Time goes by, which makes me update my ongoing research work at Metla Joensuu, where I am working as a substitute until October. I’m priviledged to be involved in Finnish Family Forest Owner 2010 survey, in particular the forest planning sub-survey. In addition to soon publishing a practice-oriented working paper in Finnish, we are analyzing the data to prepare studies relating to the types of owners’ decision problems and owners’ social networks in timber trade. Comparison of two owner typologies will offer insights into the relationship between owners’ forest management objectives and decision-making modes. These studies are supposed to yield at least two conference papers and hopefully later a peer-reviewed research article.
Parallelly, we are preparing research papers relating to the change in professional forest planners’ work and their well-being. Recently I have learned a lot in co-authoring research papers relating to decision support for jointly owned forest holdings, using preference information for producing alternative forest plans, and addressing sustainability by means of various decision support tools and techniques. Near future is going to bring topics of developing regional forest policy processes and utilizing problem structuring methods in forest management decision making to the fore of my work. What an inspiring Spring!
Näin loppuvuodesta jokaisen kuuliaisen tutkijan pitää tarkistaa, että kaikki vuoden suoritteet on asianmukaisesti ilmoitettu tietokantoihin. Tieteelliset julkaisut ovat tietenkin tärkeimpiä, mutta viime aikoina yhteiskunnallinen vuorovaikutus on noussut yhä tärkeämpään asemaan. Näin on sekä yliopistoissa että sektoritutkimuslaitoksissa; omat kokemukseni ovat Helsingin yliopistosta ja Metsäntutkimuslaitoksesta.
Samalla kun tutkimustulosten vienti käytäntöön korostuu, on merkillepantavaa, että tieteen kansantajuistamista, tiedeviestintää ja yleistajuisia esitelmiä ei listata missään organisaation toimesta. Näitä muka-tärkeitä suoritteita jopa kutsutaan “ei-julkaisuiksi” samaan aikaan kun listaukset julkaisuista kyllä löytyvät. Listaanpa siis tähän omasta puolestani joitakin tämänvuotisia ei-julkaisujani, silläkin uhalla ettei se ehkä ole tiedepoliittisesti korrektia. Muistammehan viime viikkojen kohun Suomen tieteen tason laskusta ja soveltavan tutkimuksen ylipainotuksesta.
A) Uutiskirjejuttuja
B) Esitelmiä ja postereita
- Korhonen, K., Kurttila, M. & Hujala, T. Metsien monimuotoisuutta edistävä päätöstuki. Metlan Metso-tutkimusten esittely Metso-seurantaryhmän retkeilyllä Sipoon seudulla 22.9.2009.
- Hujala, T. Metsäsuunnittelun tutkiva kehittäminen – näkökulmien myyntiä ja toimijoiden kuuntelua. Taksaattoritiedon istuttaminen käytäntöön. Taksaattoriklubin iltapäiväseminaari Metsätieteen Päivässä 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki. http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/taksklubi/mtp09_hujala.pdf
- Hujala, T. Sopeutuva metsäsuunnittelu. Posteri Metsätieteen Päivän iltatilaisuudessa 4.11.2009, Kansallissali, Helsinki.
- Hujala, T. Osapuolten mielipiteistä priorisoituihin kehittämistoimiin. “Hyvä ja vaikuttava AMO-prosessi” -koulutus alueellisten metsäkeskusten metsäohjelmavastaaville. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 12.11.2009.
Issue 24(5) of Scandinavian Journal of Forest Research includes, among others, our research paper. The article sort of concludes my doctoral dissertation project, since now all papers in my thesis have been published in international scientific journals. I am happy to thank all reviewers as well as my co-authors for their effort.
Hujala, T., Tikkanen, J., Hänninen, H. & Virkkula, O. 2009. Family forest owners’ perception of decision support. Scandinavian Journal of Forest Research, 24(5): 448-460.
Full text is available at:
http://www.informaworld.com/smpp/content~db=all~content=a916000622
Abstract
Family forest ownership today is shaped by multiple values that are entwined with varying lifestyles. The challenge for forestry extension services is to adapt reasonably to these cognitive, social and cultural patterns. Focusing on a decision support perspective, the present study adds to prior knowledge on family forest owners’ wishes concerning forest planning. The aim is to identify forest owners’ decision-making modes, and the connections between owner backgrounds and decision support anticipation. A psychological survey tool, measuring the degree of sharing of decision-making power and desire to learn, was constructed for data collection. Data were acquired through a postal survey in 2006 from 676 family forest owners in Finland. Multivariate analysis yielded three owner groups as fusions of decision-making modes serving the pre-hypothesis: trusting realizers (53%), active learners (27%) and independent managers (20%). The results suggest differently weighted decision support services (including both written/online information and spoken communication) for these owner groups. Education, occupational status and distance to the holding showed some association with the grouping. The theoretical basis and the methodological approach may be applied in conditions where family forest owners are advised and consulted by public or private endeavours.
Keywords: Advice; extension; Finland; forest planning; forest policy; multivariate analysis; NIPF
Greetings from BOKU (University of Natural Resources and Applied Life Sciences), Vienna. I just started a 3-week short-time scientific mission for COST Action “Forest Management Decision Support Systems” (FORSYS). I am here to take part in the working group #3 (Knowledge Management), led by my host, Ao Univ. Prof. Harald Vacik.
This research visit is a perfect opportunity to learn something new between the rush weeks of the autumn. I will collaborate with some researchers with surveying problem structuring methods and with preparing the agenda of FORSYS meeting in Riga in late November. I will also give a guest presentation and attend some seminars during my stay. The results will benefit both the Europe-wide Action and our Academy of Finland research project. Fascinating!
Metsätieteen aikakauskirja 3/2009 on alueellisten metsäohjelmien kehittämisen teemanumero. Samalla se on kolmivuotisen tutkimus- ja kehittämishankkeemme (HyvAMO) loppuraportti metsäalan toimijoiden suuntaan. Aikakauskirjan numerosta löytyy mm. seuraavat artikkelit:
Lisäksi sarjan saman numeron lopusta löytyy kaksisivuinen suomenkielinen seloste väitöskirjastani otsikolla “Metsänomistajan ohjailema päätöstuki tilakohtaisessa metsäsuunnittelussa“.
Holopainen, M., Haapanen, R., Hujala, T. & Nieminen, J. 2009. Integrating research-based learning into local, remote and mobile GIS studies. International Journal of Computer Science and Software Technology, 2(1): 1–6.
Abstract: Geoinformatics is a science involved with spatial data and spatial geographic information systems (GIS). At the University of Helsinki Faculty of Agriculture and Forestry, geoinformatics is widely practised in both the forest and agricultural sciences. Opportunities offered by the Web and the principles of research-orientated tuition constitute the basis on which the planning and implementation of geoinformatics curricula are carried out. The concept of blended tuition provides the means to combine these views in a consistent guideline. Tuition strives for pedagogical appropriateness by integrating local, remote and mobile studies into the learning environment, as well as activities resulting in research information. Here we present these blended tuition components and accumulative phases currently found in geoinformatics curricula. Our case further highlights activities for integrating research-based learning into local, remote and mobile GIS studies. Experiences from the courses in which research-based learning has been applied have been positive. For the students it constitutes a more meaningful way of learning – skills learned during earlier courses must be taken into use and applied to a real research problem, and students must support their findings with results from scientific publications. These courses are also, however, very intensive for the teachers.
Keywords: Geographic information systems, remote sensing, tuition methods, blended tuition, forestry, research-based learning
Kaupungilla liikkuu kuulemma väitöskirjantekijän baby-blues, tyhjyyden ja näköalattomuuden tunne akateemisen opinnäytteen valmistuttua. Olen onnistunut pakoilemaan moista iljetystä matkustelemalla ja löytämällä kiinnostavia uusia haasteita tutkijatohtoriuden ensi vaiheisiin. Kesäkuussa kävin pienmetsätalouden symposiumissa West Virginiassa, heinäkuussa tie vei Bonniin operaatiotutkimuskokoukseen, ja elokuussa osallistuin maaseutusosiologien kongressiin Vaasassa.
Ideoita ja projektinsiemeniä on kasassa yllin kyllin, eikä niiden ääressä pääse masentumaan. Myöhemmin syksyllä olen lähdössä eurooppalaisen COST-hankkeen (FORSYS – Forestry Decision Support Systems) apurahan turvin Wieniin kolmen viikon mittaiseen tutkijavaihtoon, valmistautumaan Riiassa marraskuun lopulla olevaan verkostokokoukseen. Sitä ennen käynnistämme kuitenkin Kööopenhaminassa pohjoismaisen verkostohankkeen koskien maanomistajien vertaisoppimista. Syyskuussa sen sijaan aion olla vaihteeksi matkustelematta ja syventyä vaikka tutkimusartikkelien tekemiseen. Muuten toteuttamattomien ideoiden puskuri kasvaa liian suureksi. Sordiinoa luovuudelle siis ja hanaa tehokkuudelle!
Alla tiivistelmä uusimmassa Metsätieteen aikakauskirjan numerossa julkaistusta tutkimusartikkelistamme.
Tanja Laitila, Teppo Hujala, Jukka Tikkanen & Mikko Kurttila
Yksityismetsien monikäyttöön ja monimuotoisuuteen liittyvät arvot ja asenteet: analyysi metsänomistajien haastatteluista
Metsätieteen aikakauskirja 2/2009: 113–125
(Koko artikkeli löytyy oheisen linkin takaa)
Perinteinen Suomessa käytössä oleva metsäsuunnittelumalli ei pysty riittävän tehokkaasti tarkastelemaan moniarvoistuneiden yksityismetsänomistajien metsien käytön tavoitteita. Monimuotoisuuteen ja -käyttöön liittyvien näkökohtien syvällisempi tarkastelu metsäsuunnittelussa edistäisi sekä metsänomistajien omien että metsä- ja luonnonsuojelupolitiikan tavoitteiden täyttämistä. Tässä tutkimuksessa eritellään metsänomistajuudestaan ja metsään liittyvästä päätöksenteostaan puhuvien metsänomistajien asenteita monimuotoisuuden turvaamista ja monikäyttöä kohtaan. Tutkimus perustuu 30 metsänomistajan haastatteluaineiston laadulliseen analyysiin, jossa sovellettiin metsiin liittyvien arvojen ja asenteiden viitekehystä. Metsäsuunnittelun kehittämiskohteita olivat mm. metsänomistajien luontoasenteiden tunnistaminen ja vapaaehtoiseen, metsänomistajille syystä tai toisesta tärkeiden kohteiden omaehtoiseen suojeluun kannustaminen. Tutkimuksessa ehdotetaan luontokohteiden turvaamisen ja sopimusperusteisen vapaaehtoisen suojelun päätöksenteon tukemisen tiivistä integrointia metsäsuunnittelupalveluihin. Metsäsuunnittelijat tarvitsevat keinoja, taitoja ja kannustimia pystyäkseen tarjoamaan asiakaslähtöistä monimuotoisuus- ja monikäyttökonsultointia omistajille. Esimerkiksi luonnonarvokauppaan ja määräaikaiseen suojelusopimukseen liittyville vertailulaskelmille ja käytännön päätöstuelle olisi tarvetta. Vapaaehtoisen suojelun keinojen tarjoamien mahdollisuuksien tiedostaminen ja kunnioittaminen metsän yhtenä käyttömuotona eri suunnittelun tasoilla tulee olemaan yksi metsäpolitiikan seuraavien vuosien haaste.
Asiasanat: kvalitatiivinen tutkimus, metsien vapaaehtoinen suojelu, METSO-ohjelma, metsäsuunnittelu, päätöstuki
Keväästä 2004 lähtien olen kirjoittanut aika ajoin tunnelmistani Helsingin yliopiston jatko-opiskelijana. Tänään posti toi tohtorin tutkintotodistukseni, joten on aika päättää tämä Tohtorikoululaisena-lastukategoria pieneen yhteenvetoon. Viiden vuoden aikana naputtelin yhteensä 74 jatko-opintoihini liittyvää tunnelmapalaa. Kirjoitusten aiheet vaihtuvat, ja niiden teemat seurailevat hauskalla tavalla tutkijankoulutuksen luonnollisia vaiheita.
Ensimmäisenä vuonna kerron kokemuksiani jatko-opintokursseilta, pohdin tutkimusmetodeja ja tieteenfilosofiaakin. Seuraavana vuonna pohdin aineistonkeruuta, tutkijanetiikkaa ja analyysiohjelmistoja. Esittelen myös innoissani uuden tutkimushankkeen, johon siirryn kokopäiväiseen tohtorikoulutettavan työhön. Samoihin aikoihin ajatuksiin nousevat myös ensimmäiset konferenssit ja omalle aiheelle sopivan tieteellisen viiteryhmän valinta. Kolmantena vuonna kirjoituksiin sisältyy jo omaan tutkimusaineistoon perustuvia tuloksia sekä ajatuksia tiedeviestinnästä sekä tutkimuksen kansantajuistamisesta.
Kolmantena jatko-opiskeluvuotena pohdin myös, mihin sarjaan lähettäisin käsikirjoituksiani. Rinnakkaisjulkaisen tässä kategoriassa ensimmäiset aihettani käsittelevät lehtijutut, ja aikanaan kaikkien väitöskirjani osajulkaisujen tiivistelmät, sitä mukaa kun artikkelit julkaistaan. Käsittelen siinä välissä myös saamaani vertaisarvioinnin palautetta. Nyt jälkeenpäin huomaan, että ensimmäisiä artikkeleitaan työstävän jatko-opiskelijan saama vertaisarviointipalaute ja siihen vastaaminen on yksi opettavaisimpia jatko-opintokursseja!
Jatko-opiskeluprosessi etenee, ja blogilastuissa jotkut aiheet alkavat toistua. Keväisin on kesän kokousmatkoille valmistautumista ja aina silloin tällöin maailmalle putkahtaa joko tieteellinen tai kansantajuinen artikkeli. Neljäntenä vuonna mukaan tulee myös uusia aiheita: omista menetelmällisistä valinnoista kertominen, laadullisen tietokoneavusteisen tutkimuksen opettaminen sekä uusien tutkimusten suunnittelu rahoitushakemuksineen. Tehtävien monipuolistuminen näkyy toisinaan kuvaamissani moninaisissa aiheissa ja työtehtävissä. Viimeisin vuosi sisältää enimmäkseen toteutuneiden julkaisujen raportointia, väitöskirjan yhteenvedon laatimiseen liittyviä tunnelmia sekä esitarkastus- ja väittelyprosessin etenemistä. Välissä ehdin kertoilla innostavista konferenssikokemuksista ja uudesta alkaneesta tutkimushankkeesta.
Kuluneen viiden vuoden tohtorikoululaispostaukset voi tiivistää havaintoon, että prosessi näyttäytyy opettavaisena, etenevänä ja moninaistuvana. Oma jatko-opiskelijan uravaiheeni oli varsin johdonmukainen: tutkijaverkostoni avulla onnistuin rakentamaan sen pienistä ensipalasista kohti suurempien kokonaisuuksien hallintaa. Tutkijan ajokortti on nyt suoritettu mutta tästä itsenäinen harjoittelu vasta alkaa. Oppimisen jano on yhä suuri!
Sain tohtorikaronkassani onnittelut lipusta tieteen junaan. En tiedä onko kyseessä meno- vai meno-paluulippu, mutta vauhdissa se ainakin tuntuisi olevan. Minulle ei jäänyt tyhjää tunnetta väittelemisen jälkeen, kiitos meneillään olevien projektien. Viimeisimmän viikon aikana olen mm. tehnyt korjauksia yhteen tieteelliseen artikkeliin, viimeistellyt kahta muuta kirjoitusta, työstänyt kyselylomaketta ja väsännyt konferenssiesitelmää. Ylihuomenna suuntaankin Atlantin taakse kesän ensimmäiselle kokousmatkalle, jolla aiheena pienmetsätalous. Siellä pääsen esittelemään väitöskirjani ajatuksia yhdistettynä muihin ajankohtaisiin tutkimusnäkökulmiin. Sen jälkeen koittaa tohtoriuden velvoittamana aika ottaa entistä enemmän vastuuta tutkimustyöstä, ei vain omasta vaan myös muiden. Syksyllä tekijöitään odottavat myös kaksi verkostohanketta. Toinen niistä on Pohjoismaiden ja Baltian laajuinen NordPlus-hanke, joka käsittelee metsänomistajien vertaisoppimista. Toinen on Euroopan kattava COST-hanke FORSYS, jonka aiheena ovat metsäalan päätöstukijärjestelmät. Paljon on opittavaa tutkijatohtorin taimella.
