -tapahtuma järjestetään  keskiviikkona 15.4. kello 18-21 Savoy-teatterissa.  Lisätietoa illasta:
https://www.facebook.com/thinkhelsinki

Saman pöydän äärellä

Näyteikkuna

kuva

Tervetuloa Tiedekulma 2017 –blogiin!  Blogin kautta pääset seuraamaan ja osallistumaan Tiedekulman suunnitteluun. Blogin kirjoittajina ovat sekä hankkeen tilaajat,  suunnittelijat että palvelumuotoilijat.

Tulen itse kirjoittamaan blogiin  erityisesti uuden Tiedekulman palvelujen suunnittelun näkökulmasta. Käynnistimme helmikuun puolessa välissä palvelumuotoiluhankkeen, joka kestää vuoden 2015 loppuun  asti.  Hanke toteutetaan yhteistyössä designtoimisto Kuudennen Kerroksen kanssa.

Yliopistolla on jo kokemusta muutamasta onnistuneesta palvelumuotoiluhankkeesta, jotka rohkaisivat myös meitä hyödyntämään palvelumuotoilun menetelmiä uuden Tiedekulman palvelujen suunnittelussa. Helsingin yliopiston kirjaston palvelumuotoiluhankkeessa muotoiltiin palveluja opiskelijoille.  Tutkimushankkeen elinkaari -palvelumuotoiluhankkeessa puolestaan muotoiltiin tutkijoille parempia, käyttäjälähtöisiä tukipalveluita. Hankkeeseen voit tutustua täällä.

Uskon siihen, että olemme onnistumisen ytimessä, kun ymmärrämme aidosti asiakkaiden sekä palveluntuottajien motiivit, tarpeet ja odotukset. Lisäksi tarvitaan sopivassa määrin osallistamista ja sitouttamista. Tiedekulman palvelukehitykseen pääsevätkin osallistumaan niin yliopistolaiset kuin asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Vaikuttamismahdollisuuksia on monia: palvelumuotoilutiimien työskentely, palveluideat ja hanke jalkautuvat  kampuksille ja kaupungille, erilliset työpajat, digitaaliset työkalut ja myös tämä blogi, jonka kautta kaikilla on mahdollisuus kommentoida ja ehdottaa.

Palvelulupauksen kiteyttämistä

Palvelumuotoiluhankkeessa olemme viimeisen kuukauden aikana  työstäneet Tiedekulman asiakasprofiileja  ja palvelulupausta (esittelemme ne täällä blogissa lähiaikoina). Asiakasprofiilit ja palvelulupaus  toimivat työkaluina, kun ideoimme, suunnittelemme ja konseptoimme Tiedekulman palveluja. Olemme saaneet mahtavan joukon yliopistolaisia ja yhteistyökumppaneita mukaan palvelumuotoiluun. Neljä palvelumuotoilutiimiä & 36 hlöä valmentajineen kokoontuvat kolmeen palvelukehitystyöpajaan tämän vuoden aikana. Tämän blogin kautta voit  seurata tiimien työskentelyä ja tutustua tiimiläisiin. Esittelemme myös palveluideat  täällä blogissa.  Kommentoi ja kerro, että onko  palveluideassa mahdollisuuksia kasvaa aidoksi palvelutuotteeksi.

Suunnittelijat saman pöydän äärellä

Viime viikolla rakennushankkeen suunnittelijat ja palvelumuotoilijat kokoontuivat saman pöydän ääreen. Palvelumuotoilun kannalta on oleellista, että työskentelemme tiiviisti rakennushankkeen suunnittelijoiden kanssa, jotta palvelukokonaisuus ja haluttu asiakaskokemus siirtyvät arkkitehdin työhön ja kädenjälkeen. Molemmat hankkeet ovat työstäneet viimeisen kuukauden aikana tiivisti hankesuunnitelmaa.  Palvelumuotoilunhankkeen osalta olemme kirjanneet sinne muun muassa  tällaisia tavoitteita uudelle Tiedekulmalle:

Maailmanluokan tiede ja akateeminen yhteisö helposti lähestyttäväksi. Paikka, jossa tiede on elämyksellistä ja kuka vaan voi kokea löytämisen ja osallistumisen riemua.

Energisoiva ja inspiroiva kokemus ja yhteisöllinen oppiminen syntyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tämä edellyttää että käyttäjä tuntee olevansa osapuolena toiminnassa, osana yhteisöä. Onnistumisen tunne syntyy yhteisen ymmärryksen lisääntymisestä.

Tunnelmana harkittu keskeneräisyys ja helposti lähestyttävyys; ei saa olla liian hienoa. Työpajamainen work-in-progress-tunnelma tärkeää; Tiedekulma ei ole galleria tai perinteinen kirjasto.

Uuden löytäminen ja ymmärtäminen: aina pitää olla jotain uutta, ei saa näyttää samalta kuin viikko sitten, sesonkiajattelu retail-maailmasta.

Osallistavaa pop-up esillepanotilaa; pieniä tiloja tilan sisälle. Paikkoja, joissa voi esitellä tutkimusta/projektia  ja pyytää palautetta demoihin ja prototyyppeihin.

Save the date!

Palvelumuotoiluhanke jalkautuu Viikin ja Kumpulan kampuskohtaamispaikoille 5.5.2015. Silloin sinulla on mahdollisuus tutustua hankkeeseen ja ideoida & jalostaa  23.4. service jam sessiossa syntyneitä palveluideoita eteenpäin kanssamme.  Viikin kampuskohtaamispaikalla tapaat meidät  klo 9-11 ja Kumpulan kampuskohtaamispaikalla klo 13-15. Tervetuloa, toivottavasti nähdään silloin!

Terveisin Tanja

Työmaatiedote vk 12/2017

Toimistokerrokset alkavat saada valmiita pintoja vähän joka suunnasta

Toimistokerrokset alkavat saada valmiita pintoja vähän joka suunnasta

Viikon 12 tapahtumia

Vesikatolla läpivientien pellitykset ovat pääosin valmiit. Torialueella on tehty laajennusosan holvin raudoitusta ja sen valu on tänään 23.3. alkaen klo 21.00. Lasiseinäasennukset on aloitettu, kuten kuvasta on havaittavissa. Väliseinämuurauksia on jatkettu 1. kerroksessa. Maalaus- ja tasoitetyöt ovat siirtyneet 2. kerrokseen sekä kellarikerroksissa on jatkettu pintamaalauksia. Ensimmäisen kerroksen julkisivulasien kannakkeiden asennus on loppusuoralla. Tavarahissin asennus rakennuksen vanhaan kuiluun on käynnissä. Talotekniikkatyöt ovat eri aselajien osalta käynnissä. Sähköasennusten osalla on kellarikerroksia alettu jo kalustamaan sekä valaisin asennus on siirtynyt 4. kerrokseen.

Tulevaa

Käynnissä olevat työvaiheet tulevat jatkumaan ja alkavina uusina työvaiheina ovat mattoasennukset sekä uudisosan holvin kattoikkunoiden raudoitustyöt.

Työmaan yhteyshenkilöt

Työmaapäällikkö Kaj Grönroos Puh. 0400 946 070
Projekti-insinööri Mikael Lähteenmäki Puh. 040 848 7522

Työmaatiedote vk 11/2017

Sisäpihan uudisosan kattoikkunoiden muottirakenteet teon alla

Sisäpihan uudisosan kattoikkunoiden muottirakenteet teon alla

Viikon 11 tapahtumia

Julkisivutelineet on purettu, jäljellä on enää työmaahissin rakenteet. Vesikatolla läpivientien pellitykset ovat pääosin valmiit. Torialueella on tehty laajennusosan holvin raudoitusta sekä kattoikkunoiden muottityö on käynnissä. Vierendeel-kannattajan palokotelointi on valmistunut. Väliseinämuurauksia on tehty 1. kerroksessa sisäänkäyntien kohdalla. Maalaus- ja tasoitetyöt ovat siirtyneet 2. kerrokseen sekä kellarikerroksissa on jatkettu pintamaalauksia. Ensimmäisen kerroksen julkisivulasien kannakkeiden asennus on jatkunut. Tavarahissin asennus rakennuksen vanhaan kuiluun on aloitettu. Talotekniikkatyöt ovat eri aselajien osalta käynnissä. Sähköasennusten osalla on kellarikerroksia alettu jo kalustamaan sekä valaisin asennus on lähtenyt liikkeelle 5. kerroksessa.

Tulevaa

Ensi viikolla tullaan valamaan uudisosan holvi to ja pe välisenä yönä, tällöin Fabianinkatu on suljettuna ja valu tapahtuu rakennuksen yli pumppaamalla.

Työmaan yhteyshenkilöt

Työmaapäällikkö Kaj Grönroos Puh. 0400 946 070
Projekti-insinööri Mikael Lähteenmäki Puh. 040 848 7522

Työmaatiedote vk 10/2017

Fabianinkadun puoleinen julkisivu “paljastui” 7.3.

Fabianinkadun puoleinen julkisivu “paljastui” 7.3.

Viikon 10 tapahtumia

Julkisivutelineiden purku on käynnissä. Vesikatolla on aloitettu läpivientien pellitykset. Torialueella on tehty laajennusosan holvimuotti ja raudoitus on aloitettu. Kevyiden väliseinien rakentamisen pääpaino on siirtynyt 2. kerrokseen, jossa tehdään myös massiivisen Vierendeel-kannattajan palosuojakotelointia. Väliseinämuurauksia on jatkettu 1. kerroksessa sisäänkäyntien ja keittiön osalla. Maalaus- ja tasoitetyöt etenevät 3. ja 6. kerroksessa sekä kellarikerroksissa on tehty pintamaalauksia. Ensimmäisen kerroksen julkisivulasien kannakkeiden asennus on lähtenyt liikkeelle Fabianinkadun puoleiselta julkisivulta. Talotekniikkatyöt ovat eri aselajien osalta käynnissä. Sähköasennusten osalla on kellarikerroksia alettu jo kalustamaan.

Tulevaa

Ensi viikolla alkaa tavarahissin asennus sekä mainitut työvaiheet tulevat jatkumaan.

Työmaan yhteyshenkilöt

Työmaapäällikkö Kaj Grönroos Puh. 0400 946 070
Projekti-insinööri Mikael Lähteenmäki Puh. 040 848 7522

Työmaatiedote vk 9/2017

Sisäpihan uudisosan holvin muottityö käynnissä

Sisäpihan uudisosan holvin muottityö käynnissä

Viikon 9 tapahtumia

Sääsuoja on purettu ja julkisivutelineiden purku on käynnissä. Vesikatolla on jatkettu lappeen pellityksen asennusta. Viimeinen torialueen paikallavaluseinä valettiin tiistaina ja torialueella on siirrytty ylläolevan kuvan mukaisesti paikallavaluholvin muottityöhön. Kevyiden väliseinien rakentamisen pääpaino on siirtynyt 2. kerrokseen, jossa tehdään myös massiivisen Vierendeel-kannattajan palosuojakotelointia. Väliseinämuurauksia on jatkettu 1. kerroksessa sisäänkäyntien kohdalla. Maalaus- ja tasoitetyöt etenevät 3. kerroksessa sekä kellarikerroksissa on tehty pintamaalauksia. Talotekniikkatyöt ovat eri aselajien osalta käynnissä. Sähköasennusten osalla on kellarikerroksia alettu jo kalustamaan.

Tulevaa

Seuraavien jaksojen aikana aloitetaan tavarahissin asennus sekä julkisivulasien kannatinrakenteiden asennus.

Työmaan yhteyshenkilöt

Työmaapäällikkö Kaj Grönroos Puh. 0400 946 070
Projekti-insinööri Mikael Lähteenmäki Puh. 040 848 7522

Työmaatiedote vk 8/2017

Kuvassa aihe joka on rakennustyömaalla varsin yleinen, raudoitus työmuottia vasten tehtynä

Kuvassa aihe joka on rakennustyömaalla varsin yleinen, raudoitus työmuottia vasten tehtynä

Viikon 8 tapahtumia

Poistumisporras on asennettu paikalleen. Vesikatolla on asennettu lappeen pellitystä. Torialueen paikallavalutyöt ovat jatkuneet 4-linjan raudoitus- ja muottitöillä. 2. kerroksen torialueen puolelle on tehty uudet aukotukset vanhaan julkisivuun. Kevyiden väliseinien rakentamisen pääpaino on siirtynyt 2. kerrokseen, jossa tehdään myös massiivisen Vierendeel-kannattajan palosuojakotelointia. Väliseinämuurauksia on jatkettu 1. kerroksessa. Maalaus- ja tasoitetyöt etenevät 3. kerroksessa sekä kellarikerroksissa on tehty pintamaalauksia. Talotekniikkatyöt ovat eri aselajien osalta käynnissä. Sähköasennusten osalla on kellarikerroksia alettu jo kalustamaan.

Tulevaa

Seuraavien jaksojen aikana aloitetaan tavarahissin asennus sekä julkisivulasien kannatinrakenteiden asennus.

Työmaan yhteyshenkilöt

Työmaapäällikkö Kaj Grönroos Puh. 0400 946 070
Projekti-insinööri Mikael Lähteenmäki Puh. 040 848 7522

Työmaatiedote vk 6/2017

Tavarahissi nousee yhden kerroksen ylöspäin ja tässä purun alla on vanha kattolaatta

Tavarahissi nousee yhden kerroksen ylöspäin ja tässä purun alla on vanha kattolaatta

Viikon 6 tapahtumia

Vesikaton pintahuopa on pääosin asennettu. Sisällä on aloitettu koko rakennuksen korkuisen teräsrakenteisen poistumisportaan asennukseen. Torialueen paikallavalutyöt ovat jatkuneet 8-linjan valulla ja 4-linjan raudoitustöillä. Kevyiden väliseinien rakentamisen pääpaino on siirtynyt 2. kerrokseen, jossa tehdään myös massiivisen Vierendeel-kannattajan palosuojakotelointia. Väliseinämuuraukset on aloitettu 1. kerroksessa. Maalaus- ja tasoitetyöt etenevät 3. kerroksessa. Talotekniikkatyöt ovat eri aselajien osalta käynnissä. Mallitilan rakentaminen on edennyt ja sen katselmointi on ensi viikolla.

Tulevaa

Uutena isompana työvaiheena aloitetaan 2. kerroksen korkeudelle torialueen seinään tulevien sisäikkunoiden aukotusten teko vanhaan rakenteeseen.

Työmaan yhteyshenkilöt

Työmaapäällikkö Kaj Grönroos Puh. 0400 946 070
Projekti-insinööri Mikael Lähteenmäki Puh. 040 848 7522

Työmaatiedote vk 5/2017

Näkymää sisäpihalle 6. kerroksen korkeudelta

Näkymää sisäpihalle 6. kerroksen korkeudelta

Viikon 5 tapahtumia

Vesikatolla on tehty pintahuovan asennusta. Sisälle tulevien teräsportaiden asennus on jatkunut. Torialueen paikallavalutyöt ovat jatkuneet 8-linjan sekä 4-linjan raudoitustöillä. Kevyiden väliseinien rakentaminen etenee 3. kerroksessa. Maalaus- ja tasoitetyöt seuraavat kerrosta ylempänä tullen väliseinätyön perässä. Talotekniikkatyöt ovat eri aselajien osalta käynnissä. Mallitilan rakentaminen on aloitettu ja sen odotetaan valmistuvan parin viikon sisään.

Tulevaa

Käynnissä olevat työvaiheet tulevat jatkumaan. Uutena työvaiheena tullaan aloittamaan 1. kerroksen väliseinien muuraustyöt.

Työmaan yhteyshenkilöt

Työmaapäällikkö Kaj Grönroos Puh. 0400 946 070
Projekti-insinööri Mikael Lähteenmäki Puh. 040 848 7522