Verkko-opetus ja esteettömyys – raportti tapaamisesta

Suunnittelija Ritva Laaksovirta kävi kertomassa verkko-opetuksen tukihenkilöille Esteettömyys-hankkeesta ja siitä, miten esteettömyysasiat on Helsingin yliopistossa tällä hetkellä järjestetty. Esitys oli lyhyt ja siksi pakostakin pintapuoleinen, mutta saimme kuulla Esteettömyys-hankkeen taustoista ja aikaansaannoksista sekä niistä kipupisteistä, joihin yliopistolla törmää esteettömyysasioissa. Ja näitä kipupisteitähän riittää.

Päällimmäisenä ajatuksena tapaamisesta jäi se, että esteettömyysasiat ovat yliopistolla edelleen lapsenkengissä. Paljon on tehty, mutta vielä enemmän on tehtävää. Ja tehtävää on nimenomaan tiedotuksen ja koulutuksen saralla, teknisiä ratkaisuja kun meillä jo on – niitä ei vain osata aina hyödyntää oikein ja tehokkaasti. Esim. induktiosilmukoita on joissakin yliopiston saleissa, mutta niistä ei tiedetä tai ei osata käyttää. Continue reading

Työasemapalveluista tukiverkostolle

Alkuvuodesta 2008 Matti Lattu kertoi teille lyhyesti työasemapalvelun ja lähituen suunnitelmista. Nyt on aika katsoa missä vaiheessa todellisuus ja suunnitelmat ovat nyt. Matti tulee kertomaan ajankohtaisista asioista teemaan liittyen ti 30.9. klo 9.00-11.00 Aleksandriassa, K132.

Tarjoilua varten pyydän etukäteisilmoittautumisia pe 26.9. mennessä osoitteeseen https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/11957/lomake.html

Käyttiksen 12.9 aamuklubin satoa

Kauniin syksyisenä (muistaakseni) perjantaina kokoonnuimme arvovaltaisessa keskustamiljöössä käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa, jossa saimme nauttia aamiaista kuunnellen verkko-opetuksen tukitoiminnasta pedagogian kehdossa, kaukana teknomaagien valtakunnasta… vai ollaanko sittenkään kaukana?

Katu-uskottava tukiverkostolainen Mikael Kivelä muodikkaan miniläppärinsä kanssa sekä intoa hehkuva mediakasvatuksen yliopistonlehtori Sanna Vahtivuori-Hänninen kertoivat ensin tiedekunnan historiaa – laitoksiltaan ennen laajalle levittäytynyt osa yliopistoa on nykyisin Minervan opettajapöllölaakson myötä ilmeisestikin hieman sijainniltaan keskittyneempi. Tilat joka tapauksessa vaikuttivat moderneilta ja ovat varmasti oppimista edistäviä.

Sanna kertoi verkko-opetuksen tuen ja käytön suuntauksen täällä selvästikin olevan pois tekniikkakeskeisyydestä ja enemmän verkko-opetuksen pedagogisiin hyödyntämismalleihin keskittyvää. Eli hyvä koostumus verkko-opetuksen tuelle olisi 60% itse menetelmien opettamista opettajille ja vain 10% teknologian opettelua (mitä se muu 30% oli, en nyt muista… hukkalämpöä?) Sanna peräänkuulutti myös teknisten menetelmien nopeaa evoluutiota – se tekniikka mikä ei toimi tapetaan (tai jotain muuta Nietzscheläiseltä kuullostavaa), ja se mikä toimii otetaan nopeasti käyttöön lyhyellä aikataululla. Koulutusrintamalla mielenkiintoiselta kuulostivat hyviksi koetut avoimet tietoiskutyyppiset tilaisuudet, joihin opettajat pystyivät tulemaan jonkin työvälineen (Moodle, Wikit yms.)  pikaopetuskurssille haluamanaan ajankohtana ilmoittautumatta, ja suosio oli ollut hyvä. Toivottavasti aamuklubissa mainostettu OK:n oma vastaava  Happy Hour aiheesta onnistuu yhtä hyvin!

Mikael esitteli videokommentointijärjestelmä Victoria, jota luokanopettajakoulutuksessa käytettiin esitystilanteiden tallentamiseen &  ryhmäkommentointiin jälkeenpäin. Kuulostaa yhdeltä oikeasti järkevältä (kuten Sibelius-akatemian soiton jälkipuinti)  videoteknologia-sovellukselta. Itse videota ei jostain syystä näkynyt (Linux ja sen soitinsoftat ei valitettavasti aina pelaa yhteen Windows-keskeisen yliopistomme kanssa), mutta kommentointiosuus ajastuksineen näytti hyvältä. Tuli heti mieleen, että (eläin)lääkiksen oppilaiden potilasleikkauksissa vastaava systeemi olisi aika kiva…

Lähes lopuksi vielä Mr. TVT-ajokortti Olli Salo esitteli Moodlen SMS-palvelua, joka tietysti herätti kysymyksen “kuka maksaa?”, mutta teknisesti toimivan oloinen systeemi (jolla tekstiviestejä siis voi lähettää Moodlen kautta kurssialueen opiskelijoiden kännyköihin) toimii ainakin hyvänä PR-jippona Moodlen suosion lisäämiseksi – erityisesti flunssaa usein potevien opettajien kannattaa ehdottomasti tsekata Moodle seuraavaa kurssiaan varten!

OK tiedotti Sarin suulla myös odotetusta oppimisympäristölinjauksesta, josta varmasti kuulemme lisää – mutta opettajien tukemisessa työkaluja valittaessa näistä päätöksistä on tukihenkilöille varmasti hyötyä.

Toivottavasti esityksiä tulee tähän kommenttien joukkoon (kuten oli puhetta), niin tämä suht pitkä mutta sisällöllisesti aika köyhä aamuklubikertomus saa jotain lihaisaa substanssia luidensa ympärille. Kiitos järjestäjille jälleen inspiroivasta tiedekuntavierailusta – aina oppii uutta!

Verkko-opetus ja esteettömyys 15.9.

Ensi viikon maanantain “Esteettömyys ja verkko-opetus” tapaamiseen on ilmoittautunut 12 tukiverkostolaista. Tapaamisen agenda on suurinpiirtein sellainen, että alustajamme Ritva Laaksovirta esittelee ensin käsitteitä ja yliopistolla tehtävää esteettömyystyötä, jonka jälkeen käymme asiasta keskustelua. Ritvan toivomuksena olisi esim. keskustelu, siitä miten me näemme verkko-opetuksen vammaisia ja samalla kaikkia muita palvelevana, ja miten mielestämme sitä voisi kehittää esteettömään suuntaan.

Toimintaympäristön esteettömyys on yksi tasa-arvon ulottuvuuksista. Esteettömyys tarkoittaa, että yliopiston toimintojen tulee olla saavutettavia riippumatta niiden käyttäjän henkilökohtaisista ominaisuuksista, oli kyseessä sitten pysyvä tekijä kuten vamma tai oppimisvaikeus, tai tilapäinen, esimerkiksi kun jalka on kipsissä. 
Esteettömyys koskee yhtä lailla yliopiston opiskelijoita,työntekijöitä ja vierailijoita.

Keskeinen ajatus on, että vammaiselle parempi ympäristö on parempi myös muille. Opiskelu- ja työskentely-ympäristön esteettömyyttä pyritään lisäämään esim. parantamalla työvälineiden käytettävyyttä, laajentamalla ja kehittämällä toimintatapoja samoin kuin erityisjärjestelyjä.

Mahdollisuus suorittaa opintoja verkossa voi olla hyvin tärkeä esimerkiksi lukivaikeuksiselle, liikuntavammaiselle tai neurologisesta oireesta kärsivälle opiskelijalle ja siksi tulen keskustelemaan sen käytettävyydestä ja kehityssuunnista.

Itse löysin verkosta myös ESSI – esteetön sisällöntuotanto, johon saattaa olla hyödyllistä tutustua etukäteen.

Nähdään maanantaina 15.9 klo 14.15 alkaen tapaamisessa Aleksandrian luokassa 431 – ilmoittautuneille tarjolla kahvia/teetä ja pullaa =)

Pauliina

12.9. aamuklubi Siltavuorenpenkereellä

Syksyn sirkeiden aamuklubien kimara alkaa Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiloissa perjantaina 12. syyskuuta. Tarkka osoite on Siltavuorenpenger 20 R (Minerva) K108. Pääovesta sisään, portaita kerros alaspäin ja suoraan eteenpäin kirjaston sivuitse kohti Hakaniemeä. K108 on oikealle haarautuvan käytävän alussa.

Ajankohtaisten kuulumisten ja järjestävän organisaation tiiviin esittelyn lisäksi tarjolla on kaksi käsiteltävää teemaa: verkkovideot ja Moodlen SMS-toiminto. Viimeksimainitusta vastaavat Pauliina K. ja Olli S., joten minä keskityn tässä videopuoleen. Minun lisäkseni tiedekuntaamme on edustamassa Sanna Vahtivuori-Hänninen.

Aamuklubissa ajattelin keskittyä videoiden annotointiin verkkovempaimilla. Annotointi tarkoittaa tässä (hyper)tekstimuotoisten merkintöjen lisäämistä tiettyyn videotallenteen kohtaan. Käytännön esimerkkinä toimii tänä syksynä toista kertaa toteutettava opetusharjoitteluvideointi. Siinä opettajaksi opiskeleva kuvaa omaa opetustaan ja toimittaa siitä 10-15 minuutin pätkän verkkoon toisten opiskelijoiden ja harjoittelua ohjaavan didaktikon kommentoitavaksi.

Kommentointityökaluna on Victor, jolla rajattu ryhmä pääsee katsomaan ja annotoimaan videoita. Videoiden säilytyspaikkana on salasanasuojattu kansio HY:n mediapalvelimella, johon videot päätyvät opiskelijan käyttävältä kovalevykameralta kopiointi- ja pakkausautomaatin kautta. Teknisestä puuhailusta kuvaamisen ja kommentoinnin välissä on koetettu tehdä mahdollisimman vähän käyttäjää rasittavaa.

Mikäli kiinnostusta on, niin voimme sivuta myös Stanfordin yliopistossa kehitettyä WebDiver(tm) -annotaatiotyökalua ja sen vahvuuksia ja heikkouksia suhteessa Victoriin. Toinen mahdollinen rönsyilyaihe on enemmän tutkimusryhmien tarpeisiin vastaava videoiden verkkokäyttö, jossa materiaalia on enemmän ja annotointitarpeet ovat toisenlaisia.