Kirjoittanut Juuso-Ville Gustafsson
Ovatko semiotiikan termit hukassa? Eikö semiosis suju? Semiotiikkaan voi nykyisin törmätä yllättävissä paikoissa – ja täysin eri aloilla. Monille ensikosketus semiotiikkaan tulee erilaisten tekstien kautta, joissa käytetään semiotiikalle ominaista terminologiaa. Mikäli se ei ole ennestään tuttua, saattaa semiotiikka alkaa tuntua luotaantyöntävältä tai esoteeriselta. Tällainen tunne on täysin ymmärrettävä, sillä ilman helposti saatavilla olevaa suomenkielistä semiotiikan sanastoa on keskeisten käsitteiden selvittäminen työlästä ja aikaavievää puuhaa. Tilannetta vaikeuttaa myös se, ettei suomenkielisiä semiotiikan sanakirjoja yksinkertaisesti ole olemassa – edes käännöksinä. Suomenkielisiä semiotiikan johdantoteoksia kyllä löytyy, mutta nämäkin teokset ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Näistä teoksista luetuimpia lienevät Eero Tarastin Johdatusta Semiotiikkaan (Gaudeamus, 1990) ja Harri Veivon ja Tomi Huttusen Semiotiikka. Merkeistä Mieleen ja Kulttuuriin (Edita, 1999). Näiden teosten lisäksi semiotiikkaa on käsitelty myös monien erityisalojen oppikirjoissa, mutta nämä teokset eivät ole ensisijaisesti tarkoitettu semiotiikan oppikirjoiksi.
Jos semiotiikkaan satunnaisesti törmäävä lukija, opinnäytettä työstävä opiskelija tai artikkelia lukeva tutkija haluaisi nopeasti selvittää, mitä käsitteillä ”teksti”, ”koodi” tai ”semiosis” tarkoitetaan, joutuu hän turvautumaan lähinnä englanninkielisiin semiotiikan oppikirjoihin, tietosanakirjoihin ja hakuteoksiin. Painettujen hakuteosten ongelmana on kuitenkin niiden nopea vanhentuminen, usein kallis hinta, kehno saatavuus ja määritelmien tai selitysten pituutta koskevat rajoitukset. Suomalaisesta näkökulmasta englanninkieliset sanakirjat eivät myöskään auta käännösvastineiden löytämisessä. Kenen puoleen tulisi esimerkiksi silloin kääntyä, kun pitäisi selvittää tulisiko interpretant kääntää tulkinnaksi, tulkitsimeksi vai tulkinteeksi? Siinä missä aikaisemmin tällainen kysymys olisi lähinnä aiheuttanut syvän hiljaisuuden, voidaan siihen nyt antaa selkeä vastaus: Tieteen termipankin tietenkin! Suunnatkaa selaimenne siis osoitteeseen http://tieteentermipankki.fi/wiki/Luokka:Semiotiikka
Termipankin semiotiikan sanasto on nykyaikaisesti toteutettu ja avoimesti kaikkien saatavilla. Kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi käydä termipankin sivuilla ehdottamassa termiä määriteltäväksi tai keskustella termisivun sisällöstä kunkin sivun keskustelualueella. Termipankin mediawikialusta mahdollistaa olemassaolevista määritelmistä keskustelemisen ja kollektiivisen kirjoittamisen ja muokkaamisen yhteistyön. Myös olemassaolevia määritelmiä tai selitteitä voidaan helposti päivittää ja muokata saadun palautteen avulla.
Sanastotalkoot Termipankissa
Termipankissa semiotiikan sanaston rakentaminen tapahtuu rajoitetun joukkoistamisen (engl. niche sourcing) avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sanastoa kartuttavat alan asiantuntijat vapaaehtoistyönä. Määritelmien ja selitteiden tekeminen perustuu lähdemateriaaliin. Käsitettä määriteltäessä asiantuntija käy läpi useamman lähdeteoksen ja vertailee niistä löytyviä määritelmiä keskenään. Näin on toimittava siitä huolimatta, että lopulta päätyisikin käyttämään vain yhtä teosta määritelmän pohjana. Tämän jälkeen on pohdittava, miten käsitteen voisi määritellä mahdollisimman hyvin suomeksi ja miten sitä voisi havainnollistaa selitteeseen. Lopuksi on vielä mietittävä käsitesuhteita, eli käsitteiden yhteyttä toisiin käsitteisiin, kielivastineita ja mahdollisesti myös etymologista alkuperää. Lopputuotteina, käsitteiden määritelminä ja selitteinä, saadaan siis lähdeteosten perusteella tehtyjä suomenkielisiä parafraaseja. Käsitteen määrittelyn osoittautuessa hankalaksi tai monelle tieteenalalle yhteiseksi voi asiantuntija ehdottaa, että termiä käsiteltäisiin Termipankin yhteydessä toimivan Monitieteisen humanististen alojen termityöhankkeen järjestämissä kaikille avoimissa termityökokouksissa.
Toisinaan sanastoa voidaan kartuttaa myös etsimällä oppikirjoista tai muista vastaavista teoksista sopivia määritelmiä tai selitteitä, joita voisi käyttää sellaisenaan – mikäli lähdeteoksen tekijä(t) ja sen kustantaja antavat siihen luvan. Semiotiikan osa-alueelle on esimerkiksi kerätty valmiita määritelmiä ja selitteitä Harri Veivon ja Tomi Huttusen edellä mainitusta semiotiikan oppikirjasta. Professorit Veivo ja Huttunen sekä oppikirjan kustantanut Edita antoivat ystävällisesti Tieteen termipankille luvan hyödyntää heidän teostaan ja siitä mahdollisesti saatavia määritelmiä ja selitteitä sellaisenaan.
Suomenkielisen semiotiikan verkkosanaston perustamisen ja kehittämisen mahdollistivat Suomen kulttuurirahasto ja Koneen säätiö rahoittaessaan monitieteistä humanististen alojen termityöhanketta, jonka yhtenä osana oli semiotiikan osa-alueen perustaminen. Semiotiikan sanaston kokoaminen tieteen termipankkiin aloitettiin syyskuussa 2015 Suomen kulttuurirahaston myöntämän apurahan turvin. Kulttuurirahaston apuraha mahdollisti yhden tutkijan palkkaamisen semiotiikan osa-alueen kehittämiseen neljäksi kuukaudeksi. Työtä semiotiikan osa-alueen parissa pystyttiin jatkamaan myös vuonna 2016 Koneen säätiön humanististen alojen termityöprojektille myöntämällä apurahalla. Tämän apurahan turvin on osa-alueen kehitystyötä voitu jatkaa toiset neljä kuukautta.
Jos semiotiikan termit ovat hukassa, niin kannattaa jatkossa suunnata tieteen termipankkiin. Jos taas termit ovat hyvin hallussa ja huomaat jonkun olennaisen termin puuttuvan, tai havaitset puutteita määritelmissä tai selitteissä, voit rekisteröityä käyttäjäksi ja auttaa meitä termipankin kehittämisessä. Osallistumalla termityöhön voit vaikuttaa termipankin kehittämiseen ja tulevaisuuteen.
Otsikossa on kyseessä merkki: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Semiotiikka:merkki