Apurahatutkijat työyhteisön jäseniksi

Tutkijanaiset on käsitellyt apurahatutkijoiden ongelmallista asemaa jäsenillassaan ja kartoittanut apurahatutkijoiden tilannetta eri laitoksilla ja yliopistoissa jäsenkyselyn avulla. Henna Makkonen-Craigin ja Sari Timosen tältä pohjalta kirjoittama artikkeli on julkaistu Acatiimi-lehdessä.

Julkaistu ACATIIMI-lehdessä nro 6, 2008

Apurahatutkijoiden tukala tilanne yhteiskunnassa ja työpaikoilla on valtaosalle tutkijoista turhankin tuttu asia. Työttömyysturvan kysymyksiin on onneksi tänä keväänä saatu ainakin ohjeistusta työministeri Tarja Cronbergin ohjekirjeen välityksellä. Tässä kirjoituksessa haluaisimmekin kiinnittää huomiota erityisesti muihin, lähinnä työpaikoilla esiintyviin epäkohtiin, jotka liittyvät apurahatutkijoiden asemaan työyhteisöissä.

Olemme Helsingin tutkijanaiset ry:ssä pohtineet apurahatutkijuutta, koska siihen liittyvät kysymykset koskettavat hyvin monia tutkijanaisia. Yhdistyksen apurahatutkijuutta koskevaan nettikyselyyn ja jäseniltaan osallistui yli neljäkymmentä tutkijaa. Kyselyn vastauksista ja keskustelusta seuloutui useita hyviä ehdotuksia apurahatutkijoiden kokemien hankalien tilanteiden korjaamiseksi.

Osa epäkohdista kytkeytyy laajoihin yhteiskunnallisiin ja tiedepoliittisiin kysymyksiin. Monet eh-dotuksista eivät kuitenkaan olisi erityisen vaikeita toteuttaa, ja joillakin työpaikoilla hyvät käytännöt ovat jo saaneet jalansijan. Keskustelussa kävikin hyvin ilmi äärimmäisen kirjavat ja mielivaltaiset käytännöt yksin Helsingin yliopiston sisällä. Jotta asioissa päästäisiin eteenpäin, päätimme kirjata keskustelussa nousseita ratkaisuehdotuksia ylös laajemmankin lukijakunnan iloksi.

1) Tutkijanuran jatkuvuutta ja toimeentulon turvaa on parannettava
Ratkaisut: Tutkimusrahoituksen painopiste olisi saatava vähitellen väitöskirjojen rahoituksesta myöhemmän tutkimuksen rahoittamisen suuntaan. Yliopistoissa tehtävää tutkimusta pitäisi teettää aiempaa enemmän jo väitelleillä ammattitutkijoilla. Yliopiston tulisi kontakteillaan pyrkiä vaikut-tamaan siihen, että apurahajaksot saataisiin pidemmiksi. Jatkuvan hakemisen ja raportoinnin sijaan tutkijoilla tulisi olla pidempi työrauhan aika. Yliopiston tulisi myös miettiä käytännön toimia, kuinka saataisiin aiempaa useammin apurahojen tilalle palkka ja työsuhde, vaikka tällöin entistä harvempi voisi saada rahoitusta.

Minna Uimonen & Mira Karjalainen: NAISET TIEDETTÄ MUOKKAAMASSA

Osallistuimme Helsingin Tutkijanaisten edustajina EPWS:n (European Platform of Women Scientists) konferenssiin Liettuan Vilnassa 5-7. kesäkuuta 2008. EPWS pyrkii tuomaan tutkijanaisten äänen kuuluville Euroopan Unionin tiedepolitiikassa. Helsingin tutkijanaiset ry. on EPWS:n jäsenorganisaatio.

Konferenssi alkoi korkealla profiililla Liettuan parlamentissa, jossa puheenvuoron pitivät muun muassa Liettuan entinen pääministeri ja nykyinen kansanedustaja Kazimiera Prunskienè ja Viron parlamentin puhemies Ene Ergma. Women Shaping Science -konferenssiin osallistui yhteensä 160 edustajaa 28 Euroopan valtiosta.
Helsingin tutkijanaiset esiintyivät konferenssissa hienolla posterilla, jonka Liisa Husu oli tehnyt. Posterinäyttelyn julisteista osa oli tutkimusprojektien esittelyjä, osan ollessa kaltaistemme

Helsingin tutkijanaiset ry:n lausunto opetusministeriön Neliportainen tutkijanura -raportista

Helsingin tutkijanaiset on antanut lausunnon opetusministeriön Neliportainen tutkijanura -raportista. Tutkijanaisten mielestä on valitettavaa eikä mitenkään perusteltua, että tutkijanuraa tarkastellaan opetusministeriön raportissa lähes täysin sukupuolineutraalisti. Näin siitä huolimatta, että laajan tutkimus- ja tilastotiedon pohjalta on osoitettavissa, että sukupuoli liittyy tutkijanuralla etenemiseen monin eri tavoin myös tasa-arvokehityksen kärkimaissa, Suomi mukaan lukien.

Helsingin tutkijanaiset r.y.

Sukupuolten välisen tasa-arvon huomioon ottaminen tutkimuksen arvioinnissa

Helsingin tutkijanaiset ry. on eri tieteenalojen ja tutkijanuran eri vaiheissa olevia naisia yhdistävä järjestö, joka pyrkii parantamaan naisten asemaa tiedeyhteisöissä. Seuraavaa tutkimuksenarviointia pohdittaessa pyytäisimme, että sukupuolten välinen tasa-arvo ja sukupuolinäkökulman huomioiminen nostettaisiin keskeiselle sijalle tutkimuksenarviointiprosessissa. Tällöin Helsingin yliopisto noudattaisi esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa jo pitkälle kehitettyjä ja sovellettuja käytäntöjä.

Helsingin tutkijanaiset ry. ehdottaa:

1. Tutkimuksenarvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota naisten määrään ja asemaan laitoksilla.

Helsingin yliopiston tasa-arvosuunnitelmassa todetaan, että

Tutkijanaisten seminaari 22.11.2007

Naiset heikoilla virantäytöissä:
Mikä neuvoksi yliopiston sukupuolisyrjintään?
22.11.2007 klo 14-18
Tieteiden talo, Helsinki, Kirkkokatu 6

Ohjelma

14.00-16.00

Avajaissanat

Dosentti Elina Vuola, Helsingin tutkijanaisten puheenjohtaja

Kolumni: Mitä hallitus antaa tutkijanaiselle

Minulta pyydettiin kirjoitusta siitä, miten uutena kansanedustaja uskon voivani vaikuttaa tutkijanaisten asemaan, ja mitä toisaalta toivoisin eduskunnan tekevän tutkijoiden hyväksi.

Konkreettisia kokemuksia rivikansanedustajan vaikutusmahdollisuuksista on jo jonkin verran kertynyt. Koska vihreät kutsuttiin mukaan hallitusneuvotteluihin, olin mukana Säätytalolla kirjaamassa hallitusohjelmaan tutkijoiden sosiaali- ja työttömyysturvan parantamiseen liittyviä lupauksia. Olin juuri siinä työryhmässä, josta tuli kirjaus apurahansaajien sosiaaliturvan toteuttamisesta vuoden 2009 alusta alkaen samoin kuin lupaus tieteentekijöiden työttömyysturvan parantamisesta lainsäädäntöä täsmentämällä. Tässä ovat ne konkreettiset tutkijoita koskevat asiat, joihin tähän mennessä olen pystynyt suoraan vaikuttamaan.

Apurahansaajien sosiaaliturvamallia valmistellaan paraikaa Sosiaali- ja terveysministeriössä. Tarkoituksena on taata apurahansaajille sama sosiaaliturva kuin on muillakin palkansaajilla. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei tutkijanainen tule enää vuoden 2009 jälkeen putoamaan minimiäitiyspäivärahalle, ja että myös apurahat kerryttävät esimerkiksi sairaspäivärahaa ja eläkettä.

Tutkijoiden työttömyysturvassa otettiin iso harppaus eteenpäin, kun Työministeriö muutama päivä sitten julkaisi raporttinsa apurahansaajien työttömyysturvan puutteista sekä ehdotuksensa niiden korjaamiseksi. Olen käynyt raporttia läpi yhdessä työministerin kanssa, ja olemme olleet yksimielisiä tieteentekijöiden työttömyysturvan pahimmista aukoista. Olen painottanut, että apurahansaajalla tulee olla samanlainen oikeus työttömyysetuuteen kuin kenellä tahansa palkansaajalla. Työttömyysetuuden pitää alkaa välittömästi apurahakauden päätyttyä, eikä apurahan hakemista tule katsoa esteeksi sille, että työtön tukija olisi työmarkkinoiden käytettävissä.

Kesän budjettineuvotteluihin uutta kansanedustajaa ei valitettavasti otettu mukaan. Olen kuitenkin parhaani mukaan koettanut viestittää neuvottelijoille, että yliopistot pitäisi vapauttaa kokonaan tuottavuusohjelman vaatimuksista. Hallitusohjelmassahan luvataan tarkistaa yliopistojen tuottavuusohjelmaa niin,

Tasa-arvovaltuutettu: Hoitovapaa ei saa estää virantäyttöä

6.6.2007
Tasa-arvovaltuutetun ratkaisussa naispuolinen viranhakija katsottiin tulleen
syrjityksi, koska häntä ei nimitetty virkaan sen vuoksi, että hän oli
hoitovapaalla eikä pystynyt aloittamaan töitä välittömästi.
Tasa-arvovaltuutetun mukaan yliopisto oli syyllistynyt virkaa täyttäessään
syrjintään.

Naispuolinen henkilö A pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään, onko B:n
yliopisto syyllistynyt tasa-arvolain vastaiseen syrjintään valitessaan
liikuntapäällikön virkaan naispuolisen C:n.

A oli hakenut B:n yliopiston liikuntapäällikön virkaa, jonka hakuaika
päättyi 15.9.2005. Hän oli äitiys- ja vanhempainvapaalla 23.9.2005 asti ja
sen jälkeen hoitovapaalla. A olisi ollut hoitovapaalla myös virkasuhteen
alkaessa 1.1.2006.

A:lle ilmoitettiin 19.10.2005, että häntä ei valita virkaan, koska hän ei
pysty ottamaan tehtävää vastaan 1.1.2006. Virkaan valittiin nainen, joka oli
sekä koulutukseltaan että työkokemukseltaan A:ta vähemmän ansioitunut.

Yliopisto perusteli valintaa sillä, että oli tärkeää täyttää virka
mahdollisimman pian. Sen vuoksi ja koska vain hakija A toi esiin varauksia
viran vastaanottamiselle, A:ta ei valittu virkaan. Yliopisto totesi, että
A:n hoitovapaalla olo ei ole millään tavalla vaikuttanut asian ratkaisuun.

Työnantaja rikkoo tasa-arvolakia, jos hän työhön ottaessaan toimiin niin,
että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän
syyn perusteella epäedulliseen asemaan. Työnantaja ei kuitenkaan riko
tasa-arvolakia, jos hänellä on ratkaisuunsa hyväksyttävä syy.

Jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa
tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajan tulee muun muassa
helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän
yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin.

Tasa-arvovaltuutetun mukaan A on syrjäytetty perhevapaansa takia.

Yliopisto on esittänyt A:n syrjäyttämisen perusteeksi työn vastaanottamisen
kiireellisyyden. EY:n tuomioistuin on tuomiossaan Bilka (C-170/84) todennut
muun muassa että syrjinnäksi väitetyn menettelyn tavoitteen pitää olla
hyväksyttävä. Lisäksi valittujen keinojen pitää olla välttämättömiä
tavoitteen saavuttamiseksi ja niiden tulee olla sopivia ja oikein
mitoitettuja tavoitteeseen nähden.

Työn aloittamisen ajankohdalla on ymmärrettävästi tärkeä merkitys
työnantajalle. Tällaisessa tapauksessa työnantaja voi turvautua
sijaisuusjärjestelyihin, joten työn alkamisen ajankohdan kiireellisyys ei
tässä tapauksessa ollut sellainen seikka, jolla voidaan perustella
perhevapaalla olevan henkilön syrjäyttäminen.

Toimittaja: Panu Pökkylä, Edilex-toimitus (panu.pokkyla@edita.fi)

Tutkijanaiset kerää tietoja positiivisesta erityiskohtelusta

Helsingin tutkijanaisten hallitus päätti toukokuun 2007 kokouksessaan, että seuraavan syksyn seminaari keskittyy virantäyttökysymyksiin. Sitä, mutta myös laajempaa toimintaa ja selvitystä varten alamme kerätä tietoa virantäyttöihin liittyvistä ongelmista.

Aloitamme Helsingin yliopistosta. Keräämme tietoa niistä tapauksista, joissa virantäytön yhteydessä on yritetty vedota positiiviseen erityiskohteluun tasa-arvon toteuttamiseksi jossakin virantäyttöprosessin vaiheessa. Vetoajana on voinut olla hakija, laitos, tiedekunta tai virantäyttötoimikunta.

Helsingin yliopiston tasa-arvosuunnitelma on antanut jo jonkin aikaa mahdollisuuden positiivisen erityiskohtelun soveltamiseen virantäytöissä. Tasa-arvosuunnitelmassa vuosiksi 2007-2009 todetaan, että