Tieteestä toimintaa -verkoston, Torstain, Demos Helsingin ja Helsingin yliopiston järjestämä Hyvä yritys -viikko keräsi 28.1.-1.2.2013 lähes 500 opiskelijaa, tutkijaa, yrittäjää, opettajaa ja alumnia Helsingin yliopiston Tiedekulmaan keskustelemaan yrittäjyyden motiiveista ja mahdollisuuksista muuttaa maailmaa, mentoroimaan aloittelevia yrityksiä, muotoilemaan tiedosta liiketoimintaa, jakamaan omia kokemuksistaan niin tutkijana- ja opiskelijayrittäjänä olemisesta kuin yrittäjyyden opettamisesta ja oppimisesta, pikadeittailemaan yliopistolaisten, Aalto Entrepreneurship Societyn,Start up Saunan, Laurea Entrepreneurship Societyn ja Hanken Entrepreneurship Societyn kanssa ja visioimaan yhdessä yrittäjyystoiminnan tulevaisuutta Helsingin yliopistolla.

Katso kuvakooste Hyvä yritys -viikosta Slidesharesta.

Hyvä yritys -viikko avattiin intensiivisellä keskustelulla siitä, miten tutkimus- ja yrittäjyysmaailma liittyvät toisiinsa, mikä motivoi yrittämään ja mikä on yrittäjien rooli yhteiskunnan viheliäisten ongelmien eli suurten haasteiden ratkaisemisessa. Argumenttinsa esittämässä ja niistä keskustelemassa olivat yliopistolaiset yrittäjät, alumnit Ville Miettinen Microtaskista ja Lauri Järvilehto Filosofian akatemiasta, puheenjohtaja, viestinnän opiskelija Elina Uutela Aalto Entrepreneurship Societystä, opiskelijayrittäjä Antti Tarvainen, Avantosta & Tieteestä toimintaa -yrittäjyysverkostosta, professori Edward Haeggström Fysiikan laitokselta ja yhteyspäällikkö Pia Dolivo Helsingin yliopiston yhteiskuntasuhteista. Keskustelua vetävät opiskelija, kaupunginvaltuutettu Erkki Perälä Tieteestä toimintaa -verkostosta ja yrittäjä, tutkija Outi Kuittinen Demos Helsingistä.

Keskustelussa huomattiin, että yrittäjyys on myös tiedeyliopistossa jo arkipäivää: tutkijat ja opiskelijat lähtevät yrittäjiksi ja start-upit hyödyntävät vikkelästi tutkimustietoa.

“Kun oma opintotausta osuu omaan intohimoon, niin hämmentävistä asioista voi rakentaa yritystoimintaa. Nyt me on päästy jo sen ohi että yrittäjyys ja huippututkimus ois jotenkin eri asioita. Olen itse elävä esimerkki tästä: olen väitellyt teoreettisesta filosofiasta ja nyt pyöritän Filosofian akatemiaa“, Lauri Järvilehto huomautti. “Mun visio on sellainen, että vuonna 2030 triglodyytit eli kolo-oliot eli yksin viihtyvät tutkijat ja superkaupallistajat on löytäneet otisensa ja maailma muuttuu sitä kautta.”

Professori Edward Haeggström fysiikan laitokselta kertoi, että jo neljä nuorta tutkijaa hänen tutkimusryhmästään on lähtenyt yrittäjiksi.

Start-up-nero Ville Miettinen crowdsourcing-yritys Microtaskista kertoi, että tietotekniikan alalla akateeminen maailma ja yritykset toimivat jo iloisena sekamelskana. “Esimerkiksi tietokonegrafiikan innovaatio on pelimaailmassa tai elokuvassa käytössä kuuden kuukauden kuluessa. Taru sormusten herrasta -elokuvat työllistivät suoraan ja välillisesti ison määrän akateemisia tutkijoita.”

Keskustelussa tuli hyvin esiin, että tieteenaloilla on eroja “Ihmistieteissä akateemisen kielen kääntäminen ulkomaailman ymmärtämiksi tuotteiksi ja palveluiksi on vaikeaa. Siihen tarvitaan oppimista ja apuja.” huomautti opintojen ohella yrittäjäksi ryhtynyt kehitysmaatutkija Antti Tarvainen Avantosta ja Tieteestä toimintaa -verkostosta. Antille yrittäminen on tapa tehdä oman näköistään työtä ja tehdä sitä muutosta, jota katsoo, että maailmassa tarvitaan.

Kysymykseen, miksi yrittäjiä tarvitaan maailman viheliäisiä ongelmia ratkomaan vastasi Aalto Entrepreneurship Societyn puheenjohtaja, viestinnän opiskelija Elina Uutela: ”Maailman isot ongelmat on niin vaikeita, että niitä ei voi ratkaista kerralla. Yritykset on taitavia ongelmien ratkaisemisessa, koska siellä ongelma palastellaan ja ratkaistaan yksi pala kerrallaan.”