University of Helsinki
Helsingin tutkijanaiset on tehnyt aloitteen työllistymisvalmennuksesta, joka olisi räätälöity ja suunnattu tohtoreille ja dosenteille. Aloite kokonaisuudessaan tässä:
Suomessa on kasvava akateemisten ylikoulutettujen joukko, joka kovasta työnteostaan ja pätevyydestään huolimatta on vaikeasti työllistyvä. He ovat vuosia ja jopa vuosikymmeniä erilaisissa pätkä- ja projektitöissä, joiden välissä voi olla työttömyysjaksoja. Vaihtoehtoisesti he roikkuvat koulutustaan vastaamattomassa työssä tai työssä, jossa ei ole mahdollisuuksia etenemiseen. Yleensä työpaikkana on yliopisto, sillä siirtyminen yliopistouralta yliopiston ulkopuoliseen työelämään on osoittautunut luultua vaikeammaksi.
Yksi yliopiston ulkopuoliseen työelämään siirtymistä estävä rajoite on se, että yliopistolla pidempään työskennelleet eivät osaa kertoa osaamisestaan sellaisella kielellä, jota liike-elämän tai muun yhteiskunnan työnantajat ymmärtäisivät eivätkä tutkijat ja opettajat usein osaa tulkita yliopiston ulkopuolisia työpaikkailmoituksia ja pätevyysvaatimuksia. Täsmäkoulutus omien valmiuksien esiin tuomiseksi ja niiden kääntämiseksi työelämän tarpeita vastaaviksi on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi edistää tutkijoiden työllistymistä muualle yhteiskuntaan. Se on konkreettinen tapa vähentää akateemista työttömyyttä ja saada hyvin koulutettujen ahkerien ihmisten huomattavat resurssit oikeaan käyttöön.
Tällaisista täsmäkoulutuksista on hyviä kokemuksia esimerkiksi ulkomailla koulutuksensa saaneiden kanssa. Samoin laman aikana järjestettiin täsmäkoulutusta pitkään työelämässä olleille ja yrityksen konkurssin tai saneerausten johdosta työttömiksi jääneille akateemisille. Vastaavaa koulutusta tarvittaisiin nyt niille tutkijoille, joita akateeminen maailma ei heidän meriiteistään huolimatta pysty työllistämään. Konkreettinen esimerkki tällaisesta koulutuksesta on Espoon työvoimatoimiston kertaluonteisesti järjestämä Heimo Langinvainion vetämä kurssi akateemisille työttömille, jonka tulokset olivat erinomaiset. Kurssi kesti yhteensä kaksi kuukautta, jonka aikana kurssilaiset tapasivat kaksi kertaa viikossa ja tekivät lisäksi kotitehtäviä. Heimo Langinvainiolla on pitkä ura ensin lääketieteellisessä stressitutkimuksessa, yliopistollisessa tutkimustyössä ja myöhemmin yrityskonsulttina. Hän olisi yksi erinomainen henkilö sillaksi akateemisten ja yliopiston ulkopuolisten työmarkkinoiden intressien yhteensovittamiseksi.
Tällä hetkellä kaikki Helsingin yliopiston työllistymiskoulutukset on suunnattu lähinnä opiskelijoille tai maisteritason ihmisille. Olisi tärkeää saada myös pitkän akateemisen uran tehneille apua. Heidän ongelmansa ja ratkaisumallinsa ovat kuitenkin maisteritasosta poikkeavia. Olemme varmoja, että kurssille löytyisi paljon osallistujia eri tiedekuntien piiristä. Akateemisten ihmisten hyvä sijoittuminen yliopiston ulkopuolelle lisäisi yliopistokoulutuksen houkuttelevuutta ja parantaisi mahdollisuutta rekrytoida parhaat mahdolliset opiskelijat yliopisto-opintojen pariin. Nyt useita aloja vaivaa ylikoulutustulppa – alan peruskiinnostavuudesta huolimatta hyvät opiskelijat eivät ainakaan halua kouluttautua pidemmälle, sillä tutkijanura ei näytä houkuttelevalta vaihtoehdolta ja jatkokouluttautuminen tietyillä aloilla vain haittaa työllistymistä yliopiston ulkopuolella.
Mikäli tällainen kurssi jonkin tahon toimesta tai niiden yhteistyönä järjestetään, olisi tärkeää, että kurssille voisi päästä olipa tämänhetkinen työtilanne mikä vain. Monen akateemisen leipä koostuu monenkirjavista pätkistä, jotka vaihtelevat nopeassa tahdissa. Olisi optimaalista, jos kurssille pääsisivät ne, jotka apua tarvitsevat olivatpa he juuri kurssinpitohetkellä virkasuhteessa, projektityössä, apurahalla tai työttömänä. Työllistymisongelmat koskevat erityisen kipeästi akateemisesti pitkälle koulutettuja naisia. Työnhaku- ja omien resurssien kartoituskurssi erityisesti akateemisille naisille olisi konkreettinen tapa, jolla Helsingin yliopisto voisi toteuttaa tasa-arvosuunnitelmassaan esittämää naisten uran edistämistä.
Toivomme, että keskustelisitte aloitteestamme omalla tahollanne. Yliopiston ja ammattiliittojen yhteistyö olisi tällaisessa hankkeessa mitä suotavinta. Helsingin tutkijanaiset ovat mielellään konsulttiapuna, mikäli päätätte toteuttaa tämänkaltaisen kurssin kokeiluluonteisesti.
HELSINGISSÄ 19.9.2008
Helsingin tutkijanaiset r.y.:n puolesta
KUNNIOITTAVASTI
Elina Vuola ja Sari Timonen
Elina Vuola, professori (mvs.) Sari Timonen, yliopistonlehtori
Helsingin tutkijanaisten pj Helsingin tutkijanaisten hallituksen jäsen
Renvall-instituutti Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos
PL 59, 00014 Helsingin yliopisto PL 56, 00014 Helsingin yliopisto
Aloite lähetettiin seuraaville tahoille:
Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunta:
Hannele Niemi, Lars Folke Landgren, Terhi Saarikoski
Tieteentekijöiden liitto:
Ragna Rönnholm
Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut:
Mika Tuuliainen, Leena Itkonen, Heidi Layne
Helsingin yliopiston henkilöstöosasto:
Kira Ukkonen, Sanna-Marja Heinimo