Syksyn 2017 toiminnasta

Hyvää alkanutta syksyä Helsingin tutkijanaisista!

Rankan viime vuoden jälkeen toiveissa on valoisammat ajat tänä vuonna. Helsingin tutkijanaiset järjestää syksyn aikana kaksi tapahtumaa, joiden tavoitteena on tukea jaksamista ja tasa-arvoa yliopistomaailmassa.

Marraskuun 9. päivä torstaina maistelemme oluita Sori Taproomissa, Vuorikatu 16, omakustannehintaan 20€ per henkilö. Maistelemme pieniä (150 ml) annoksia ja keskustelemme tutkijanaisia kiinnostavista aiheista kello 17 alkaen.

Tilaisuuteen mahtuu ensimmäiset 12 ilmoittautumisjärjestyksessä! Tästä pääsee ilmoittautumaan:

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/83007/lomake.html

Toinen syksyn tapahtuma sijoittuu Aalto yliopiston kampukselle Otaniemeen maanantaina 11.12.2017, jolloin järjestämme siellä jäsenillan. Mukana on myös Yorkin yliopiston bio-orgaanisen kemian professori Paul Walton, joka on tunnettu sukupuolten välisen tasa-arvon puolestapuhujuna. (https://www.york.ac.uk/chemistry/staff/academic/t-z/pwalton/)
Tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.

Toimintamme ei vaadi paljoa rahallista tukea, mutta olemme enemmän kuin iloisia kaikista maksavista jäsenistämme!

Vuosikokous päätti yhdistyksen jäsenmaksuksi 15 euroa työssäkäyviltä. Opiskelijoiden ja työttömien jäsenmaksu on 5 euroa.

Jäsenmaksu vuodelle 2017:

Vuoden 2017 jäsenmaksu maksetaan

Tilille     FI13 5723 0220 3586 54
Viite       20174

Myös uudet jäsenet ovat sydämellisesti tervetulleita!

(ks. jäseneksi: http://blogs.helsinki.fi/tutkijanaiset/ )!

Värikkään ja työrauhallisen syksyn toivotuksin!

Päivi Salmesvuori ja muu hallitus

Vuosikokous 23.5.2017 ja vuosikokousesitelmä

Sydämellisesti tervetuloa Helsingin tutkijanaiset ry:n vuosikokoukseen!

Paikkana on Vuorikatu 3 (käynti sisäpihalta) ja 2. kerroksen kirjastohuone. Vuosikokous alkaa tasan kello 15.00 ja vuosikokousesitelmä kello 16.15.

Meillä on ilo saada tutkimusjohtaja Marjut Jyrkinen esitelmöimään
WeAll – Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä -tutkimushankkeesta.

Yleisö voi myös kysyä millaisia asioita pitää ottaa huomioon tehtäessä hakemusta strategisen tutkimuksen neuvostolle.

Helsingin tutkijanaiset ry sivistysvaliokunnan kuultavana yliopistolain uudistuksesta

Saimme kutsun kommentoida yliopistolain uudistuksen vaikutuksia erityisesti johtamis- ja päätöksentekojärjestelmiin sekä yliopistoyhteisön osallistumismahdollisuuksiin.

Yliopistolakia oli kritisoitu ja kommentoitu runsaasti ja Opetus- ja kulttuuriministeriö otti palautteen vakavasti. Se valmisteli joulukuussa 2016 selvityksen, jossa totesi kerätyn arvioinnin perusteella, ettei lakia muuttamalla voida prantaa yliopistojen toiminta- ja johtamiskulttuuria. Sen sijaan OKM vierittäisi pallon takaisin yliopistoille: ne voivat edistää kulttuurin muutosta lisäämällä johdon ja yliopistoyhteisön välistä vuorovaikutusta sekä parantamalla johtamisosaamistaan.

Sivistyslakivaliokunta halusi kuulla tästä selvityksestä vielä kommentteja eri toimijatahoilta. Helsingin tutkijanaiset ry oli yksi näistä. Olimme lausuneet laista ennenkin kantamme (ks. esimerkiksi 2012 lausunto yllä). Valmistelimme hallituksen kanssa napakan näkemyksemme viikon varoajalla.

Olin kertomassa Helsingin tutkijanaiset ry:n kommenteista 6.4.2017. Samassa kuulemistilaisuudessa olivat Vaasan yliopiston rehtori, Turun yliopiston vararehtori sekä Hanken Svenska handelshögskolanin henkilöstöpäällikkö. Jokainen meistä sai noin 5 minuuttia aikaa esitellä oman lausuntonsa ja sen jälkeen kansanedustajat saivat esittää kysymyksiä.

Nostimme esiin kolme asiaa (ks. tarkemmin lausunto yllä):

1) Yliopistoyhteisöstä nouseva päätöksentekoon liittyvä osattomuuden tunne, joka näkyy arvioinnissa, on otettava vakavasti. Vastuu tästä on sekä OKM:llä että yliopistojen johdoilla.

2) Yliopistolain muutoksen sukupuolivaikutukset on syytä arvioida.

3) Helsingin tutkijanaiset ry katsoo, että yliopistojen tasa-arvotyölle on edelleen tarvetta, ja tämä työ tarvitsee sekä yliopistojen johdon että OKM:n taholta selvempää tukea ja resursseja.

Valiokuntalaisia tuntui kiinnostavan erityisesti seuraavat asiat: yliopistokollegioiden asema sekä tutkijanaisten esiinnostamat kokemus osattomuudesta ja tasa-arvonäkökulma.

Keskustelu oli vilkasta ja kansanedustajat vilpittömän tuntuisesti kiinnostuneita muun muassa siitä, miksi naiset eivät edelleenkään etene professuureihin samaa tahtia kuin miehet. Kerroin lyhyesti, että syyt ovat samankaltaisia kuin muuallakin yhteiskunnassa. Esimerkiksi hyvä veli- ja sisarverkostot, naisten osaamisen tunnistamatta jättäminen sekä perhe. Viimeksi mainitussa korostin yhtäältä sitä, että naiset ottavat lastenhoidosta enemmän vastuuta ja toisaalta sitä, että naiset saattavat helpommin väistää johtamisvastuita perheeseen vedoten. Siinä naisilla itselläänkin olisi peiliinkatsomista.

Sukupuolivaikutuksen huomiotta jättämistä – lainvalmistelussa kuulemma katsottiin, ettei tasa-arvon edistäminen ole sen tehtävä – voi vain ihmetellä. Toivottavasti sen arviointi tehdään vihdoin.

Kulttuurisista laahautumista eroon ja naisten osaaminen käytäntöön!

Yliopistomaailmaa ajatellen naisten osallistaminen johtaviin tehtäviin vaatii entistä aktiivisempaa toimintaa. Yksi käytännön esimerkki tilanteen parantamisesta on, jos eri tehtäviin pyydettäisiin esitykset sekä mies- että naisehdokkaista. Esimerkiksi dekaaneita valittaessa. Lopullisessa valinnassa pyrittäisiin 50–50 tilanteeseen tai vähintään 40–60. Tällaisella menettelyllä alettaisiin löytää päteviä naisia ja naiset itse eivät voisi väistää vastuita.

Moni yliopistolainen kokee päätöksenteon tapahtuvan etäällä ja pienessä piirissä. Yksi kansanedustaja peräsi konkreettisia ehdotuksia osattomuuden tunteen poistamiseksi yliopistoyhteisössä. Totesin itse, että tätä osattomuuden kokemusta voisi pienentää, jos päätöksenteon eri vaiheista tiedotettaisiin aktiivisemmin, läpinäkyvyyttä parannettaisiin määrätietoisesti sekä erilaiset tilastotiedot olisi koko ajan julkisesti näkyvissä ja helposti löydettävissä. Tähän pyrimme muun muassa korostamalla lausunnossamme vuosittaisen tilastoinnin tärkeyttä ja sen huomioimisen tekemistä automaattiseksi.

Tilastojen käytöstä päätöksen teossa

Tilastotietoihin tuijottaminen ja sukupuolen merkitys herätti valiokunnassa keskustelua. Mitä merkitystä sukupuolen mukaan tehdyillä tilastoilla on, jos sukupuoli on enemmän kuin biologiaa? Kysymys on yksinkertaisuudessaan nerokas ja se viritti omat aivoni prosessoimaan meille tutkijoille ehkä itsestään selvän asian selittämistä. Matkalla eduskunnasta muotoilin vastausta. Kuten tavallista, hyvän vastauksen keksii hiukan liian myöhään, tämän kaltaisesti minun olisi pitänyt vastata:

Tuore tilastotieto pojista ja tytöistä, naisista ja miehistä pitäisi olla jatkuvasti päättäjien käytettävissä. Silloin kun isoja eroja ei näy, asiat ovat pääsääntöisesti kunnossa. Mutta kun tilastot näyttävät selvät erot tilastoissa eri sukupuolten välillä, on tärkeää pysähtyä ja miettiä, mistä on kyse. Syyt eroihin on selvitettävä ja tarpeen tullen pyrittävä muuttamaan tilanne.

Tasa-arvokysymykset ovat viimeisten vuosien aikana painuneet yliopistomaailmassa taustalle. On ehkä ajateltu, että ne ovat historiaa. Mutta näin ei ole. Tasa-arvon pinta on niin ohut, että kun sitä vähän raaputtaa, niiin esiin nousee vanhat kulttuuriset laahautumat ja käytännöt.

Tasa-arvo ei ole saavutettu etu, vaan sen puolesta pitää tehdä jatkuvasti töitä. Siksi meitä tarvitaan.

 

 

 

Suomalainen (huippu)yliopisto – mihin olet menossa? 20.3.2017 kello 13.30–16

 Minnan salongissa pelataan skruuvia. Vasemmalta: Hanna Levander, Alma Tervo, Maiju ja Minna Canth. www.minnansalonki.fi

 

Minna Canthin -päivän keskustelutilaisuus 20.3.2017 kello 13.30–16

Paikka: Runeberg-sali, Fabianinkatu 33, 2. kerros

 

Tilaisuus alkaa päärakennuksen ala-aulasta Irma Optimistin performanssilla:

             Nowhere Here

Siirtyminen Runeberg-saliin ja vararehtori Pertti Panulan tervehdys

Örebron yliopiston professori Liisa Husu alustaa aiheesta:

             Ruotsin valintoja yliopistokentällä

Filosofian tohtori Mila Engelberg alustaa aiheesta.

             Kielen seksismi

Kommentteja ja keskustelua. Comments and discussion.

             Innostuneesti tervetuloa! Välkomna!

Järjestäjinä

       Helsingin tutkijanaiset ry ja Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunta

Helsingin tutkijanaiset ystävänpäivänä Kiasmassa

Tutkijanaiset järjestivät ystävänpäivätreffit Kiasmaan. Aloitimme kahvilan puolelta ja etkoilla oli niin innostavaa, että näyttelyn näkeminen oli jäädä sivuseikaksi. Pelkästään ajatusten vaihto on virkistävää.

Mutta onneksi ehdimme kiertää palestiinalaissyntyisen brittitaiteilijan Mona Fatoumin vaikuttavan näyttelyn. Yllä sadoista lasipalloista koostettu maapallon kartta. Lasipalloja ei ole kiinnitetty alustaan, vaan ne voivat liikkua katsojien vaikutuksesta. Tämä kuvaa maailman tilaa. Kotimainen maailmanmatkaajakin mahtui kuvaan.

Upeista Muranon laseista tehdyt käsikranaatit ovat järkyttävän kauniita. Teoksen nimi on Natura morta (medical cabinet).

 

We had fun in Kiasma, we’ll arrange such tours again!

Tutkijanaisten haastattelut printtimediassa

Professorit Liisa Husu  (Örebron yliopisto) ja Liisa Tainio (Helsingin yliopisto) ovat tutkineet suomalaisten tutkijanaisten henkilöhaastatteluja printtimediassa (1997–2014). Heidän jännittävistä tuloksistaan voi lukea Investigaciones Feministas -lehden viimeisimmästä numerosta englannin kielellä. Kyseessä on yliopistojen epätasa-arvoa käsittelevä teemanumero.

Artikkelin abstrakti:
Women’s underrepresentation in the scientific community is currently on the agenda of science policy, both in Europe and internationally. The significance of media as a provider of female role models, on the one hand, and in reproducing stereotypical images of scientists, on the other hand, is often mentioned in this context. However, there is relative lack of research on how women researchers are depicted in the media, especially outside US and UK contexts. Finland provides an interesting context to study media representations of women in research, as a relatively gender equal and research intensive setting seen from a global perspective.

The media representations of women researchers in Finland were explored by analyzing person interviews in Finnish printed media: newspapers, women’s magazines and magazines aimed for general public. The data consists of 107 interviews of women researchers from all fields of research, published in 1997-2014. Overwhelming majority of the interviews was written by female journalists. The analysis focuses on both social and linguistic aspects of the interviews from a gender perspective. Women researchers were found to be represented by a variation of frames, the most common of which were the Expert and the Top Researcher. Their family context was frequently mentioned, and the interviews frequently commented their appearance (e.g. hair, physique, way of moving).

The fact that the interviewees’ family context was often highlighted in the interviews may serve to convey a message that it is possible and common to combine a career in research and family. One main result of the study was the diversity of representations of female researchers, compared to US and UK studies. The diversity of the media images of female researchers suggests that the media may provide important role models for young women, encouraging women to choose research as a profession.

Keywords: Research career, media, Finland, public representations, academia.

Itse artikkeli löytyy open access -muodossa:

https://revistas.ucm.es/index.php/INFE

Liisa Husu EWORA – European Women Rectors Associaton tieteelliseen ohjausryhmään

Eurooppalaisten yliopistojen naisrehtoreiden yhdistys European Women Rectors Association EWORA lanseerattiin Brysselissä 20. kesäkuuta 2016.

Helsingin tutkijanaisten hallituksen varajäsen professori Liisa Husu on kutsuttu yhdistyksen Scientific Advisory Boardin jäseneksi. Tampereen yliopiston kansleri emerita Krista Varantola on yhdistyksen perustajajäseniä ja hallituksen jäsen. Yhdistyksen presidenttinä toimii Istanbulin teknillisen yliopiston rehtori emerita Gülsün Saglamer.

EWORAn tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa yliopistoissa ja naisten etenemistä yliopistojen johtotehtäviin. Tätä nykyä miehiä on yhdeksän kymmenestä yliopistonrehtorista Euroopassa.

Lisätietoa ks. www.ewora.org

Scientific Boardin esittely Liisa mukaan luettuna:
http://www.ewora.org/scientific-advisory-board

Mustan piin tutkimukseen rahoitusta

Tutkimuskoordinaattori, dosentti Eija Tuominen sai osana laajempaaEija Tuominen
Aalto HIP TUTL Black Silicon -konsortiota rahoi-tuksen Tekesin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -tutkimusrahoituksesta. Projektissa valmistellaan Aalto yliopistossa kehitetyn uuden-tyyppisen mustaan piihin perustuvan valoanturin kaupallistamista. Projektissa tutkitaan potentiaalisia markkinoita sekä tapoja, joilla kaupallistaminen voitaisiin parhaiten tehdä sekä valmistellaan näiden tutkimusten tuloksena valittua kaupallistamisreittiä. Projektissa tutkitaan edelleen anturin mahdollistavia avainteknologioita, tehdään olennaisia parannuksia kehitettyyn anturiin sekä valmistetaan prototyyppi tai prototyyppejä, joilla anturia testataan jo ennalta valituissa olemassa olevissa teollisissa sovelluksissa projektin partnereiden kanssa.

Piiantureita _ ei vielä mustiaPiiantureita – ei vielä mustia.

Hyvää kesää ja voimia syksyyn kaikille tasapuolisesti!

Yliopistoissa kevät 2016 jää muistiin suuren pelonsekaisen odotuksen ja sitä seuranneen oivalluksen: ”en tajunnutkaan tämän olevan näin rankkaa” takia. Uupumuksen lisäksi sadat irtisanotut joutuivat kokemaan myös pettymyksen tunteet. Nyt korkeakouluissa on edessä lomakausi, jolloin käydään konferensseissa ja kirjoitetaan artikkeleita sekä suunnitellaan hakemuksia. Jotkut voivat ehtiä jopa viettämään oikeaa lomaakin.

Helsingin tutkijanaisissa pohdimme kesäkuun alussa mennyttä kevättä ja päällimmäiseksi tunnelmaksi nousi kaksi asiaa, jotka liittyvät yliopistojen ylimpään johtoon: tietävätkö he mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu ja mitä heille itselleen kuuluu? Johtoa ei näy työntekijöiden opetus- ja tutkimusarjessa, mutta kaikki tietävät, että he tekevät paitsi raskaita päätöksiä niin myös  järkyttävän pitkiä työpäiviä.

Helsingin tutkijanaisilla onkin ehdotus yliopistojen johdoille: käykää vähintään kerran kahdessa viikossa lounaalla jonkin yliopiston yksikön kanssa. Siihen ei tarvitsisi investoida paljoa aikaa eikä suunnittelua. Kaikille on hyväksi syödä lounas ja ainoa mitä henkilöstö toivoo on, että kysytte: mitä kuuluu sekä pidätte korvat auki. Mekin kysymme samaa teiltä ja lupaamme kuulla vastauksen.

Haluamme toivottaa kaikille yliopistolaisille, mutta erityisesti yliopistojen johtajille rentouttavaa kesää!

IMG_1623

 

 

Ainoa oikea tapa käyttää akateemisia julkaisuja kesällä: päänalusena. Matti (American Curl) Turusta näyttää mallia.

Mustan hiilen tutkimukseen rahoitusta

Sirkku ManninenYliopistonlehtori, dosentti Sirkku Manninen sai osana laajempaa NABCEA-konsortiota (Novel Assessment of Black Carbon in the Eurasian Arctic: From Historical Concentrations and Sources to Future Climate Impacts) rahoituksen Suomen Akatemialta. Osahankkeessa analysoidaan musta hiilen pitoisuuksia ja laskeumaa Huippuvuorilta, Suomen Lapista ja Jamalin niemimaalta kairatuista jäänäytteistä ja/tai järvisedimenteistä. Musta hiili on hiilidioksidin jälkeen tärkein ilmaston lämpenemistä aiheuttava tekijä, jonka vaikutus vahvistuu arktisella alueella. Mittausten avulla saadaan selville viimeaikainen mustan hiilen laskeuma. Hiilen isotooppimääritysten (14C) avulla puolestaan voidaan arvioida fossiilisten polttoaineiden (esimerkiksi öljynporauksen) vs, biomassan polton osuutta mustan hiilen päästöistä arktisilla alueilla. Kokonaisuutena hanke tuottaa uutta tietoa siitä, miten kasvava taloudellinen toiminta arktisella alueella vaikuttaa mustan hiilen päästöihin ja siten arktisen alueen ilmastoon tulevaisuudessa.

Pohjoismaista naisenergiaa:

DSCN6383Blokkvattn-järven sedimentin kairausta Huippuvuorilla maaliskuussa 2013. Kuvassa vasemmalta Ewa Lind, Elisabeth Isaksson ja Meri Ruppel.