Tukavasti verkossa jatkaa Sivuäänissä

Tukevasti verkossa -blogi jää nyt ainakin tällaisenaan tauolle ja siirtyy Sivuääniä-blogiin. Sivuääniä on lääketieteellisen tiedekunnan opetusta käsittelevä blogi ja sieltä löytyy siis jatkossa myös verkko-opetusta käsitteleviä juttuja. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!

Pääkirjoitus 3/2011

Verkko-opetuksen osalta eletään tällä hetkellä varsin rauhallista ylläpitovaihetta. Parin vuoden takainen sosiaalisen median buumi alkaa hälvetä ja jäljelle jääneet työvälineet ovat löytäneet vakiintuneen käyttäjäkuntansa. Pari vuotta sitten elettiin hyvin toisenlaisissa tunnelmissa. Yliopistolla oli samaan aikaan käynnissä wiki-, blogi-, Adobe Connect- ja podcast-pilotit, SecondLifen soveltumista opetuskäyttöön pohdittiin ja Blackboardia alettiin ajaa alas Moodlen tieltä.

Kaikki edellä mainitut työvälineet ovat tänä päivänä käytössä yliopistolla. Alkuhypetyksen ja erilaisten ominaisuuksien esittelyn sijaan aitoja käyttökokemuksia on karttunut runsaasti ja nyt asioista kyselevälle opettajalle osataan vastata jo kokemuksiin  perustuen. Parhaimmillaan on mahdollista jakaa joku esimerkkitapaus ja kertoa välineeseen liittyvistä hyvistä käytänteistä.

Lääkiksessä vakiintuneen aseman ovat saaneet Moodle ja Adobe Connect -etäkokousjärjestelmä. Näistä molemmista onkin pieni juttu tässä Tukevasti verkossa -blogin numerossa. Lisäksi tässä numerossa kerrotaan verkkokurssin ajanhallinnan ongelmista ja Terkko esittelee opiskelijoille suunnatun Otto-palvelun.

Vaikka blogit, SecondLife ja podcastit eivät olekaan lääkiksessä suurella käytöllä, ei se tarkoita etteikö niistä olisi moneksi. Jos haluat tietää lisää näistä työvälineistä, ota yhteyttä verkko-opetuksen tukihenkilöön.

Mukavaa syksyn jatkoa!

Ajanhallinta haasteena verkko-opiskelussa

Verkkoperustainen opiskelu hämää oppijaa koska opiskella voi milloin tahansa. Niinpä siihen ei välttämättä ryhdytä ajoissa. Lisäksi elektronisen oppimateriaalin vaatima työmäärä ei havainnollistu kuten oppikirja.

Tämäkö yleinen ongelma: aikataulut palavat pohjaan?

Esimerkki ajanhallintapulmasta: 124 lääketieteen opiskelijaa informatiikan verkkokurssilla (3 op), kesto 21 vrk. Opiskelun sai aikatauluttaa vapaasti. Kurssilla oli 12 luentoa sisältäen 55 harjoitustehtävää. Näistä kerättiin kurssipisteitä (max 450). Lisämateriaalina 19 kpl (1-3 min) videoita, jotka demosivat kehittyneitä tietokantatekniikoita (Cochrane, Best Practice, Clinical Evidence, Terveysportti).

 


 

Kandeista 38% ryhtyi töihin vasta 1-5 vrk ennen kurssin sulkeutumista. Nämä myöhäiset käyttivät opintoihin vähemmän aikaa ja resursseja. He jättivät muita useammin myös hyödyntämättä lisämateriaaleja.

Hätäilemällä tulee sutta ja sekundaa?

Heikoimmin kurssipisteitä kerännyt kolmannes käytti opintoihin merkitsevästi vähemmän aikaa ja resursseja. Lisäksi he jättivät enemmän lisämateriaaleja hyödyntämättä ja ko. ryhmässä oli viimetingan suorittajien osuus merkitsevästi yliedustettuna (52% vrs 31%). Vaikuttaa siltä, että viimetingan rutistajat tuppaavat siis hutiloimaan ja haravoivat harjoitustehtäviä summamutikassa.

Rautalangasta raameja opiskelulle

Selkeällä informoinnilla opettaja voi pyrkiä käynnistämään verkkokurssiopiskelun riittävän ajoissa. Tämä edellyttää yleisviestintää sekä käyttöinformaatiota verkkokurssin aineistojen esillepanossa. Alla kuusi kikkaa, joilla voi edistää oppijan ajanhallintaa.

 

Moodlen lisäosa josta on aitoa iloa

Lääkiksen Yliopistopedagogiikan kurssilla on kokeiltu jo vuosien ajan hyvin ennakkoluulottomasti erilaisia verkko-opetuksen työvälineitä. Aiempina vuosina YO-pedan kurssilla on mm. käytetty wikiä kurssimateriaalien ja tehtävien jakoon ja talletukseen. Tänä ja edellisenä lukuvuonna kurssilla on käytössään Moodle.

Kurssin suunnittelija Asta Toivonen oli vuosi sitten kohtalaisen tyytyväinen Moodleen. Kurssialue oli suojattu ulkopuolisilta ja kurssialueelle kirjautuminen oli suunniteltu siten, että kurssilaisille oli annettu salasana, jonka avulla he pääsivät itse kirjautumaan alueelle. Näin kurssin hallinnointia oli saatu kevennettyä. Yksi suuri pulma Moodlen käytössä kuitenkin ilmeni, joka kuormitti kurssin järjestäjiä jonkin verran.

Wikisivun linkitys kurssialueelle

Yliopistopedagogiikan kurssin suoritukseen kuuluu käydä seuraamassa muiden kurssilaisten opetusta. Tätä varten osallistujat jakavat toisilleen opetuksensa ajankohdat ja kukin saa valita itse opetuksen jota menevät seuraamaan. Edellisenä vuonna osallistujat ilmoittivat sähköpostitse Astalle mihin opetukseen he ovat menossa ja Asta päivitti tiedon Moodleen. Tästä seurasi valtava määrä sähköpostia ja ongelmia tuli osittain päällekkäisten toivomusten kanssa.

Wikisivu jota kurssilaiset voivat editoida

Tänä vuonna päätettiin kokeilla jotakin uutta ja opetuksen seuraamisen ilmoittautuminen ratkaistiin Moodlen Wiki-lisäosalla. Moodle-kurssialueelle on mahdollista lisätä wiki-sivu, jolle automaattisesti liitetään kaikki ne osallistujat joilla on ko. Moodle-alueelle käyttöoikeus. Oikeuksia tai osallistujia ei siis tarvitse lisätä wiki-sivulle käsin, vaan tiedot kopioituvat automaattisesti Moodlesta.

Kurssille osallistujat käyvät tänä vuonna itse kirjoittamassa wikisivulle nimensä haluamansa opetuksen kohdalle. Näin säästytään turhalta hallinnointityöltä ja muutokset tulevat näkyviin wikisivulle välittömästi. Sen lisäksi että Wiki-lisäosa on helppo liittää Moodleen, on wiki-sivua myös helppo päivittää. Kaikilla kurssilaisilla on sivujen editointioikeus ja sivuja muokataan helppokäyttöisestä editori-ikkunasta.

Lisätietoa ja vinkkejä Moodlesta ja wikistä saa tiedekunnan verkko-opetuksen tukihenkilöltä Marja Silenniltä (marja.silenti@helsinki.fi, p. 191 25050)

Syksyn uutuuksia Terkossa: Oton kurssikirjat, anatomian kuvatietokannat ja TerkkoPad

Kurssikirjat Otossa

Otto – Opiskelijan Terkko on lääketieteen opiskelijoille suunnattu verkkopalvelu, joka vie suoraan opiskelijan tärkeimpiin palveluihin ja aineistoihin. Näistä kovassa käytössä ovat ainakin Digitaalinen kurssikirjasto (DiKK) sekä uutuutena lääketieteellisen tiedekunnan kurssikirjat. Ne ovatkin Otossa näyttävästi esillä: E-kirjasivulta löytyy Gray´s Anatomy for Students ja muita kurssikirjatärppejä. Otossa voi silmäillä Digitaalisen kurssikirjaston uusia oppimateriaaleja, uusimpia lääketieteellisiä tutkielmia ja opiskelija-blogeissa viime aikoina kirjoitettua. Linkit DiKK:iin, MOT:iin, Helkaan ja muihin opiskelijan jatkuvasti tarvitsemiin palveluihin löytyvät myös helposti, Facebookia unohtamatta. Otosta löytyy linkki karttoihin, joista voi katsoa kampuksen lukupaikkoja ja kirjaston toimipaikkoja.

Otto on kehitetty Meilahden kampuskirjasto Terkossa, ja sen lähtökohtana oli tehdä yksinkertainen, ajankohtainen, helposti lähestyttävä ja opiskelijan näkökulmasta olennaisiin asioihin keskittyvä verkkopalvelu. Opiskelijoilta Otto on saanut hyvää palautetta ja sitä on jo ehditty toivoa muidenkin tieteenalojen opiskelijoiden käyttöön.

Anatomian kuvatietokannat: Thieme Teaching Assistant: Anatomy ja e-Anatomy

Thieme Teaching Assistant: Anatomy on helppokäyttöinen ihmisen anatomian kuvatietokanta. Palveluun voi rekisteröityä (luoda oman tilin), minkä jälkeen kuvia voi tallettaa itselleen omiksi kokoelmiksi. Kuvista saa myös nimitekstit pois, joten kuvien avulla voi opiskella ja harjoitella anatomiaa. Kielen voi vaihtaa latinaksi.

esimerkki Thieme Teaching Assistant: Anatomy

E-Anatomy-kuvatietokanta sisältää anatomisten piirroskuvien lisäksi myös eri kuvantamismenetelmillä tuotettuja kuvia. Kuvia voi selata tai hakea hakutoiminnan avulla. Kuvasta/kohteesta riippuen sitä voi tarkastella eri suunnista Kielen voi tässäkin palvelussa vaihtaa latinaksi.

esimerkki e-Anatomy

Jukka Englund Terkosta piti kevään IT-medi –seminaarissa esityksen ”Miljoona kuvaa kertoo enemmän kuin tuhat sanaa: löydä ja hyödynnä kuvia tietokannoista” .

Terkossa lainataan iPadia lääketieteen opiskelijoille

TerkkoPad on lääketieteen opiskelijalle räätälöity iPad, joka sisältää elektronisia kurssikirjoja ja lääketieteellisiä sovelluksia. Laite sisältää tällä hetkellä esimerkiksi suositut Essential Clinical Anatomy ja Ganong’s Review of Medical Physiology -kurssikirjat iPad-sovelluksina. Lähiviikkoina tullaan lisäämään useita uusia e-kirjoja.

Työpöydältä löytyy elektronisten kurssikirjojen lisäksi useita muita lääketieteellisiä palveluita, esimerkiksi PubMed- ja MicroMedex-sovellukset. Terkon Digitaalisen kurssikirjaston (DiKK) materiaali on myös käytettävissä TerkkoPadin avulla.

TerkkoPadia lainataan toistaiseksi ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille ja henkilökunnalle. Laitteen laina-aika on 7 vuorokautta.

kirjoittajat: informaatikko Tiina Heino ja tiedottaja Anna-Mari Koivula Terkosta