Tieteidenvälisiä termiseikkailuja

Helmikuussa 2015 aloitti Tieteen termipankissa toimintansa Monitieteinen humanistinen termityöhanke[1], jonka tarkoituksena on määritellä ja selittää Tieteen termipankkiin termejä, joita käytetään monilla eri humanistisilla tieteenaloilla. Hanke sai alkunsa kun keväällä 2014 Termipankin kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian koordinaattorit kokoontuivat käymään läpi näiden kahden tieteenalan yhteistä termistöä. Huomattiin, että yhteisiä termejä on paitsi yllättävän paljon, ne myös eroavat mielenkiintoisella tavalla toisistaan eri tieteenaloilla.

Mitä tarkoittaa realismi?

Esimerkiksi käyköön termi ”realismi”. Kirjallisuudentutkimuksessa sen määritelmä Termipankissa kuuluu: ”puolueettomaan todellisuuden kuvaamiseen pyrkivä kirjallisuuden suuntaus, joka syntyi Ranskassa 1800-luvun puolivälissä” ja filosofiassa: ”näkemys, jonka mukaan on olemassa jotakin ihmisestä riippumatta”. Ensinäkemällä näillä kahdella termillä ei tunnu olevan kovinkaan paljon tekemistä keskenään. On selvää ettei näiden kahden termin käytölle ole yhteistä metodologiaa. Kirjallisuudentutkimuksessa tarkastellaan tietynlaisia tekstejä ja niiden kirjoittajia, joille on yhteistä tietty taiteellinen tavoite kun taas filosofiassa tarkastellaan todellisuutta, joka ei riipu millään tavoin ihmisten tavoitteista.

Onko näiden määritelmien välillä sitten mitään yhteistä? On toki. Kummassakin pyritään näkemään todellisuus sellaisena kuin se on, vaikka kirjallisuudentutkimuksessa se tapahtuu ihmisen tuottamien tekstien kautta kun taas filosofiassa realismin eri suuntaukset pyrkivät tavoittamaan todellisuuden sellaisena kuin se on meistä riippumatta. Toisin sanoen molemmissa pyritään objektiivisuuteen, toteen kuvaan maailmasta sellaisena kuin se on.

Havaittiin, että monien humanististen termien välillä vallitsee, Wittgensteinin kuuluisaa termiä lainatakseni, perheyhtäläisyys. Teoksessaan Filosofisia tutkielmia (1953), §66-76 Ludwig Wittgenstein käsittelee erilaisia pelejä. Esimerkkinä olkoon jalkapallo, lasten yksin pelattava pallopeli, jossa palloa potkitaan seinään vasten ja se pomppaa takaisin ja korttipeli, jota sanotaan ”kärsivällisyydeksi”. Jalkapallolla on yhteistä lapsen pelin kanssa se, että mukana on pallo, mutta osallistujamäärä on eri. Korttipelissä on sama ominaisuus kuin lapsen pelissä sikäli että molemmissa on yksi pelaaja, mutta korttipelissä ei ole palloa. Jalkapallossa on yhteistä korttipelin kanssa se, että siinä voitetaan tai hävitään, mutta tämä ominaisuus ei kuulu lapsen peliin. Silti näitä kaikkia toimintoja yhdistää jokin, nimittäin se, että kaikkia niitä sanotaan peleiksi. Tätä Wittgenstein nimittää perheyhtäläisyydeksi.[2]

Jos nyt ajatellaan jonkinlainen realismiperhe, joka sisältää monia eri perheenjäseniä jotka ovat jollakin tavoin yhteydessä realismiin merkityksessä maailma sellaisena kuin se on, ne voivat erota toisistaan aika lailla ihan samalla tavalla kuin vaikkapa äiti ja poika eroavat toisistaan. Silti niille on yhteistä perheenjäsenyys, ja tässä tapauksessa suhde maailmaan sellaisena kuin se on. Niinpä voidaan tässä tapauksessa sanoa, että näitä erilaisia realismikäsitteitä yhdistää perheyhtäläisyys.

Tieteidenvälisyyttä käytännössä

Tieteen termipankki tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tämän kaltaisten perheyhtäläisyyksien tarkastelulle. Siihen kuuluu useita humanistisia tieteenaloja, jotka käyttävät osin samaa termistöä. Eri merkityksien kiinnostavan tarkastelun lisäksi projektilla on myös hyvin käytännöllinen päämäärä: Termipankin kannalta on tarkoituksenmukaista, että termien eri käytöt tulevat selvästi eriteltyä ja lisäksi eri tieteenalojen termisivuilta voi hedelmällisesti viitata muiden tieteenalojen vastaavien termien sivuille. Tähän käytännölliseen tieteidenvälisyyteen hanke perustuu, ja sen päätyömuotona on käytännön termityö tiiviissä yhteistyössä hankkeen tutkijoiden ja termipankin kesken.

Käytännössä tämä tapahtuu paitsi tutkijoiden epämuodollisen yhteydenpidon kautta, myös kaikille kiinnostuneille avoimissa monitieteisissä termikokouksissa. Keväällä 2015 pidettiin seitsemän avointa termikokousta, joissa keskusteltiin vapaamuotoisesti sellaisista monitieteisistä termeistä kuin performanssi, representaatio, intentionaalisuus, merkitys, diskurssi, teksti, affekti, sympatia, empatia, kuva ja kauneus. Kokousten seurauksena ao. termisivuja muokattiin Tieteen termipankissa huomattavasti ja luotiin uusia linkityksiä tieteenalojen kesken.

Syksyllä 2015 hanke käynnistyy toden teolla kun mukaan tulevat uusina itsenäisinä aihealueina estetiikka ja semiotiikka ja marraskuusta lähtien teatteritaide (termipankissa aihealue esittävät taiteet).[3] Syys- ja lokakuussa hankkeessa toimii aktiivisesti kolme tutkijaa yhtä aikaa ja marras-joulukuussa neljä tutkijaa. Ulkoisesti toiminta näkyy avoimina termikokouksina, joissa hankkeen tutkijat kokoontuvat läppäriensä kanssa keskustelemaan monitieteisistä termeistä Porthaniaan kerran kuussa. Tarkoitus on paitsi keskustella, myös tehdä muutokset Termipankkiin saman tien. Kokoukset ovat kaikille avoimia, joten termityötä pääsee ihmettelemään lähietäisyydeltä ja samalla vaikuttamaan Termipankin sisältöihin.

Monitieteinen humanistinen termihanke toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi kiinnostaviin termikeskusteluihin seuraavina päivinä:

22. 10. klo 10-12 P518 (termi realismi)
26. 11. klo 10-12 P518 (termi kritiikki)
17. 12. klo 10-12 P617 (käsiteltävä termi ilmoitetaan myöhemmin)

Monitieteinen termihanke on kiinnostunut paitsi käytännön termityöstä, myös Termipankin edustaman avoimen julkaisualustan mahdollisuuksista ja ns. rajoitetun talkoistamisen periaatteesta, jossa asiantuntijaryhmien jäsenet voivat muokata yhdessä kaikkea oman alansa termitietoa. Kollektiivinen työ asettaa monenlaisia haasteita kiireisessä akateemisessa toimintaympäristössä, ja hanke pyrkii löytämään ratkaisuja termityön houkuttelevuuden parantamiseksi. Tähän liittyen hanke järjestää marraskuussa workshopin, johon liittyy avoin tilaisuus The Humanities in the Digital Age: Access, Equality and Education perjantaina 6.11.2015 10.15–12.00 Suomalaisen kirjallisuuden seurassa, suuri juhlasali, Hallituskatu 1, Helsinki. Tilaisuudessa puhuu teoksen Open Access and the Humanities (Cambridge University Press, 2014) julkaissut Martin Paul Eve.

Yllämainitun talkooperiaatteen hengessä monitieteinen humanistinen termihanke toivottaa kaikki monitieteisestä termistyöstä kiinnostuneet mukaan termitalkoihin – jatko-opiskelijat ja tutkijat voivat saada Termipankkiin kirjauduttuaan asiantuntijaryhmän jäsenenä suoran muokkausoikeuden termisivuihin ja perusopiskelijat voivat Termipankkiin rekisteröityään aloittaa keskustelun millä tahansa termisivulla, esimerkiksi haastamalla sivun määritelmän, ehdottomalla lisämateriaalia selitykseen, kertomalla tieteidenvälisistä aspekteista, tarjoamalla sivulta puuttuvan käännösvastineen jne. Lisätietoja saa osoitteesta tieteentermipankki-info@helsinki.fi.

Monitieteistä termityötä opiskelemaan

Monitieteinen humanistinen termityöhanke järjestää myös syksyllä 2015 (15. 9. – 24. 11.) aihetta koskevan kurssin (Suomen kielen oppiaine), jossa tehdään tieteidenvälistä termityötä käytännössä työryhmätyöskentelyn muodossa. Kurssi on avoin kaikille keskustakampuksen maisterivaiheen opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille ja sen opettajina toimivat hankkeen jäsenet ja vierailevat luennoijat. Lisätietoja kurssista voi kysyä osoitteesta markku.roinila (at) helsinki.fi

[1] Hanketta rahoittavat Humanistisen tiedekunnan tulevaisuusrahasto ja Suomen kulttuurirahasto.
[2] Esimerkki teoksesta Chon Tejodor, Starting with Wittgenstein, Continuum, London 2011, s. 112.
[3] Tarkemmin hankkeen tutkijoista ja taustavoimista, ks. http://tieteentermipankki.fi/wiki/Hanketta_koskeva_powerpoint-esitys_%28suomeksi%29