Toimittajat ottavat yhteyttä tutkijoihin monissa eri tarkoituksissa. Joskus ajatuksena on saada nopea vastaus tiettyihin kysymyksiin, joskus ideana on pidempi haastattelu. Yhteydenottoihin kannattaa suhtautua harkiten. Vaikka kyseessä olisi vain pikainen tiedustelu, niin toimittajalta on hyvä kysyä ensin esimerkiksi jutun tarkoituksesta ja taustoista. Voi myös pyytää hiukan miettimisaikaa, jotta ehtii tarvittaessa perehtyä aiheeseen, kysellä kollegoilta ja miettiä tarkemmin, mitä haluaa vastata. Koska toimitukset työskentelevät nopealla sykkeellä, vastauksessa ei kannata kuitenkaan turhaan viivytellä.

Itse haastattelussa kannattaa välttää liian monimutkaisia ilmaisuja ja tieteellisten termien viljelyä.  Väärinymmärryksen riski on suuri, kun puhuttu kieli on vaikeaa erityisalan jargonia. Sanottavansa saa perille parhaiten miettimällä etukäteen tiivistämällä puheenvuoronsa muutamaan ydinkohtaan.

Kannattaa muistaa, että toimittajalla on viime kädessä valta ja vastuu juttunsa julkaisemisesta. Siksi häntä ei kannata lähteä neuvomaan jutun näkökulmasta ja painotuksesta, vaan ennemminkin yrittää auttaa ymmärtämään ja selittämään asioita. Jos kuitenkin havaitsee hänen ennakkotiedoissaan selviä virheitä tai väärinymmäryksiä, ne kannattaa yrittää oikaista.

Haastateltavalla on oikeus tarkistaa etukäteen itseään koskevat lainaukset jutussa. Kirjoittaessaan uusista ja vaikeista aiheista toimittaja voi joskus antaa koko jutunkin tarkistettavaksi, mutta siihen hänellä ei ole velvollisuutta. Kaikkien etu on kuitenkin se, ettei julkaistuihin juttuihin jää selviä virheitä. Jos näin käy, voi ottaa yhteyttä jälkikäteen toimitukseen ja ehdottaa oikaisua.

Katso Mikko Salasuon videosta vinkit haastatteluun valmistautumisesta.